Timo Heikkonen

Jenginuorihanke rikollisuutta ja radikalisoitumista vastaan

Jenginuorihanke toteutetaan vuosina 2012–2016 pääkaupunkiseudulla ja sen päätavoitteena on rakentaa ennaltaehkäisevä etsivän työn malli rikoksilla oireilevien nuorten tavoittamiseen. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja hallinnoi Kriminaalihuollon tukisäätiö. Hankkeen taustana on eri sidosryhmien huoli muista kulttuureista tulevista, esimerkiksi romani- ja somalinuorista, mutta myös valtaväestöön kuuluvista nuorista, jotka toimivat rikollisesti ja oireilevat päihteiden käyttäjinä.

"Katunuoret" ja erityisesti Jenginuorihankkeen asiakkaat voivat olla laiminlyötyjä kotioloissa, koulusta lintsaajia, karkulaisia, rikollisia, päihderiippuvaisia tai jengeissä/ryhmittymissä liikkujia. Usein nuorilla esiintyy useampia syitä syrjäytymiselle. Kysymys nuorten kotioloista on oleellinen syrjäytymisen tarkastelussa ja vanhempien taloudellisella tilanteella voi olla vaikutusta nuoren syrjäytymiseen. Kotona on voinut mahdollisesti esiintyä fyysistä, psyykkistä tai seksuaalista väkivaltaa. Myös vanhempien rikollinen käyttäytyminen ja päihdeongelmat voivat johtaa nuoren syrjäytymiseen. Silloin kyse voi olla ylisukupolvisuudesta, joka tarkoittaa sosiaalista, opittua perimää.

"Radikalisoituminen on mahdollista, jos ei ole mitään järkevää tekemistä ja nuorella on jo päihde- tai mielenterveysongelmia", sanoi eräs afrikkalaistaustainen nuori hankkeessamme. Siksi olemme hankkeessamme yrittäneet järjestää tekemistä mahdollisimman monelle syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle sekä opintopolkuja ja ennen kaikkea töitä.

Nuoret tukevat toisiaan

Jenginuorihankkeen kokemusasiantuntijat tulevat hankkeeseen töihin eri väylien kautta. Nuorimpia on löydetty kadulta ja vanhemmat kokemusasiantuntijat on tavoitettu eri yhteistyötahojen kautta. Kokemusasiantuntijoille työ hankkeessa on vaihtoehto ja tuki omalle kuntoutusprosessille. Kuntoutusprosessi päihde- ja rikollisuuskierteestä on pitkä ja yksilöllinen. Osalla kokemusasiantuntijoilla oma kuntoutuminen on jo pitkällä ja osalla se on alkumetreillä. Hankkeen aikana kokemusasiantuntijat eivät saa hankkia rikos- tai päihdetuomioita eivätkä he saa tulla päihtyneenä töihin. Lisäksi he saavat tukea omalle kuntoutusprosessilleen Jenginuorihankkeen työntekijöiltä.

Suomessa uutisoitiin syksyllä 2014 nuorisoryhmien tekemistä väkivalta- ja ryöstöiskuista tuntemattomiin. Suureksi puheenaiheeksi nousi, mikä on aiheuttanut näiden nuorten rikollisen käyttäytymisen ja miten heitä voisi auttaa. Kriminaalihuollon tukisäätiön Jenginuorihanke sai tapahtumien aikana jonkin verran näkyvyyttä. Hankkeen tehtävänä on tavoittaa kokemusasiantuntijoiden avulla rikollisesti oireilevia nuoria pääsääntöisesti kadulla. Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on oman kokemuksensa lisäksi koulutus toimia työntekijänä. Kokemusasiantuntijat ovat siis palkattuja työntekijöitä. Työmuodossa kiinnostaa Jenginuorihankkeen rohkea lähestymistapa tavoittaa rikollisesti oireilevat nuoret. Kokemusasiantuntijuutta on käytetty sosiaalipalveluissa harmillisen vähän. Tämä herättää ristiriitaisia tunteita: voiko entinen rikollinen auttaa rikollisesti oireilevaa nuorta?

Hankkeen kokemukset näyttävät rohkaisevilta. Saman kulttuuritaustan omaavalla kokemusasiantuntijalla on paremmat mahdollisuudet auttaa ja ennalta ehkäistä mm. radikalisoitumista.

Asiakkaat löytyvät jalkautumalla

Jenginuorihankkeen ennalta ehkäisevä työ on monimuotoista, matalakynnyksistä ja uraauurtavaa. Kokemusasiantuntijoiden kulttuurinen tausta sekä heidän oma kokemuksensa tuo uudenlaisen lähestymistavan rikollisesti oireilevien nuorten saavuttamiseen.

Jenginuorihankkeen tärkein työmuoto on jalkautuminen. Kokemusasiantuntijat sekä hankkeen projektityöntekijä ja projektipäällikkö liikkuvat hankkeen toiminta-alueen kaduilla ja pyrkivät sitä kautta tavoittamaan nuoria. Kokemusasiantuntijoiden katutuntemus ja maine helpottavat nuorten tavoittamista ja vuorovaikutuksen syntymistä. Hankkeen luonne on matalakynnyksinen. Asiakkaat saavat tulla toimistolle juttelemaan ja tuoda ystävänsä mukaan. Kokemusasiantuntijat ovat helposti tavoitettavissa joko puhelimitse tai kasvotusten.

Jenginuorihanke tarjoaa asiakkailleen hyvin monimuotoista apua vertaistuen lisäksi. Ensimmäisten tapaamisten aikana perehdytään siihen, missä nuori kokee tarvitsevansa apua. Työntekijät ja kokemusasiantuntijat kysyvät asiakkaalta esimerkiksi koulunkäynnistä, mahdollisesta päihdeongelmasta ja perhetilanteesta. Keskeisintä on asiakkaan aseman parantaminen yhteiskunnassa, jota lähdetään tavoittelemaan kiinnittymällä koulu- ja työelämään nuoren ehdoilla. Asiakkaat saavat myös apua erilaisissa virasto- ja viranomaisasioissa sekä arjenhallinnan parantamisessa. Merkittävä osa Jenginuorihankkeen monimuotoista työtä on harrastusmahdollisuudet, jotka toteutetaan eri järjestöjen ja kokemusasiantuntijoiden kanssa. Tarjolla on jalkapalloa, musiikin tuottamista, vapaapainia, tanssia ja sählyä. Nuoret voivat myös esittää toivomuksia siitä, mitä he haluaisivat tehdä kokemusasiantuntijoiden kanssa, kuten ulkona syömistä, keilaamista ja elokuvissa käyntiä.

Myös perheiden kanssa työskennellään

Jenginuorihanke tekee työtä asiakkaiden perheiden kanssa. Perhetyön tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan kotiolot. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhemmat eivät välttämättä ole tietoisia nuorten rikollisuudesta tai päihteiden käytöstä. Hanke on jo tavoittanut Helsingin Kontulan alueen somalivanhempia sekä romaniperheisiin on tehty kotikäyntejä. Kouluissa tehty työ painottuu koulun käynnin parantamiseen. Esimerkiksi läksykerhoja ja yksilöopetusta yhdessä kokemusasiantuntijan ja erityisopettajan kanssa on järjestetty. Jenginuorihanke on myös pitänyt kouluissa erilaisia tiedotus- ja valistustilaisuuksia, joissa kokemusasiantuntijat ovat olleet äänessä. Hanke on saanut somalivanhempien yhdistyksen mukaan katutyöhön perjantai- ja lauantai-iltaisin. Sillä on varmasti rauhoittava vaikutus katurauhaan ja jopa radikalisoitumiseen.

Nuorten elämänhallinta parantunut

Asiakkaiden luottamuksellinen kohtaaminen on ollut hankkeen tärkeimpiä tavoitteita. Luottamuksellisen kohtaamisen avulla nuoret ovat kiinnittyneet projektiin miettimään omaa elämän tilannettaan. Asiakastapaamiset ovat olleet tiiviitä, pitkiä prosesseja, joissa jokaisen asiakkaan tilannetta on kartoitettu yksilöllisesti ja kuunneltu nuoren toiveita. Tärkeä tavoite on myös herättää nuoressa toivoa oman tulevaisuutensa suhteen.

Nuoret ovat itse kertoneet oman elämänhallintansa paranemisesta, mikä tarkoittaa sitä, että he nousevat aamulla ylös, menevät jonnekkin toimintaan tai tapaamaan hankkeen työntekijöitä, ruokailevat, ovat päihteettömiä ja rikoksettomia. Rikoksettomuus ei ole ollut hankkeen nuorille itsestäänselvä käsite vaan asiaa on käsitelty ryhmissä, harrastuksissa ja yksilötapaamisissa.

Monet asiakkaat ovat täysi-ikäisyydestään huolimatta jättäneet peruskoulunsa kesken. Esimerkiksi monilta romaninuorilta puuttuu peruskoulun päättötodistus. Opintojen loppuun saattaminen on ollut tärkeä osa elämän hallintaa ja tulevaisuutta ajatellen.

Perheiden kanssa samanlaiset elämänhallinnan ongelmat ja kipupisteet ovat korostuneet kuten yksilötapaamisissakin. Työtä perheiden kanssa on tehty lastensuojeluviranomaisten kanssa yhteistyössä. Projektityöntekijän rooli on ollut kuunteleva ja arjen avun antaminen. Arjen apu tarkoittaa perheen lasten tilanteiden hoitamista ja vaikka viemistä kouluun ja päihdehoitoon. Lasten tilanteet ovat olleet haastavia ja äitien uupumus ja keinottomuus ajoittain hyvinkin totaalista.

Projektissa olleet nuoret ovat olleet erityisen tyytyväisiä siihen, että hankkeen työntekijät ovat olleet helposti tavoitettavia. Nuoret ovat sanoneet että päivittäisten, jopa yksinkertaisten asioiden hoito virastoissa ja muissa paikoissa on ollut tärkeää. Nuoret ovat pitäneet erityisen mielekkäänä elokuvissa käyntejä, harrastuskäyntejä, ruokailuja ravintoloissa, joissa on opeteltu ruokailutapoja. Monet kulttuuritarjonnan paikat, joissa olemme käyneet, ovat olleet nuorille uusia elämyksiä ja ajatuksia herättäviä. Osa nuorista on lähtenyt tätä kautta koulutuspoluille hankkimaan itselleen ammattia. Monet nuoret ovat työllistyneet hankkeen kautta. He ovat löytäneet työtä esimerkiksi taksikuskina, rakennusalalta, ravintola-alalta, musiikin parissa, nuorisotyöstä ja eläinten parissa.

Nuoret ovat kertoneet myös että suhde viranomaisiin on muuttunut, parempaan suuntaan. Viranomaiset voidaan nähdä myös auttavana tahona.

Artikkeli perustuu projektin työntekijöiden kokemuksiin ja Laurean opiskelija Maija Mahonin opinnäytetyöhön.

Kirjoittaja on Jenginuorihankkeen projektipäällikkö Kriminaalihuollon tukisäätiössä.

 
Julkaistu 5.6.2015
Sivun alkuun |