Henrik Boberg, Pirjo Jukarainen & Kari Laitinen

Ekstremistinen väkivalta maahanmuuton lieveilmiönä

Maahanmuutto tuo myönteisen yhteiskuntakehityksen lisäksi mukanaan erilaisia kielteisiä lieveilmiöitä. Näistä ilmiöistä vakavin on väkivaltainen ekstremismi, joka voi äärimmäisessä muodossaan johtaa laajasti yhteiskuntaturvallisuutta vaarantavaan terrorismiin. Maahanmuuttajan radikalisoitumisessa on kyse kotoutumisen täydellisestä epäonnistumisesta, yksilön vieraantumisesta yhteiskunnasta ja jäämisestä demokraattisen poliittisen vaikuttamisen ulkopuolelle.

Vaikka maahanmuuttajien integroitumattomuus ja radikalisoituminen eivät ole Suomessa vielä vakava ongelma, on varoittavia signaaleja jo olemassa. Tällaisia ovat esimerkiksi konfliktialueille, erityisesti Somaliaan ja Syyriaan matkustamisen lisääntyminen; osa lähtijöistä, joskaan eivät kaikki, ovat lähtöisin maahanmuuttajataustaisista perheistä. Toinen ongelmallinen ilmiö on vankilassa radikalisoituminen. Kolmas ajankohtainen haaste on maahanmuuttovastainen liikehdintä ja siihen liittyvä viharikollisuus, jotka niin ikään saattavat edistää vihan kohteiden radikalisoitumista.

Radikalisoitumisessa monta vaihetta

Yksilön tai ryhmän radikalisoituminen nähdään usein prosessina, jossa tietyt vaiheet seuraavat toisiaan. Väkivaltaiseen radikalisoitumiseen motivoivia syitä on luokiteltu taustatekijöihin, laukaiseviin ja mahdollistaviin tekijöihin. Motivaatiotekijöitä on etsitty sekä yksilön kokemusmaailmasta että yhteiskunnallisista rakenteista. Tuorein taustavaikuttaja on globaalin tiedonvälityksen ja internetin myötä muotoutunut eräänlainen "online-tietoisuus", joka vahvistaa ja nopeuttaa eri ilmiöiden esille tuloa sekä reaktioita niihin.

Ruotsin turvallisuuspalvelu on tunnistanut neljä erilaista tietä radikalisoitumiseen: rikollisen, vetäytyvän, perhetaustan ja seuran kaipaajan polku. (Ranstorp et al. 2015)

1) Vaikeista taustoista tulevan rikollinen ajautuu mustavalkoisen ajattelun myötä ja yksinkertaisten vastausten toivossa helposti radikaaliajatusten kannattajaksi.

2) Vetäytyjä etsii vastauksia elämän suurin kysymyksiin, etsii tietoa ja päätyy älyllisen pohdiskelun tuloksena kohti ekstremismiä.

3) Perhepolulla oleva kasvaa radikaalisti ajattelevien keskellä ja pitää sitä normaalina. Hän myös viihtyy vain samanmielisten kanssa.

4) Seurankaipuun polulla oleva ei ole niinkään kiinnostunut radikaaleista ajatuksista vaan enemmänkin hyväksynnästä, läheisistä ihmissuhteista ja kuulumisesta joukkoon. Hän usein ajautuu yhteensattuman kautta radikaalien joukkoon.

Vankilat torjunnassa avainasemassa

Khosrokhavar (25.1.2015, New York Times. The Mill Muslim Radicalism in France) puolestaan tiivistää ranskalaisen islamistin polun neljään askeleeseen: 1) henkilö syrjäytyy valtakulttuurista syrjinnän ja surkeiden asuinolosuhteiden ja työttömyyden takia, 2) pikkurikollisuus johtaa vakavampaan rikollisuuteen ja vankilakierteeseen, 3) tapahtuu uskonnollinen herääminen ja radikalisaatio, 4) henkilö tekee initaatiomatkan islamistiseen maahan kuten Syyriaan, Afganistaniin tai Jemeniin kouluttautuakseen jihadiin. Toisaalta tuoreen englantilaisen tutkimuksen mukaan terroristiset teot koettiin hyväksyttävämpänä taloudellisesti hyvin toimeentulevien opiskelijoiden kuin työttömien keskuudessa, ja useammin Isossa-Britanniassa syntyneiden kuin ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajien keskuudessa (Bhui, Warfa & Jones 2014).

Laaja kokoava tutkimus 15 eri maasta vahvistaa näkemystä siitä, että vankilat ovat avainasemassa radikalisoitumisessa terroristiseen ajatteluun. "Haavoittuvuuden tila" tuottaa identiteetin ja turvallisuuden etsijöitä sekä kapinallisia, joka on lähes täydellinen asetelma uskonnollissävytteiselle ideologialle kukoistaa. Avainasemassa onkin tarkka tilanteen tarkkailu sekä henkilökunnan koulutus. (Neumann 2010). Ranskalaistutkimuksen mukaan uskonnollinen syrjintä vankilassa ruokki vihafantasioita, jolle tuhoa ja kuolemaa julistava jihadismi on oivallinen kasvualusta. Pitkälti näiden suosituksien pohjalta Ranskan senaatin tutkimuskomitea esitti huhtikuussa 2015 laajan toimenpideohjelman jihadistien ja terroriverkostojen toiminnan estämiseksi. Toimenpideohjelmassa vankila- ja rangaistusjärjestelmän muutokset olivat laajin osio, pelkästään vankeinhoitoon oli kohdistettu 16 toimenpide-ehdotusta.

Väkivaltainen radikalisaatio leviää Euroopassa

Euroopassa radikalisaatiota ruokkii etenkin maahanmuuttajavastaisten asenteiden leviäminen ja niiden aiheuttamat vastareaktiot maahanmuuttajayhteisöissä. Monien muslimien kokema osattomuus ja näköalattomuus yhdistettynä muslimien kansainvälisen yhteisön kokemaan nöyryytykseen ovat synnyttäneet laajasti väkivaltaista radikalisoitumista. Norjalaisen Anders Breivikin vuonna 2011 tekemä joukkomurha on puolestaan esimerkki maahanmuuttajavastaisuuteen liittyneestä radikaaliteoista. Voidaankin ajatella, että radikaali islam, jihadismi oli synnyttänyt vastajihadismin, joka puolestaan johti norjalaista yhteiskuntaa vastaan kohdistuneeseen terrorismiin.

2000-luvulla keskusjohtoisen al-Qaidan toiminta marginalisoitiin Yhdysvaltain johtaman koalition massiivisin sota- ja tiedustelutoimin Afganistanissa ja Pakistanissa. Tämän seurauksena al-Qaida muuntui ns. franchise-terroristijärjestöksi, joka on tarjonnut aatteen, motiivin ja ohjeistusta terroristisiin toimintatapoihin. Irakin sodan aikana alueelle syntynyt al-Qaidan osasto muuntui nykyiseksi ISIL:ksi. Sunniheimojen tuella ISIL on kyennyt perustamaan alueelle kalifaatin, jonka tarjoamaa islamistista utopiaa markkinoidaan tehokkaasti verkossa videoin, tarinoin ja sosiaalisen median viestein.

Tämän tuloksena Eurooppaan on syntynyt nyt tuhansien potentiaalisten väkivaltaisten ekstremistien joukko. Islaminvastaisessa ilmapiirissä kasvaneet identiteettiään etsivät nuoret etenkin Euroopan maista ovat virranneet laajoin joukoin tukemaan kalifaattia vierastaistelijoina. Toisaalta vierastaistelijailmiö ei ole uusi. Jo vuonna 2008 arvioitiin Suomessa, että islamististen maiden konflikteihin osallistuvia ryhmiä tuetaan myös Suomesta käsin. Ilmiö on ollut tunnettu aikaisemminkin 1990-luvun Jugoslavian hajoamissodista lähtien, mutta nyt sitä pidetään erityisen pelottavana ISIL:n raakojen toimintatapojen sekä länsimaita vastaan tehtäviä terrori-iskuja kannustavien viestien takia.

Vierastaistelijailmiö ei myöskään kosketa vain maahanmuuttajia. Suojelupoliisin viimeisimmän arvion mukaan Suomesta on lähtenyt yli 60 henkilöä, joiden taustat ovat hyvin heterogeenisiä. Norjassa havahduttiin talvella 2015 siihen, että yhdestä kaupunkikorttelista oli lähtenyt peräti kahdeksan nuorta miestä Syyriaan. Erilaisista etnisistä ja uskonnollisista taustoista koostunutta nuorisojoukkoa yhdisti asuinalueen lisäksi paikallisen jalkapallotähden ihailu. Hänen matkustamisensa Syyrian taisteluihin ja myöhempää kuolemansa siellä arvioitiin innostaneen nuoria lähtemään. Poliisin mukaan nuoret olivat olleet kannabista käyttäviä pikkurikollisia, joiden yhtäkkistä katoamista poliisin silmistä oli pidetty hyvänä asiana. Nuoria yhdistävä tekijä oli myös syrjäytyminen. Nuoret halusivat näyttää kykenevänsä johonkin ja olevansa jossakin hyviä. Radikaali islam ISIL:n muodossa tarjosi tähän mahdollisuuden.

Vierastaistelijailmiö saattaa kuitenkin vahvistaa myös maahanmuuttovastaista toimintaa Suomessa. Esimerkiksi Abu Huraihah Finlandia on epäilty terroristisessa tarkoituksessa tehdystä laittomasta uhkauksesta maahanmuuttokriittisiä perussuomalaisen puolueen edustajia kohtaan. Hänen nimissään lähetetyissä viesteissä on myös uhkailtu Afganistanin kriisinhallintajoukoissa palvelevia. Henkilö on pakistanilaistaustainen, Suomessa varusmiespalveluksen käynyt n. 20-vuotias mies, jonka otaksutaan lähteneen Porista Syyriaan tai Irakiin syksyllä 2014.

Yksinkertaisia ratkaisuja ei ole

Väkivaltaisen radikalisoitumisen estämiseksi on kehitetty erilaisia toimintatapoja; tunnetuin niistä lienee Tanskan Århusin malli, jossa poliisi ja muut viranomaiset ottavat suoraan yhteyttä radikaaleja suunnitelmia omaaviin henkilöihin. Mallissa on myös sovittu yhteistyöstä paikallisen moskeijan kanssa. Mallia on nyt tarkasti tutkittu ja sovellettu mm. Ruotsissa, Norjassa, Ranskassa ja Suomessa. Olennaista on pyrkiä välttämään "epäilyttävien yhteisöjen" syntyminen ja näiden stigmatisoituminen.

Viranomaisilla ja palvelujen tuottajilla on vastuu maahanmuuttajien integroitumisen tukemisesta ja sitä kautta radikalisoitumisen ennalta estämisestä. Maltillisilla uskonnollisilla yhteisöillä ja näiden johdolla on myös keskeinen rooli radikalisoitumisen tunnistamisessa ja ehkäisyssä. Myös yksilöllisillä menestystarinoilla ja onnistumisilla on tärkeä merkitys. Koska uskonnolliset tai ideologiset ryhmittymät eivät ole homogeenisia, väkivaltaista ekstremismiä synnyttävistä tekijöistä tarvitaan lisää tietoa ja eri tahoille suunnattua koulutusta.

Erilaisten toimien lisäksi on selvää, että tarvitaan kriittistä ja moniulotteista yhteiskunnallista keskustelua erilaisista ääri-ilmiöistä ja väkivaltaisesta radikalisoitumisesta niin kouluissa kuin laajemmin yhteiskunnassa. Julkisessa keskustelussa tulisi varoa leimaamasta muutaman yksilön teoilla koko yhteisöä. Poliisin kyky luoda ja ylläpitää hyviä suhteita eri ryhmien kanssa on välttämätöntä. Yleisesti ottaen edistymisen edellytyksenä on, että väärinymmärryksiä ja epätietoisuutta poistetaan sekä muslimiyhteisön sisältä että ulkopuolelta.

Kirjoittajat työskentelevät Poliisiammattikorkeakoulun Maahanmuutto, turvallisuus ja ennakointi -hankkeen parissa, jota rahoittaa Valtioneuvoston kanslia.


Lähteet:

Arc­her To­by, Malk­ki Lee­na 2013. Mi­ten ter­ro­ris­min ja ra­di­ka­li­soi­tu­mi­sen vas­tai­ses­ta toi­min­nas­ta tu­li tär­keä ky­sy­mys Suo­mes­sa. Teok­ses­sa Is­lam, hal­lin­ta ja tur­val­li­suus toim. Tii­li­kai­nen Mar­ja, Mar­ti­kai­nen Tuo­mas.

Jo­ki­nen Ch­ris­tian 2015. Ter­ro­ris­mis­ta ja sen tor­jun­nas­ta. Suo­je­lu­po­lii­si ja kan­sain­vä­li­nen ter­ro­ris­mi 1958–2004.

Khos­rok­ha­var F. 2004, L’Is­lam dans les pri­sons, éd. Bal­land, coll. « Voix et re­gards », Pa­ris.

Khos­rok­ha­var 2015, New York Ti­mes. The Mill Mus­lim Ra­di­ca­lism in Fran­ce

Malk­ki Lee­na 2015: "Mi­ten ter­ro­ris­min tor­jun­ta on muut­tu­nut Suo­mes­sa?" Kleio 1/2015.

Neu­mann 2010, Pri­sons and Ter­ro­rism. Ra­di­ca­li­sa­tion and De-ra­di­ca­li­sa­tion in 15 Count­ries.

Paa­so Ma­ria 2012. Vas­ta­ji­had. An­ders Beh­ring Brei­vi­kin ma­ni­fes­ti "2083: Eu­roop­pa­lai­nen it­se­näi­syys­ju­lis­tus esi­merk­ki­nä vas­ta­ji­ha­dis­ti­ses­ta teks­tis­tä."

Rans­torp Mag­nus, Gus­taff­son Li­nus, Hyl­leng­ren Pe­der 2015. From the Wel­fa­re Sta­te to the Ca­lip­ha­te. How a Swe­dish su­burb be­ca­me a bree­ding ground for fo­reign figh­ters st­rea­ming in­to Sy­ria and Iraq. 23.2.2015. Fo­reign­po­li­cy.com

Sueur Jean-Pier­re (toim.) 2015. RAP­PORT nro 388. Fait au nom de la com­mis­sion d´en­quête sur l´or­ga­ni­sa­tion et les mo­yens de la lut­te cont­re les réseaux dji­ha­dis­tes en Fran­ce et en Eu­ro­pe.

Vä­ki­val­tai­nen ekst­re­mis­mi Suo­mes­sa - ti­lan­ne­kat­saus 1/2015.

In­ter­net:

Kai­vo-oja Ja­ri. Blo­gi 26.7.2014. Ra­di­ka­li­soi­tu­mi­nen ja en­na­koin­ti. Tar­kis­tet­tu 18.5.2015.

Malk­ki Lee­na. Esi­tys 5.11.2012. Vä­ki­val­tai­nen ekst­re­mis­mi ja sen tor­jun­ta. Tar­kis­tet­tu 18.5.2015.

Si­säi­sen tur­val­li­suu­den oh­jel­man verk­ko­si­vut. Tar­kis­tet­tu 18.5.2015.

Me­dia:

"Isis-tais­te­li­ja Fin­lan­di" työl­lis­tää krp:tä – po­ri­lai­so­pis­ke­li­jaa epäil­lään kan­sa­ne­dus­ta­jien uh­kaa­mi­ses­ta ter­ro­ris­mil­la. HS 17.3.2015.Tar­kis­tet­tu 18.5.2015.

Tans­ka­lai­sen ko­hu­mos­kei­jan joh­ta­ja Ylel­le: "Em­me ra­di­ka­li­soi ke­tään". Yle 25.2.2015. Tar­kis­tet­tu 18.5.2015.

Hig­gins, And­rew. A Nor­way Town and its Pi­pe­li­ne to Ji­had in Sy­ria. The New York Ti­mes 4.4.2015

Khos­rok­ha­var Far­had 2015. The Mill of Mus­lim Ra­di­ca­lism in Fran­ce. New York Ti­mes 25.1.2015.

 
Julkaistu 5.6.2015
Sivun alkuun |