Anniina Jokinen

Työperäisen ihmiskaupan torjuntaan tarvitaan uusia keinoja

Työperäinen ihmiskauppa esiintyy osana ravintola- ja siivousalojen harmaata taloutta. Näillä aloilla on rakenteita, jotka heikentävät niillä työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ja olosuhteita. Puuttumalla harmaaseen talouteen ja lievempiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön muotoihin voidaan torjua myös ihmiskauppaa.

YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI) julkaisi huhtikuussa tutkimuksen työperäisestä ihmiskaupasta ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytöstä ravintola- ja siivousaloilla Suomessa. Tutkimus kattaa vuodet 2011–2013, ja sen aineistona on käytetty asiantuntijoiden ja ulkomaalaisten työntekijöiden haastatteluja, tuomioistuinratkaisuja ja esitutkintapöytäkirjoja sekä muita lähteitä. Raportti tarjoaa uutta tietoa rekrytointikäytännöistä ja rakenteista, jotka edesauttavat työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa Suomessa ja esittää suosituksia siitä, miten ilmiöön voidaan puuttua entistä paremmin. Raportin julkistamisen yhteydessä Säätytalolla järjestettiin asiantuntijaseminaari, jossa keskusteltiin siitä, mitä haasteita eri tahot kohtaavat auttaessaan ulkomaalaisia työntekijöitä ja mitä ratkaisuja on löydettävissä työperäisen ihmiskaupan ennaltaehkäisemiseksi.

Raportti on osa laajempaa HEUNIn koordinoimaa EU-rahoitteista ADSTRINGO-hanketta, joka keskittyy työperäisen ihmiskaupan ennaltaehkäisemiseen yhdeksässä Itämeren alueen maassa. Sitä toteuttavat HEUNIn lisäksi Tarton yliopisto ja Liettuan sisäasiainministeriö sekä Itämeren valtioiden neuvoston ihmiskaupan vastainen työryhmä (CBSS TF-THB), joka vetää rinnakkaista hanketta myös Puolassa ja Venäjällä. Hankkeen ensimmäisessä osassa vastaava maaraportti tehtiin myös Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa (ks. Ollus ym. 2013).

HEUNI tutkimuksen tulokset osoittavat, että työperäinen ihmiskauppa ei ole erillinen ilmiö, vaan se liittyy ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön sekä harmaaseen talouteen. Ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttö voidaankin käsittää tilanteiden ja toimien jatkumona, jonka toisessa päässä on lieviä hyväksikäytön muotoja ja toisessa törkeitä. Ihmiskauppa pakkotyön tarkoituksessa edustaa vakavinta hyväksikäyttöä ja huomaamattomammat pakottamisen keinot hyväksikäytön lievempiä muotoja. Vähemmän vakavat hyväksikäytön muodot voivat johtaa vakavampiin tekoihin eli ihmiskauppaan. Siksi on tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät ja rakenteet mahdollistavat ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäytön, ja puututtava niihin.

Hyväksikäytön mahdollistavat rakenteet ja käytännöt

HEUNIn raportissa tarkastellaan hyväksikäytön mahdollistavia rakenteita ja käytäntöjä rajatusti siivous- ja ravintola-aloilla. Molemmat alat työllistävät paljon ulkomaista työvoimaa ja niillä on myös paljastunut ihmiskauppa- ja hyväksikäyttötapauksia. Ulkomaalaisten työntekijöiden kohtaamia hyväksikäytön muotoja ovat alipalkkauksen eri muodot, velka- ja/tai riippuvuussuhde työnantajasta, psykologinen kontrolli ja uhka sekä yleinen vaihtoehtojen puuttuminen, joka estää työntekijää lähtemästä hyväksikäyttöä sisältävästä työtilanteesta.

Ravintola- ja siivouspalvelualat ovat luonteeltaan työvoimaintensiivisiä ja henkilöstökulujen osuus on suuri. Etenkin siivousalan yritykset yrittävät tehdä tulosta leikkaamalla työvoimakuluja, vähentämällä tiettyihin töihin varattua aikaa ja siten lisäämällä työntekijöiden työmäärää ja kuormitusta. Monet ulkomaalaiset työntekijät kamppailevat erilaisten nolla- tai osa-aikasopimusten kanssa, ja heillä on joko liian vähän tai liian paljon töitä. Kovasta kilpailusta johtuvat alihintaiset tarjoukset sekä alihankintaketjutus lisäävät hyväksikäytön riskiä alihankintaketjun loppupäässä. Aineiston mukaan tällaiset alihankkijat ovat siivouspalvelualalla usein pieniä, järjestäytymättömiä ja monissa tapauksissa maahanmuuttajien omistamia yrityksiä.

Ravintola-alalla vakava hyväksikäyttö on usein kytköksissä järjestelmälliseen ohimyyntiin, pimeän työvoiman käyttöön sekä alipalkkaukseen ja lakisääteisten maksujen ja vakuutusten laiminlyöntiin. Tähän mennessä monet vakavimmat ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttötapaukset Suomessa ovat paljastuneet etnisistä ravintoloista. Usein tällaisen ravintolan omistaa maahanmuuttajataustainen henkilö, joka käyttää hyväkseen omia kielitaidottomia maanmiehiään maksamalla heille äärimmäisen pientä palkkaa, vaatimalla pitkiä työpäiviä ja kontrolloimalla heitä täysin sekä työssä että sen ulkopuolella. Hyväksikäyttöön syyllistyvien työnantajien toiminta on yleensä järjestelmällistä ja sen motiivina voiton tekeminen. Laittomat käytännöt vääristävät vapaata kilpailua, ja työnantajaliitot tuomitsevat ne yleisesti.

Suosituksia työperäisen ihmiskaupan ennaltaehkäisyyn

HEUNIn raportissa esitetään lukuisia suosituksia siitä, kuinka eri toimijat voisivat tehokkaammin puuttua hyväksikäyttöön ja parantaa ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Ihmiskaupan ennaltaehkäisemiseksi olisi tärkeää puuttua väärinkäytöksiin heti, kun ne havaitaan, mutta tehokkaiden ja joustavien sanktioiden puuttuminen vaikeuttaa viranomaisten toimintaa. Ääritapauksissa tämä mahdollistaa sen, että häikäilemättömät työnantajat jatkavat laiminlyöntejään ja laittomia käytäntöjä vuosien ajan ja rekrytoivat jatkuvasti uusia työntekijöitä.

Haastatellut asiantuntijat ehdottivat useita keinoja, joilla järjestelmää voisi parantaa. Olemassa olevat viranomaisten valvontamekanismit perustuvat usein vaadittujen asiakirjojen oikeellisuuden varmistamiseen sen sijaan, että pyrittäisiin selvittämään, onko velvollisuudet todella täytetty. Monissa tapauksissa paperit näyttävät olevan kunnossa, vaikka todellisuus työpaikalla on toinen. Näin ollen nimenomaan jälkivalvontaan tarvittaisiin lisää resursseja ja työkaluja. Esimerkiksi työsuojelutarkastajilla tulisi olla joidenkin asiantuntijoiden mukaan oikeus sakottaa laiminlyönneistä kiinnijääneitä työnantajia. Oikeushenkilön rangaistusvastuu tulisi ulottaa kiskonnantapaiseen työsyrjintään, jolloin siitä voitaisiin tuomita yhteisösakko. Myös liiketoimintakiellon käyttöä tulisi lisätä ja sen noudattamista tulisi valvoa tehostetusti. Ammattiliittojen edustajat kannattivat lisäksi liittojen ryhmäkanneoikeutta ja alipalkkauksen kriminalisointia.

Myös ulkomaalaiset työntekijät tarvitsevat lisää kohdennettuja palveluita. He eivät tunne perusoikeuksiaan ja -velvollisuuksiaan suomalaisessa työelämässä. Kansalaisjärjestöjen ja ammattiliittojen rooli palveluiden tarjoajana on tärkeä, sillä monesti ulkomaalaiset työntekijät pelkäävät viranomaistahoja, koska he eivät voi olla varmoja seuraako yhteydenotosta mitään hyvää. Pahimmillaan viranomaiskontakti voi johtaa työpaikan ja/tai oleskeluluvan menetykseen. Ulkomaalaistaustaisille työntekijöille tulisikin tarjota kolmannen sektorin ylläpitämä matalan kynnyksen palvelupiste, josta he voisivat pyytää neuvoja ongelmatilanteissa monella eri kielellä. Se tarjoaisi apua työntekijöille, joilla on kysymyksiä esimerkiksi työsuhteen ehdoista, palkkauksesta tai työskentelyolosuhteista.

Kaiken kaikkiaan työperäisen hyväksikäytön ja ihmiskaupan ennaltaehkäisyn tehokkain keino on yhteistyö kaikkien toimijoiden välillä: työsuojeluviranomaisten, verottajan, poliisin ja maahanmuuttoviranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja -yhteiskunnan, liike-elämän, ammattiliittojen, työnantajien ja ulkomaalaisten työntekijöiden.

Lopuksi

Ulkomaalaisten työntekijöiden Suomessa kohtaamat ongelmat liittyvät laajempiin työn, talouden ja tuotannon rakennemuutoksiin ja globalisaation vaikutuksiin. Kiristynyt kilpailu painaa hintoja alaspäin, ja lopulta hinnan tästä maksavat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat työntekijät. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä. HEUNIn koordinoiman hankkeen toisessa vaiheessa kehitetään viranomaisille, yrityksille ja muille toimijoille käytännönläheinen ohjeistus siitä, miten työperäistä ihmiskauppaa ja ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä voidaan ennaltaehkäistä paremmin. Nämä ohjeet julkaistaan kesän ja syksyn 2014 aikana.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana HEUNIssa.

Lähteet:

Jokinen, Anniina & Ollus, Natalia (2014): "Tuulikaapissa on tulijoita": Työperäinen ihmiskauppa ja ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö ravintola- ja siivouspalvelualoilla. HEUNI Report 76.

Ollus et al. (2013): Exploitation of migrant workers in Finland, Sweden, Estonia and Lithuania: Uncovering the links between recruitment, irregular employment practices and labour trafficking. HEUNI Report 75.

 
Julkaistu 6.6.2014
Sivun alkuun |