Sisällys 2/2014

Painetun lehden sisällysluettelo

s. 3 Pääkirjoitus: Verkon vaarat ja mahdollisuudet

Juha Kääriäinen

s. 4 Sosiaalinen media pitää poliisin kiireisenä

Riikka Kostiainen

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta. Nettipoliisitoiminnan käynnistäjä näkee isona haasteena poliisityön kannalta sosiaalisen median käytön pirstaleisuuden. Hänen mielestään tarvitaan enemmän vähintään EU-tasoista yhteistyötä ja proaktiivisempaa otetta esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyyn.

Sosiaalisen median käyttö on arkipäivää

Sosiaalisen median palvelut ovat tavoittaneet jo suurimman osan suomalaisista.

s. 8 Rikoksia verkossa

Robin Lardot & Klaus Kaartinen

Sosiaaliseen mediaan liittyvät rikokset ovat moninaisia. Kirjoittajat tarkastelevat sosiaalista mediaa kovan rikollisuuden näkökulmasta – miten sosiaalinen media auttaa tietomurroissa ja esimerkiksi petosrikollisuudessa sekä miten sitä käytetään rikostorjunnassa ja millaisia haasteita tähän liittyy. Erityisen haasteen luo näiden palveluiden kansainvälinen luonne.

s. 10 Sosiaalinen media täydentää hätätilanteiden viestintää

Terhi Kankaanranta, Kari Pylväs & Laura Hokkanen

Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu toteuttivat vuonna 2013 tutkimushankkeen "Sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa". Artikkelissa tarkastellaan, millaisia uusia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaalinen media tuo viranomaisviestintään perinteisiin viestintätapoihin verrattuna. Sosiaalinen media tulisi nähdä nykyisiä viestintätapoja täydentävänä välineenä.

s. 13 Sosiaalinen media auttamisessa ja asenteisiin vaikuttamisessa

Nina Vaaranen-Valkonen, Pia Tuovinen & Maatu Arkio

Ihmisillä on luontainen halu ja taipumus olla kontaktissa toisiin ihmisiin. Netti ja erilaiset sosiaaliset verkkoympäristöt kuuluvat monen ihmisen arkipäivään ja tarjoavat parhaimmillaan laajat mahdollisuudet kanssakäymiseen, myös rikosuhrityössä.

s. 16 Sosiaalinen media nuorisotyössä

Heikki Lauha

Nuorisotyötä on pitkään tehty aktiivisesti eri sosiaalisen median ympäristöissä. On ymmärretty, että työtä pitää tehdä siellä missä nuoretkin ovat. Toisaalta, aihetta hehkutukseen ja ylpistelyyn ei ole. Nuorisoalalla tarvitaan lisää rohkeutta tutustua ja kokeilla uusia teknologioita sekä toimintamuotoja – yhdessä nuorten kanssa.

s.18 Ehkäisevää työtä somessa

Riikka Kostiainen

Jutussa esitellään muutamia esimerkkejä rikoksia ennaltaehkäisevästä työstä verkossa ja sosiaalisessa mediassa.

s. 19 Naisten kokema väkivalta EU:ssa

Markku Heiskanen, Elina Kervinen & Jenni Lietonen

Euroopan Unionin perusoikeusviraston (FRA) syksyllä 2012 tekemän haastattelututkimuksen tulokset julkistettiin maaliskuussa. Suomalaisesta näkökulmasta huomio kiinnittyi siihen, että Suomi sijoittui Euroopan kärkeen naisten kokeman väkivallan yleisyydessä.

s. 22 Työperäisen ihmiskaupan torjuntaan uusia keinoja

Anniina Jokinen

Työperäinen ihmiskauppa esiintyy osana ravintola- ja siivousalojen harmaata taloutta. Näillä aloilla on rakenteita, jotka heikentävät niillä työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ja olosuhteita. Puuttumalla harmaaseen talouteen ja lievempiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön muotoihin voidaan torjua myös ihmiskauppaa.

s. 24 Yleisötilaisuuksien turvallisuustyössä kehitettävää

Jyri Paasonen

Erilaisten yleisötilaisuuksien turvallisuus on herättänyt viime vuosina runsaasti keskustelua. Yleisötilaisuuksien järjestämistä ja turvallisuustoimintaa ohjaa suuri määrä lainsäädäntöä. Järjestäjät joutuvat panostamaan turvallisuuteen enemmän, mistä aiheutuu huomattavia kuluja.

s. 26 Ympäristörikollisuuden tutkinta Suomessa ja Ruotsissa

Iina Sahramäki & Terhi Kankaanranta

Artikkelissa tarkastellaan ympäristörikosepäilyjen ilmoittamiskäytänteitä, torjunnan ja tutkinnan organisointia sekä ympäristörikostutkijoiden koulutusta.

s. 28 Vastuullisuus poliittisen korruption välineenä

Catharina Groop

Vastuullisuusprosessiin osallistumalla voimme ennaltaehkäistä poliittista korruptiota, jolla on negatiivinen vaikutus taloudelliseen, poliittiseen ja sosiaaliseen kehitykseen sekä jokaisen kansalaisen mahdollisuuksiin hyvään elämään.

s. 30 Vankeuslainsäädäntöön useita täsmennyksiä

Ulla Mohell

Vankeuslainsäädäntö on ollut voimassa yli seitsemän vuotta. Vankeutta ja tutkintavankeutta koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan nyt muutettavaksi lakien soveltamisessa ilmenneiden muutostarpeiden pohjalta. Osa muutostarpeista on tullut käytännön työssä vankiloissa ja osa muutoksista on aiheutunut eduskunnan oikeusasiamiehen antamista päätöksistä. Keskeisimmät ehdotukset koskevat vankien tapaamista, sähköistä viestintää ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä. Hallituksen esitys (HE 45/2014 vp) annettiin eduskunnalle huhtikuussa.

s. 32 Hyvä naapuruus luo turvallisuutta

Riikka Kostiainen

Yhteisöllisyyden ja naapuriavun lisääminen on parhainta rikoksentorjuntaa. Turvallisuudentunne syntyy ensisijaisesti luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta, ei piikkilangoista eikä valvontakameroista. Näin toteaa Euroopan naapuripäivänä toukokuussa suosituksensa julkaissut Naapuriapu-työryhmä.

s. 34 Kriminologia: Itsekäs vai sosiaalinen?

Matti Laine

Kriminologia-palstalla pohditaan, onko ihminen syntyjään itsekäs ja voi oppia tästä pois vain kulttuurin ja koulutuksen avulla vai voivatko myös sosiaalinen välittäminen ja hyvän tekeminen olla ihmiselle luontaista.

s. 36 Ajassa

Hyvä hoitopolku mahdollistaa toipumisen työväkivallasta

Väkivallan uhkaa työssä torjuttava tehokkaammin

Kuritusväkivallan hyväksyy entistä harvempi suomalainen

Lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä puutteita Euroopassa

Luovat menetelmät edistävät dialogia

Vuoden naapuruusteko on uusille naapureille puhuminen

Välitilasta pois

Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2013

 
Julkaistu 6.6.2014
Sivun alkuun |