Saija Sambou & Aune Flinck

Luovat menetelmät edistävät dialogia

Tallinnassa toimiva ja 2013 perustettu järjestö "Restoratiivisen oikeuden tutkimuskeskus" järjesti huhtikuussa koulutustilaisuuden, jossa brittiläinen sovittelun kehittäjä Marian Liebmann haastoi osallistujat etsimään ja käyttämään uusia menetelmiä konfliktin ratkaisussa. Vuorovaikutuksessa kannattaa hyödyntää myös sanatonta viestintää ja ilmaisua mm. taiteen ja piirtämisen keinoin.

Restoratiivisen oikeuden menetelmien keskeisiä tavoitteita ovat uhrin ja tekijän kohtaaminen. Tekijä voi ottaa vastuun teostaan ja korjata aiheuttamansa vahingot ja mielipahan uhrille. Kohtaamisesta hyötyvät parhaimmillaan sekä sovittelun osapuolet että koko yhteisö. Dialogin avulla rakennetaan keskinäistä ymmärrystä osapuolen välille. Sovittelijan tehtävä on mahdollistaa kaikille osapuolille tasapuolinen kokemusten, tunteiden ja tarpeiden ilmaiseminen ja kuulluksi tuleminen. Aina vuorovaikutus ei synny luontevasti, sillä kaikilla ei ole kykyä tai valmiuksia sanalliseen ilmaisuun tai kokemukset ovat niin ikäviä, että niitä on vaikea ilmaista sanoin. Syynä voi olla esimerkiksi erilainen kieli tai kulttuuri, vihan tai häpeän tunteet, keskittymisongelmat, traumat tai tottumattomuus puhumiseen.

Pitkän linjan restoratiivisen oikeuden kehittäjän, tohtori Marian Liebmannin koulutuksen lähtökohtana oli lukkiutuneiden sovittelutilanteiden ratkaiseminen luovia menetelmiä käyttäen. Entinen brittiläisen sovittelun kattojärjestön toiminnanjohtaja Liebmann on myös taideterapeutti. Eläkkeelläkin hän toimii konsulttina ja jatkaa kouluttamista mm. luovista konfliktinratkaisu- sekä vihanhallintamenetelmistä niin Euroopassa kuin Afrikassakin.

Liebmann painotti, että restoratiivisen oikeuden periaatteiden toteuttaminen on niin tärkeää, että on sovittelijalla hyvä olla erilaisia luovia tapoja vuorovaikutuksen edistämiseen ja osapuolten keskinäisen ymmärryksen lisäämiseen. Kun sovittelijalla on riittävästi valmiuksia, kokemusta ja rohkeutta, hän antaa osapuolten vaikka piirtää tai maalata kokemuksiaan, tunteitaan ja ratkaisuvaihtoehtoja.

Liebmann ei päästänyt perinteisiin luennointimenetelmiin tottuneita koulutukseen osallistujia helpolla, sillä seminaari rakentui keskinäiselle vuorovaikutukselle ja harjoituksille, joissa osallistujat joutuivat miettimään myös itsetuntemustaan, asenteitaan ja ymmärrystään konflikteista. Tärkeää oli kuunnella ja kunnioittaa toisen erilaista tapaa ajatella, ilmaista mielipiteitään ja hahmottaa konfliktitilanteita. Liebmannin mukaan eri-ikäiset ja eritaustaiset asiakkaat voivat hyötyä taiteen keinoista, sillä ne voivat auttaa asiakkaita hallitsemaan, hillitsemään ja ilmaisemaan tunteitaan. Liebmann kertoi työskennelleensä esimerkiksi vankien ja moniongelmaisten nuorten kanssa. Luovat menetelmät voivat auttaa sovittelussa myös ymmärtämään omia ja vastapuolen tunteita, vihan syitä ja vaikutuksia.

Seminaariin osallistui sekä virolaisia että suomalaisia sovittelun, poliisin ja vankilatyön ammattilaisia. Lisäksi osa osallistujista sovitteli perheasioita ja huoltajuusriitoja ja osa työskenteli nuorten rikoksentekijöiden kanssa. Seminaarin osallistujat uskoivat hyödyntävänsä päivän antia ainakin sovittelijoiden koulutuksessa ja omassa arjessaan. Erityisen hyvin luovat menetelmät soveltuvat osallistujien mielestä sellaisiin tilanteisiin, joissa sanallinen dialogi on vaikeaa, esimerkiksi ei ole yhteistä kieltä tai kulttuuria tai konfliktin taustalla on monenlaisia ongelmia tai traumoja.

 
Julkaistu 6.6.2014
Sivun alkuun |