Kuritusväkivallan hyväksyy entistä harvempi suomalainen

Kuritusväkivallan suosio vähenee jatkuvasti. Enää 15 prosenttia suomalaisista hyväksyy ruumiillisen kurituksen kasvatuskeinona. Pelkästään 2000-luvun aikana on ruumiillisen kurituksen hyväksyvien osuus vähentynyt peräti 19 prosenttiyksikköä.

Ongelmana on kuitenkin väkivallan tunnistaminen ja se, että asenteet ja teot aina eivät vastaa toisiaan. Kasvatukseen liittyviä lievempiä väkivallan tekoja ei edelleenkään tunnisteta väkivallaksi. Yli 20 prosenttia suomalaista pitää edelleen tukistamista tai luunapin antamista hyväksyttävänä kasvatuskeinona. Jopa 25 prosenttia kertoi myös tukistaneensa.

Hyvään suuntaan ollaan kuitenkin menossa. Esimerkiksi vuoden 2006 kyselyssä 45 prosenttia kertoi tukistaneensa ja vuonna 2012 vielä 36 prosenttia. Myös sormille näpäytykset ovat vähentyneet vastaavalla tavalla. Vuonna 2006 sormille lasta oli näpäyttänyt 30 prosenttia vastaajista, vuonna 2012 vielä 23 prosenttia ja tänä vuonna enää 13 prosenttia. Piiskaaminen on sen sijaan käytännössä loppunut kokonaan. Vuonna 2006 vastaajista seitsemän prosenttia kertoi antaneensa lapselle piiskaa, vuonna 2012 enää kaksi prosenttia ja tänä vuonna nolla prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, johon vastasi tammi-helmikuun aikana 1062 15‒79 -vuotiasta henkilöä. Liitto on teettänyt vastaavanlaiset kyselyt myös vuosina 2004, 2006, 2007 ja 2012.

Keväällä alkoi kuritusväkivallan vastainen kampanja "Tuntea saa. Teko on valinta." (tunteasaa.fi ) Lastensuojelun Keskusliiton, Ensi- ja turvakotienliiton ja Emma ja Elias -ohjelman yhteisellä kampanjalla halutaan muistuttaa, että myös henkinen väkivalta on väkivaltaa ja kiihtyvistä tunteista huolimatta aikuinen voi aina valita, miten toimii. -RK

 
Julkaistu 6.6.2014
Sivun alkuun |