Haaste 2/2014

Teemana sosiaalinen media

Artikkeleita

Sosiaalisen median varjopuolia ovat mm. lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset, vihapuhe, kiusaaminen, vainoaminen, identiteettivarkaudet, petokset ja virtuaaliomaisuusrikokset. Nettipoliisitoiminnan käynnistäjä, ylikonstaapeli Marko Forss Helsingin poliisilaitokselta näkee isona haasteena poliisityön kannalta sosiaalisen median käytön pirstaleisuuden. Hänen mielestään tarvitaan enemmän vähintään EU-tasoista yhteistyötä ja proaktiivisempaa otetta esimerkiksi lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäisyyn.

Sosiaalinen media rikostorjunnan näkökulmasta

Pelastusopisto ja Poliisiammattikorkeakoulu toteuttivat vuonna 2013 tutkimushankkeen "Sosiaalinen media ja älypuhelinsovellukset kansalaisten avuksi hätätilanteissa". Kansallisia ja kansainvälisiä parhaita käytänteitä analysoitiin aiemmin julkaistujen tutkimusten sekä eri sovelluskaupoissa tarjolla olevien sovellusten pohjalta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, millaisia uusia mahdollisuuksia ja haasteita sosiaalinen media tuo viranomaisviestintään perinteisiin viestintätapoihin verrattuna.

Ihmisillä on luontainen halu ja taipumus olla kontaktissa toisiin ihmisiin. Netti ja erilaiset sosiaaliset verkkoympäristöt kuuluvat monen ihmisen arkipäivään ja tarjoavat parhaimmillaan laajat mahdollisuudet kanssakäymiseen, myös rikosuhrityössä.

Nuorisotyötä on jo pitkään tehty aktiivisesti eri sosiaalisen median ympäristöissä. On ymmärretty, että työtä pitää tehdä siellä missä nuoretkin ovat. Toisaalta, aihetta hehkutukseen ja ylpistelyyn ei nuorisotyössä ole. Kyvyttömyys reagoida teknologiseen kehitykseen ja etenkin verkkovälineistön käyttöä koskeviin muutoksiin ovat aiheuttaneet sen, että verkkonuorisotyö laahaa menetelmällisesti ja välineellisesti auttamattomasti jäljessä eikä siten vastaa riittävästi nuorten nykyisiin tarpeisiin. Nuorisoalalla tarvitaankin lisää rohkeutta tutustua ja kokeilla uusia teknologioita sekä toimintamuotoja – yhdessä nuorten kanssa.

Euroopan Unionin perusoikeusviraston (FRA) syksyllä 2012 tekemän haastattelututkimuksen tulokset julkistettiin maaliskuussa. Suomalaisesta näkökulmasta huomio kiinnittyi siihen, että Suomi sijoittui Euroopan kärkeen naisten kokeman väkivallan yleisyydessä.

Työperäinen ihmiskauppa esiintyy osana ravintola- ja siivousalojen harmaata taloutta. Näillä aloilla on rakenteita, jotka heikentävät niillä työskentelevien ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ja olosuhteita. Puuttumalla harmaaseen talouteen ja lievempiin ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön muotoihin voidaan torjua myös ihmiskauppaa.

Erilaisten yleisötilaisuuksien turvallisuus on herättänyt viime vuosina runsaasti keskustelua. Suomessa yleisötilaisuuksien järjestämistä ja turvallisuustoimintaa ohjaa suuri määrä lainsäädäntöä. Olipa kyse urheilutapahtumasta, rockfestivaalista tai pienimuotoisemmasta tilaisuudesta, niiden järjestäjät joutuvat panostamaan turvallisuuteen aikaisempaa enemmän, mistä aiheutuu huomattavia kuluja.

Sekä Suomessa että Ruotsissa suurimman osan ympäristörikollisuudesta on arveltu olevan piilorikollisuutta. Ruotsissa poliisin tietoon tulee kuitenkin huomattavasti enemmän ympäristörikoksia.

Vankeutta ja tutkintavankeutta koskevaa lainsäädäntöä ehdotetaan muutettavaksi lakien soveltamisessa ilmenneiden muutostarpeiden pohjalta. Keskeisimmät ehdotukset koskevat vankien tapaamista, sähköistä viestintää ja muutoksenhakua koskevia säännöksiä. Hallituksen esitys (HE 45/2014 vp) annettiin eduskunnalle huhtikuussa.

Yhteisöllisyyden ja naapuriavun lisääminen on parhainta rikoksentorjuntaa. Turvallisuudentunne syntyy ensisijaisesti luottamuksesta ja vuorovaikutuksesta, ei piikkilangoista eikä valvontakameroista. Näin toteaa Euroopan naapuripäivänä toukokuussa suosituksensa julkaissut Naapuriapu-työryhmä.

Kriminologia-palstalla pohditaan, onko ihminen syntyjään itsekäs ja voi oppia tästä pois vain kulttuurin ja koulutuksen avulla vai voivatko myös sosiaalinen välittäminen ja hyvän tekeminen olla ihmiselle luontaista.

 
Julkaistu 6.6.2014  Päivitetty 11.1.2017
Sivun alkuun |