Markku Rautiainen & Anna Asikainen

Yksittäinen tekijä ei ratkaise soveltuvuutta valvontarangaistukseen

Kun syyttäjä on päättänyt nostaa syytteen sellaisesta rikoksesta, josta voidaan tuomita valvontarangaistus, hänen on hankittava Rikosseuraamuslaitokselta selvitys valvontarangaistuksen tuomitsemisen kannalta merkityksellisistä seikoista. Rikosseuraamuslaitos selvittää asiaa, jos henkilö antaa suostumuksensa valvontarangaistukseen tuomitsemiseen. Lausuntotyötä voidaan tarkastella tuomioistuimen seuraamusvalintaa ohjaavana menettelynä.

Tutkimuksen avulla eriteltiin sitä, mitkä tekijät näyttävät vaikuttavan selvityksen laatimiseen ja johtopäätöksiin henkilön soveltuvuudesta valvontarangaistukseen. Tutkimusaineisto koostuu 82 Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimiston laatimasta valvontarangaistuslausunnosta.

Myönteisiä lausuntoja oli 22 ja kielteisiä 78 prosenttia. Yhdyskuntapalvelun muuntoja oli 17 prosenttia. Eniten selvityspyyntöjä Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimistoon oli saapunut Itä-Suomen syyttäjänviraston Joensuun palvelutoimistosta (58 kpl).

Myönteisissä lausunnoissa selvitykseen oli käytetty aikaa noin kaksi kuukautta; kielteisissä lausunnoissa aikaa oli käytetty alle kuukausi.

Soveltuvuuteen vaikuttavat monet asiat

Lausuntoaineistosta voi havaita, ettei yksittäinen tekijä ratkaise henkilön soveltuvuutta valvontarangaistukseen. Huomioon on otettava eri taustatekijöitä asiakkaan asumisesta terveydentilaan ja koulutuksesta mahdolliseen rikoshistoriaan ja päihteidenkäyttöön.

Aineistosta ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että päihteidenkäyttö olisi automaattisesti johtanut kielteiseen arvioon. Asiakkaiden päihteidenkäytössä ei näyttänyt olevan eroa myönteisten ja kielteisten lausuntojen välillä. Päihdeongelmaisen asiakkaan kohdalla huomiota oli kiinnitetty siihen, oliko hän kiinnittynyt päihdepalveluihin ja miten motivoitunut hän oli hoidattamaan ongelmaansa. Lisäksi asiakkaan ilmaisema motivaatio suorittaa rangaistus onnistuneesti näyttää vaikuttavan myönteisesti soveltuvuusarvioon.

Lausunnoista ilmeneviä motivoivia asioita olivat parisuhde ja tuleva perheenlisäys. Motivaatiosta kertoi saapuminen ajallaan haastatteluun ja yhteydenottoihin vastaaminen.

Keskeinen tekijä valvontarangaistukseen tuomitsemisen näkökulmasta on tarkoitukseen soveltuva asunto. Vaikka lausuntoasiakkaiden elämäntilanne muuten oli kuinka ongelmallinen tahansa, enemmistöllä oli vakituinen asunto. Asiakkaiden työttömyys puolestaan on nähty riskiksi toimintavelvoitteen näkökulmasta. Työttömiä lausuntoasiakkaista oli reilu puolet (56 %).

Lausuntoasiakkaat, joilla terveydentilan määrittäminen oli mahdollista, kuvasivat sitä hyväksi. Asiakkaissa oli henkilöitä, joiden sairaus tai vamma vaikutti toimintavelvoitteen suorittamiseen. Enemmistöllä oli psyykkisiä ongelmia ja ahdistuneisuutta.

Lausunnoissa ei ollut yksityiskohtaisia mainintoja toimintavelvoitteen sisällöstä tai tarkempia tietoja toimintavelvoitepaikoista. Toimintavelvoitteen minimi tuntimäärä, 10 tuntia viikossa, täyttyi kaikilla myönteisen lausunnon saaneilla asiakkailla.

Havaintoja lausuntotyöstä

Tutkimuksen perusteella yhdistetyn selvittämispyynnön tekemistä on harkittava tarkasti. Selvityspyynnöstä tulisi näkyä selvästi, mitä pyyntö koskee ja laatimisjärjestys.

Lausunnonlaatijan kannalta kuukausi on riittävä aika yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvitykseen. Valvontarangaistusselvityksen ja toimeenpanosuunnitelman laatimiseen on aineiston perusteella suositeltavaa varata noin 2 kuukautta.

Lausunnoista oli luettavissa sisällöllistä ja toiminnallista laatua. Lausuntotyö sisälsi verkostotyötä eri toimijoiden kesken, vuorovaikutusta, asiakkaiden kohtelun, neuvonnan ja tuen sekä paneutumisen asiakkaan elämäntilanteeseen.

Lausuntotyö luo ohjaavan pohjan ja jatkumon seuraamuksen täytäntöönpanotyölle. Yleisesti ottaen lausuntotyön avulla voidaan purkaa asiakkaiden ennakkokäsityksiä. Voidaan olettaa, että asiakkaan käsitys Rikosseuraamuslaitoksesta voi muuttua myönteisimmiksi, kun hänen tilanteeseensa paneudutaan.

Rautiainen työskentelee Joensuun yhdyskuntaseuraamustoimistossa ja Asikainen Itä-Suomen yliopistossa. Heidän tutkimuksensa Valvontarangaistusselvitys ja soveltuvuuskriteerit on julkaistu osoitteessa www.edilex.fi/lakikirjasto/9340.

 
Julkaistu 14.6.2013