Jyri Paasonen

Oppilaitosturvallisuus esillä useissa lakiuudistuksissa

Oppilaitosturvallisuudesta on käyty keskustelua julkisuudessa viime vuosien aikana. Vireillä on useampi lakiuudistus, joilla on siihen vaikutusta. Näiden lakiuudistusten välillä ei kuitenkaan ole käyty keskustelua.

Keskustelua ovat herättäneet muun muassa koulusurmat, koulukiusaaminen, ampuma-aselain tiukentaminen, vakavien rikollisten tekojen valmistelun kriminalisointi ja turvallisuusvalvonnan lisääminen oppilaitoksiin. Lisäksi keskustelua on käyty kouluterveydenhuollon tilasta ja nuorten mielenterveyshuollosta. Oppilaitosturvallisuuden kehittäminen on nostettu esille myös kolmannessa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. Viimeisimpänä keskustelua on käyty opettajien työrauhasta, kurinpidosta ja toimivaltuuksista perusopetuksessa.

Perusopetuslaki ottaa kantaa kurinpitoon

Opetus- ja kulttuuriministeriö on esittänytkin perusopetuslakiin muutoksia. Ehdotetulla lakiuudistuksella on tarkoitus tarkentaa ja täsmentää perusopetuslain kurinpito-, ojentamis- ja käyttäytymissäännöksiä. Lisäksi tarkoituksena on laajentaa opettajien ja rehtorien toimivaltuuksia tarkistaa oppilaiden tavaroita sekä ottaa haltuun oppilaiden esineitä oppituntien rauhoittamiseksi ja turvallisen oppimisympäristön turvaamiseksi. Opettajat ja rehtorit voisivat myös käyttää tarvittaessa voimakeinoja tavaran haltuun ottamiseksi, jos oppilas tekisi vastarintaa. Vastaavat lakiuudistukset ehdotetaan tehtäväksi myös lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin.

Opettajien ja rehtorien toimivaltuuksien laajentamisessa tulee huomioida oikeusturvakysymykset, koska henkilöiden joilla on oikeus voimakeinojen käyttöön, odotetaan myös osaavan käyttää niitä oikealla tavalla. Kyse on aina julkisen vallan käytöstä, josta seuraa rikosoikeudellinen virkavastuu työssä tehdyistä virheistä. Jos opettajien ja rehtorien toimivaltuuksia laajennetaan, on tärkeää varata esimerkiksi riittävät resurssit heidän kouluttamiseensa.

Ennaltaehkäisyä painotetaan oppilashuollon uudistuksissa

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on myös käynnissä oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvä lakiuudistus. Tarkoitus on säätää uusi laki oppilas- ja opiskelijahuollosta sekä tehdä koulutusta koskeviin lakeihin tarvittavat muutokset. Esitys koskee esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa uudistuksen myötä siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäisevään koko yhteisön hyvinvointia edistävään työhön ja lisätä toiminnan suunnitelmallisuutta. Uudistus on tarpeellinen, koska kuntien välillä on suuria eroja. Myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollossa on paljon puutteita. Uuteen lakiin on tarkoitus yhdistää nyt lainsäädännössä hajallaan olevat säännökset ja parantaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen saatavuutta. Lakiuudistuksen avulla pyritään vahvistamaan oppilas- ja opiskelijahuollon toteuttamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Koulutuksen järjestäjällä olisi jatkossa velvollisuus laatia opiskeluhuollon hyvinvointisuunnitelma yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Suunnitelma hyväksyttäisiin osana lastensuojelulain mukaista lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kunnan kunnanvaltuustossa, joka olisi otettava huomioon myös kuntalain mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Toimivalla opiskelijahuollolla ja sen sujumisella on merkittävä vaikutus päivittäiseen työhön oppilaitoksissa, koska opiskelijahuoltotyö on aikaa vievää ja kuormittavaa.

Varhaiskasvatuksen ohjaus uudistuu

Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus on puolestaan siirretty sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön vuoden 2013 alusta. Päivähoitopalvelujen asiakkaille siirrosta ei aiheudu muutoksia. Varhaiskasvatuksen ohjausjärjestelmä on jakautunut valtionhallinnossa aiemmin kahden ministeriön toimialalle, joten tämän takia siirto on tehty. Lisäksi useat kunnat ovat jo aiemmin siirtäneet päivähoidon hallinnon tehtävät sivistys- ja opetushallinnon yhteyteen. Uudistuksen myötä varhaiskasvatuksen ohjaus ja kehittäminen on mahdollista yhtenä toiminnallisena kokonaisuutena. Näin myös varhaiskasvatus ja kouluopetus muodostavat jatkossa eheämmän kokonaisuuden.

Järjestyksenvalvojia kouluun?

Sisäasiainministeriössä on käynnissä yksityisen turvallisuusalan lakiuudistus, jossa on esitetty järjestyksenvalvojien käyttöalan laajentamista yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Tämän osalta voidaan kysyä, miksi järjestyksenvalvojan käyttöalan laajennusta ei samalla tehtäisi koskemaan kaikkia koulutusasteita. Uudistuksen myötä oppilaitosten turvallisuudesta vastaavat henkilöt, kuten vahtimestarit, voisivat suorittaa järjestyksenvalvojan peruskoulutuksen. Oppilaitoksessa toimivalla järjestyksenvalvojalla olisi koulutus toimivaltuuksien ja voimakeinojen käyttämiseen, jolloin myös oikeusturva tulisi varmistettua paremmin. Järjestyksenvalvontapalvelut olisi myös mahdollista ostaa ulkopuolelta samoin kuin nykyisin on ostettua vartiointia oppilaitoksiin.

Oppilaitosten turvallisuuteen ei ole panostettu tarpeeksi

Vireillä on siis useampi lakiuudistus, joilla on vaikutusta oppilaitosturvallisuuteen. Ongelmana voidaan pitää, että näiden lakiuudistusten välillä ei ole käyty keskustelua. Toisaalta tämä kuvastaa lainvalmistelun heikkoa laatua ja vaikutuksien arvioinnin huonoa tasoa Suomessa. Ylipäätään oppilaitosmaailmassa ei ole panostettu turvallisuuteen samalla tavalla kuin monilla muilla toimialoilla. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla on laadittu potilasturvallisuusstrategia, jonka tavoitteena on edistää turvallisuutta suunnitelmallisesti ja riittävin voimavaroin, mikä huomioidaan myös tutkimuksessa ja opetuksessa. Sairaaloille ja terveyskeskuksille on myös laadittu yhtenäinen riskienhallintamalli. Sosiaali- ja terveysalalla on korostettu turvallisuustoiminnan ja lainsäädännön kehittämistä kokonaisuutena, eikä vain keskittyen eri osa-alueisiin. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut myös asetuksen laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. Asetuksessa korostetaan systemaattista laadunhallintaa, jossa turvallisuusvastuut on integroitu organisaation johtamiskäytäntöihin.

Oppilaitosten näkökulmasta vastaava ohjaus ja sääntely olisi järkevää, koska oppilaitosten turvallisuuskysymyksillä on merkittävä vaikutus koko yhteiskuntaan. Yksittäisen oppilaitoksen on vaikea lähteä ratkaisemaan itsenäisesti kaikkia turvallisuuteen liittyviä ongelmia jo pelkästään rajallisten resurssien takia. Useissa valtioissa opetusministeriö ohjaakin koulutuksen järjestäjien turvallisuustoimintaa ja riskienhallintaa. Turvallisuusosaaminen on myös hyvin rajallista koko opetustoimessa. Tämän takia sitä tulisi kehittää erityisesti opettajakoulutuksessa ja oppilaitosjohdon erilaisissa johtamiskoulutuksissa. Lisäksi tarjolla tulisi olla säännöllisesti täydennyskoulutusta.

Nyt vireillä olevien lakiuudistusten yhteydessä tulisi käydä avointa keskustelua oppilaitosturvallisuudesta ja sen kehittämistarpeista eri koulutusasteilla. Tärkeää olisi huomioida eri toimijoiden näkemykset, koska säädösvalmisteluun kuuluu ennakoiva vaikutusarviointi, jossa tuotetaan etukäteistietoa lainsäädännön erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista. Vaikutuksia arvioitaessa tulee tarkastella sekä lakihankkeiden tavoiteltuja vaikutuksia ja hyötyjä, että niiden kustannuksia sekä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on muodostaa kokonaiskäsitys eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksista.

Kirjoittaja on turvallisuusalan yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulussa ja on toimittanut teoksen Oppilaitoksen turvallisuusjohtaminen.

 
Julkaistu 14.6.2013