Venla Salmi

Nuorten rikoskäyttäyminen ja uhrikokemukset ennallaan

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nuorisorikollisuuskysely mittaa entistä laajemmin nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia. Uudistuneen nuorisorikollisuuskyselyn mukaan 15–16-vuotiaiden nuorten kielletyistä ja rikollisista teoista yleisin on luvaton tiedostojen lataaminen internetistä. Kun nuoret joutuvat rikoksen uhriksi, kyse on useimmiten heidän omaisuuteensa kohdistuneesta vahingonteosta tai varkaudesta.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen vuonna 1995 aloittamat nuorisorikollisuuskyselyt muodostavat nuorten kokonaisrikollisuuden osoitinjärjestelmän, joka tuottaa tietoa nuorten rikoskäyttäytymisen ja uhrikokemusten yleisyydestä sekä niissä tapahtuneista muutoksista. Itse ilmoitetun rikollisuuden kyselyjä ja uhritutkimuksia tehdään, koska poliisin tietoon ja sitä kautta viranomaistilastoihin tulee vain pieni osa rikoksista. Kyselyillä voidaan tutkia myös viranomaisilta piiloon jäävää rikollisuutta.

Seitsemäs valtakunnallinen nuorisorikollisuuskysely toteutettiin keväällä 2012. Tällä kyselykierroksella kyselyä uudistettiin aineistonkeruun, kohderyhmän ja tietosisällön osalta. Kyselyssä siirryttiin internet-pohjaiseen aineostokeruuseen ja kohderyhmää ulotettiin koskemaan myös kuudennen luokka-asteen oppilaita. Tämän lisäksi kyselyn tietosisältöjä laajennettiin ja täsmennettiin. Uudistusten taustalla on pyrkimys tarkempaan ja kattavampaan mittaamiseen sekä nuorille suunnatuissa rikollisuuskyselyissä kansainvälisestikin suuntauksena ollut rikos- ja uhrinäkökulmien integrointi. Tässä artikkelissa luodaan katsaus yhdeksäsluokkalaisten nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin. Kuudesluokkalaisten osalta tulokset julkaistaan myöhemmin.

Luvaton verkkolataaminen yleistä nuorilla

Vuoden 2012 tutkimukseen osallistui 4855 yhdeksännen luokka-asteen oppilasta 51 yläasteelta ympäri Suomea. Nuorisorikollisuuskyselyssä mukana olleista teoista selvästi yleisin 15–16-vuotiaiden nuorten parissa oli erityyppisten tiedostojen luvaton lataaminen internetistä. 71 prosenttia nuorista oli vuoden aikana ladannut internetistä musiikkia, ohjelmia tai pelejä luvattomasti (kuvio 1). Miltei kolmannes nuorista kertoi lataavansa luvattomasti verkosta vähintään kerran viikossa. Seuraavaksi yleisimpiä nuorten tekemistä kielletyistä teoista olivat alkoholin humalajuominen ja luvattomat poissaolot koulusta.

Kuvio 1. Kuluneen vuoden aikana teon ainakin kerran tehneitä, % 15–16-vuotiaista.

Yleisin kysytyistä väkivaltateoista oli koulukiusaaminen, johon joka viides nuori (21 %) oli osallistunut vuoden aikana. Koulussa tai koulumatkalla tapahtuva kiusaaminen oli pääosin henkistä kuten pilkkaamista, haukkumista tai syrjimistä. Nuorista 11 prosenttia oli tapellut julkisella paikalla ja 6 prosenttia ilmoitti hakanneensa toisen henkilön. Noin puolet hakkaamistapauksista kohdistui tekijälle tuttuun nuoreen, viidennes ennalta tuntemattomaan nuoreen ja joka kymmenes aikuiseen. Ainakin kerran vuoden aikana jonkinlaista asetta tai aseeksi tarkoittamaansa esinettä mukana pitäneitä yhdeksäsluokkalaisia oli 9 prosenttia. Suurimmassa osassa tapauksista kyseessä oli ollut teräase, kuten puukko tai linkkuveitsi.

Yksi kyselyn harvinaisimmista teoista oli uhkaamalla varastaminen. Kolme prosenttia nuorista kertoi vuoden aikana uhanneensa toista ihmistä hakkaamisella tai aseella saadakseen tältä rahaa tai jonkin arvokkaan esineen. Tätäkin harvinaisempaa oli moottoriajoneuvon varastaminen ja muiden huumeiden kuin marihuanan tai hasiksen kokeilu ja käyttö.

Alkoholi aiempaa harvemmin mukana nuorten teoissa

Nuorten väkivalta- ja vahingontekotilanteisiin liittyvä alkoholin käyttö on vähentynyt viime vuosina. Tuoreimmassa nuorisorikollisuuskyselyssä näitä tekoja tehneistä nuorista selvästi harvempi ilmoitti olleensa tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena kuin kahdessa edellisessä kyselyssä. Samaan aikaan nuorten väkivaltatilanteissa ihmisille ja omaisuudelle aiheutetut vahingot ovat vähentyneet jonkin verran. Viimeisen neljän vuoden aikana väheni myös humalassa moottoriajoneuvolla ajaminen. Tulokseen voi heijastua se, että nuorten päihteiden käyttöä mittaavien tutkimusten mukaan myös nuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt.

Nuoret yleisimmin varkauden ja vahingontekojen uhreina

Nuorisorikollisuuskyselyssä on mitattu nuorten uhrikokemuksia vuodesta 1998 lähtien. Vuonna 2012 mukaan otettiin uusia tekomuotoja ja nuorilta kysyttiin yhteensä kymmenen erilaisen teon kohteeksi joutumisesta (kuvio 2). Nuorista 23 prosenttia ilmoitti, että joku oli vahingoittanut heidän omaisuuttaan vuoden aikana. Miltei yhtä monelta nuorelta oli varastettu omaisuutta. Lähes joka viides nuorista oli kokenut väkivallalla uhkaamista ja 16 prosenttia ilmoitti kokeneensa vuoden aikana fyysistä väkivaltaa. Tuoreimmista väkivaltatapauksista kahdessa kolmasosassa sekä uhri että tekijä olivat poikia. Viidennes tapauksista oli tyttöjen välistä väkivaltaa. Harvinaisimpia kyselyssä mitatuista uhrikokemuksista olivat uhkaamalla varastaminen ja etnisyyteen tai mielipiteisiin perustuva uhkailu ja väkivalta.

Kuvio 2. Kuluneen vuoden aikana uhrikokemuksen ainakin kerran kokeneita, % 15–16-vuotiaista.

Suurin osa nuorten kokemusta väkivallasta on toisten nuorten tekemää. Nuorille tyypillisintä oli joutua sisaruksen tekemän väkivallan kohteeksi. Seuraavaksi yleisimmät tekijät nuoriin kohdistuvassa väkivallassa olivat kaverit ja muut tutut nuoret. Aikuisten ja erityisesti muiden kuin omien vanhempien nuoriin kohdista väkivalta oli varsin harvinaista.

2000-luvulla rikosten ja uhrikokemusten yleisyys vakaata

Nuorten tekemät omaisuusrikokset (varastaminen ja vahingonteot) harvinaistuivat voimakkaasti 1990-luvun lopulla, jonka jälkeen taso on pysynyt melko vakaana 2000-luvun aikana. Vuonna 2012 vahingontekoja tehneitä ja koulusta varastaneita nuoria oli kuitenkin enemmän kuin neljä vuotta aiemmin. Väkivallantekojen yleisyys on pysynyt varsin tasaisena vuodesta 1995 lähtien. Jaksolla 2004–2012 väkivalta on ollut hiukan harvinaisempaa kuin tätä edeltävissä mittauksissa.

Kun tarkastellaan uhrikokemusten kehitystä vuodesta 1998 alkaen, päähavaintona on, että tasomuutokset uhrikokemusten yleisyydessä eivät ole suuria. Nuorten omaisuuteen kohdistuneet varkaudet ovat lisääntyneet jonkin verran 2000-luvulla. Uhkaamalla varastamisen taso taas on pysynyt kaikissa mittauksissa lähes samana. Myös kiusaamisen ja fyysinen väkivallan yleisyys on pysytellyt vuodesta 1998 varsin vakaalla tasolla lukuun ottamatta vuoden 2008 mittausta, jossa kokemukset olivat muihin mittauksiin verrattuna yleisempiä.

Venla Salmi: Katsaus nuorten rikoskäyttäytymiseen ja uhrikokemuksiin 2012. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 27/2012 ja Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2012. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 113.

 
Julkaistu 14.6.2013