Marjo Hannukkala, Elina Korhonen & Riikka Nurmi

Mielenterveystaidot ovat lapsen ja nuoren perusoikeus

"Mielen hyvinvoinnin koulutus tuki monella tavoin omaa ammatillista kasvuani. Kurssin jälkeen olen pystynyt pysähtymään kohtaamaan oppilaan aidosti. Enää ei ole niin kiire seuraavaan asiaan tai seuraavalle tunnille. Ajattelen, että on korvaamattoman tärkeää olla aidosti läsnä oppilaille", kertoo Suomen Mielenterveysseuran Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutuksen käynyt yläkoulun opettaja.

Mielenterveystaidot kasvuun -hankkeet tarjoavat koulutusta, materiaalia ja välineitä yläkoulujen terveystietoa opettaville opettajille, oppilas- ja opiskelijahuoltoryhmille, nuorisotyöhön sekä toiselle asteelle ja kehittämistyötä tehdään parhaillaan neuvolatyöhön, päivähoitoon ja alakouluun. Koulutettujen määrä on kasvanut vuosi vuodelta, mikä kertoo sen suuresta tarpeesta. Vuonna 2012 koulutuksiin osallistui 2200 lasten ja nuorten kanssa toimivaa ammattilaista eri puolilta Suomea.

Mielenterveys on hyvinvointia

Mielenterveys vaikuttaa elämänlaatuun ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Mielenterveyttä ja tasapainoa voi ylläpitää joka päivä syömällä monipuolisesti, nukkumalla riittävästi, tekemällä mielekästä työtä tai opiskelemalla ja tapaamalla ystäviä. Omien tunteiden jakaminen, luovuutta vahvistavat harrastukset, liikunta ja yhdessäolo perheen ja läheisten kanssa vahvistavat myös mielen hyvinvointia.

Mielenterveyteen liitetään usein käsitteet henkinen hyvinvointi, hyvä elämä ja tasapainoinen mieli. Elämään kuuluvat myös vastoinkäymiset, murheet, ihmissuhdeongelmat, rahahuolet, työpaineet ja menetykset. Mielenterveys on toivon säilyttämistä haastavissakin tilanteissa, luottamusta elämään ja omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin – siksi mielenterveyden vahvistaminen on suorassa yhteydessä syrjäytymisen ehkäisyyn. Mielenterveys vaihtelee elämänkulun mukaan ja olennaista on, millaisia suojaavia tekijöitä sekä jaksamista ja selviytymistä vahvistavia asioita elämässä on.

Mielenterveystaitoja harjoitellaan päivittäin

Koulu tavoittaa lähes koko ikäluokan lapset ja nuoret. Parhaimmillaan koulupäivä antaa nuorelle kokemuksia itsetunnon vahvistumisesta ja kaverisuhdetaitojen harjoittelemisesta. Ryhmään kuuluminen, omien tunteiden ilmaiseminen sekä pettymysten ja vastoinkäymisten kohtaaminen ja käsitteleminen ovat taitoja, joita on mahdollista harjoitella ja vahvistaa niin koulu- ja opiskeluympäristöissä kuin myös nuorisotyössä. Näitä mielenterveyttä tukevia taitoja voi nuori harjoitella, oppia ja ottaa käyttöön omassa elämässä.

Tuoreessa suomalaisessa tutkimuksessa (HDL 2013) syrjäytymisen ehkäisyn kannalta olennaista on nuoren omanarvontunteen kehittyminen. Mielenterveystaidot kasvuun -hankkeissa koulutetaan aikuisia luomaan turvallisia kasvuyhteisöjä, joissa nuori kokee itsensä merkitykselliseksi ja kuulluksi. Yhdessä muiden kanssa nuori opettelee myös näkemään tekojensa ja valintojensa merkityksiä ja vaikutuksia. Haastavista elämäntilanteista puhuminen ja avun hakeminen ovat tärkeitä elämässä selviämisen taitoja. Nämä kaikki myös suojaavat nuorta riskien vaikutuksilta.

Arjen valinnat ja hyvinvointi

Mielenterveystaidot kasvuun -hankkeet tuottavat koulutusten lisäksi konkreettisia opettajan ja lasten ja nuorten kanssa toimijan opaskirjoja harjoituspankkeineen ja oheisaineistoineen kuten mielenterveyden lautapeli, pöytäteatteriaineisto, Hyvän mielen kuvakortit tai Mielen saaret tietokonepeli. www.mielenterveystaidot.fi -verkkosivuilla voi seurata koulutustarjontaa, pelata mielenterveyden tietokonepeliä, ottaa omaan käyttöön puheeksi ottamisen välineitä ja hyödyntää vanhempainilta-aineistoa.

Mielenterveyttä voidaan konkretisoida lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen mm. "Mielenterveyden käsimallin" avulla. Kukin käden sormi edustaa jotain mielenterveyden osatekijää, joihin jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Mallin avulla voi havainnollistaa arjen valintojen merkitystä hyvinvoinnille ja toimintakykyyn ja keskustella mm. riittämättömästä unesta ja levosta, kuormittavista tunteista, liikunnan merkityksestä tai liikapelaamisen riskeistä.

Mielenterveys on terveyden ydintä ja tulevaisuuden suurin yhteisöllinen pääoma. Lapsen ja nuoren mielenterveystaitojen vahvistaminen ei voi olla rahasta kiinni. Kansainvälisten tutkimusten mukaan mielenterveyttä edistävä työ tuo jopa viisinkertaisesti takaisin taloudelliset kustannukset viidessä vuodessa (Euroopan komissio, 2011).

Kirjoittajat työskentelevät Mielenterveystaidot kasvuun -hankkeiden parissa Suomen Mielenterveysseurassa.

 
Julkaistu 14.6.2013