Marko Savolainen

Koulu-uhkaukset heikentävät oppilaitosten ilmapiiriä

Suomessa syntyi koulu-ampumisten jälkeen uusi ilmiö: kouluihin ja opetusalaan kohdistuneet uhkaukset. Ennen tapahtuneita kouluampumistapauksia oppilaitoksiin kohdistui Suomessa vain yksittäisiä uhkauksia. Näistä lähes kaikki olivat helposti tunnistettavissa ilkivaltaisiksi. Koulu-mpumisten osakseen saama valtava medianäkyvyys vaikutti osaltaan uhkausten määrän kasvuun, kun huomionhakuiset henkilöt käyttivät tapahtumia omiin tarkoitusperiinsä.

Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten välisenä aikana poliisin tietoon tuli 87 uhkausta, joissa joko tiettyyn oppilaitoksia tai niiden henkilökuntaa uhattiin väkivallanteolla. Kauhajoen kouluampumistapauksen aikana tilanne muuttui merkittävästi huonompaan suuntaan: Kauhajoen tilanteen aikana ilmoitettiin Pohjanmaalla koulu-ampumisen olevan käynnissä ja sen perusteella osa poliisin resursseista sidottiin näihin ilkivaltaisten ilmoitusten tarkistamisiin.

Kahden viikon kuluessa Kauhajoen kouluampumisesta poliisin tietoon tuli 126 uhkausta. Siitä lähtien poliisin tietoon on tullut ja tulee edelleen melko tasaisesti ilmoituksia mahdollisista kouluihin kohdistuneista väkivallan uhkista.

Koulujen päivittäisen toiminnan näkökulmasta tämä on erittäin valitettavaa, sillä jokainen yksittäinen tapaus selvittelyineen vaatii merkittävästi koulun henkilökunnan ja opettajien työaikaa. Epäilyksen ja pelon ilmapiirit eivät edistä oppimista ja opetusalan päivittäisen työn tekemistä. Näiden uhkausten selvittäminen vie poliisitoimessakin työaikaa useita henkilötyövuosia joka kalenterivuosi. Poliisi pyrkii seulomaan uhkausten joukosta ne tapaukset, joissa kyseeseen voisi tulla mahdollinen "vuotaminen" suunnitellusta väkivallanteosta.

Mikä on koulu-uhkaus

Koulu-uhkausten tilastointi on haastavaa, sillä koulu-uhkausta ei ole olemassa omana rikosnimikkeenään. Poliisin järjestelmistä ei ole mahdollista hakea suoraan lukumääräistä tietoa millään hakusanalla. Aineiston poiminta ja lajittelu vaatii paljon käsityötä ja yksittäisten ilmoitusten läpikäymistä.

Koulu-uhkaukseksi olemme Poliisihallituksen tilastoissa ottaneet huomioon ne teot (teko- tai tapahtuma nimikkeestä riippumatta), joissa:

  • joku henkilö uhkaa koulua, oppilaitosta, oppilaita, oppilaitoksen henkilökuntaa väkivallalla, jossa koulusurmiin liittyviä piirteitä (ei yksittäisten henkilöiden välisiä uhkauksia ja ristiriitoja)
  • oppilaitoksiin kohdistuneet uhkaavat viestit, kuvat ja media internetissä ja
  • joukkosurmiin tai niillä vihjailuun liittyvät viestit internetissä.
  • Toteutuneet väkivallanteot on käsitelty erikseen.

Yllä kuvatun määritelmän mukaan koulu-uhkaukseksi saattaa tilastoitua myös sellaisia tapauksia, joissa ei varsinaista uhkausta ole esitetty, mutta poliisille on ilmoitettu kohdehenkilön huolestuttavasta käyttäytymisestä. Näihin tapauksiin liittyy usein tapahtuneiden joukkosurmien ihannointia julkisesti siten, että kohdehenkilön puheet ja käyttäytyminen aiheuttaa ympäristössään pelkoa. Eli varsinaista uhkausta ei kohde henkilö ole ilmaissut, mutta hänen puheensa ja käytöksensä aiheuttavat huolestumista ympärillä olevissa ihmisissä.

Osa asioista etenee esitutkintaan ja syyteharkintaan saakka, mutta merkittävä osa tapauksista jää poliisin tekemiin puhuttamisiin ja eri tukipalveluihin ohjaamisiin.

Tekojen määrä

Poliisin tietoon tulleet tapaukset kerätään yhteen ja analysoidaan vuosittain Poliisihallituksessa. Uhkausten määrä on hienoissa laskussa vuodesta 2010 lähtien. Poliisin tietoon tuli mainittujen kriteerien mukaisia ilmoituksia seuraavasti:

  • 101 kappaletta (2010)
  • 71 kappaletta (2011)
  • 54 kappaletta (2012).

Uhkausten määrän suuntaus vähenevä, mutta ongelmat eivät ole poistuneet samassa suhteessa. Uhkauksia tehneillä henkilöillä on selkeästi havaittavissa kyteviä elämänhallinnan ja mielenterveyden ongelmia, joihin tarvittaisiin ennaltaehkäiseviä jatko- ja tukitoimia sekä seurantaa. Tukitoimien ja seurannan puuttuessa on vaarana, ettei kukaan hallitse näitä kyteviä ongelmia, jolloin näistä henkilöistä saattaa muodostua tai muodostuu jatkossa vakavia väkivallan uhkia. Yleisimmin tukitoimia ja systemaattista seurantaa tarvittaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon taholta.

Viranomaisten yhteistyön tiivistämistä tarvitaan edelleen tiedonkulussa ja seurannassa.

Tyypillinen uhkauksen tekijä

Tilastollisesti tyypillinen koulu-uhkauksia tekevä henkilö on nuori (15–24-vuotias), miespuolinen oppilaitokseen liittyvä opiskelija, jolla on useita ongelmia elämässään (yleisimmin koulussa, perheessä, ihmissuhteissa ja/tai mielenterveydessä).

Miten ongelmaan vastataan

Oppilaitosten kanssa tehtävä tiivis yhteistyö on ollut avainasemassa eri viranomaisten toiminnassa koulu-uhkausten vähentämiseksi. Voidaan osaltaan todeta, että uhkaukset ovat oire tekijöidensä ongelmista ja saattavat olla myös niihin syyllistyvien ongelmaisten henkilöiden avunhuutoja. Opetusalalla tehdään päivittäisessä työssä erittäin paljon tärkeää työtä, joka hyödyttää opetusalan turvallisuutta monella tavalla, vaikkei asiaa tarkemmin juuri mietitäkään, esimerkkinä kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvät toimet. Oppilaitosten hyvä ilmapiiri on paras uhkausten ennaltaehkäisyn keino.

Poliisi saa tietoja ja ilmoituksia opetusalalta tällä hetkellä hyvin. Haasteita kohdataan lähinnä erilaisten tukipalveluiden saatavuudessa.

Poliisihallitus valmistelee uhkauksiin liittyvää arviointityökalua poliisilaitosten käyttöön. Haaste-lehdessä 1/2013 oli artikkeli tästä kehitteillä olevasta uhka-arviotyökalusta. Uhka-arviotyökalua pilotoidaan käytännössä poliisissa kentällä syksyllä 2013.

Kirjoittaja on poliisitarkastaja Poliisihallituksessa.

 
Julkaistu 14.6.2013
Sivun alkuun |