Regina Järg-Tärno

Ihastjärvellä kylä koulussa

Kyläkouluhanke vahvistaa kylän elinvoimaa ja arjen turvallisuutta.

Kyläkoulu, sen tilat ja monipuoliset käyttömahdollisuudet ovat hyvä kivijalka paikalliselle yhteisöllisyydelle, ihmisten kohtaamiselle ja arjen turvallisuudelle. Koulun käyttöä kannattaa miettiä yhdessä asukkaiden kanssa, sillä se voi tuottaa innovatiivisia ratkaisuja. Niin voidaan jopa välttää kylän palvelujen siirtyminen suurempiin kuntakeskuksiin ja samalla vaikuttaa ihmisten muuttohalukkuuteen. Edulliset tontit, lähipalvelut, tietotekniikan toimivuus, etätyöskentelyn mahdollisuudet sekä erityisesti koulun olemassaolo lisäävät kylän vetovoimaa ja voivat saada nuoret perheet muuttamaan takaisin kyliin ja maaseudulle. Nuoret ja perheet puolestaan parantavat maaseudun ikäihmisten turvallisuutta ja avun saantia.

Ihastjärvi valittiin toukokuussa 2013 Etelä-Savon vuoden kyläksi ja koulu on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta. Kuva: Ihastjärven koulu.


Asukkaat vaikuttamaan

Koulun olemassaolo pitää kylän elävänä ja vastavuoroisesti aktiivinen kylä pitää omaa koulua arvossaan. Koulun merkitystä kylälle tutkineen Anu Atilan (2002) mukaan "koululla on erittäin vahva henkinen merkitys kyläyhteisölle. Se ei ilmene välttämättä jokapäiväisissä tilanteissa, mutta taistelussa koulun puolesta se nousee hyvin voimakkaasti esiin. Toiminnassa oleva koulu on osoitus kylän elinvoimaisuudesta. Toimiva koulu – elävä kylä." Koulun lopettaminen johtaa pahimmillaan koko kylän kuolemiseen

Palvelujen, erityisesti koulun, lakkauttamista ja ennen kaikkea pelastamista tulisi miettiä yhdessä kaikkien asukkaiden kanssa, koska se ei kosketa vain koululaisia ja heidän vanhempiaan. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan liittyvän Naapuriapu-työryhmän mukaan "pallo" tulisi antaa kylän asukkaille, jotta he voisivat vaikuttaa oman arkensa asioihin. Tärkeintä on mahdollisemman varhain päästä päätöksentekijöiden kanssa vuoropuheluun vaihtoehdoista – mitä asialle voidaan tehdä, miten koulun käyttöä voidaan monipuolistaa ja mitä kyläläiset itse tekisivät koulun puolesta ja koulussa. Asukkaiden pitäisi voida vaikuttaa myös siihen, mihin rahaa käytetään ja mistä säästetään.

Kylien koulujen lakkauttamista ei voi perustella vain taloudellisilla syillä ja suppeilla säästölaskelmilla. Arvioinneissa tulisi pohtia koulun arvoa paitsi oppilaille myös ikääntyvien asukkaiden turvallisuudelle, kylän yhteisöllisyydelle, paikalliselle taloudelle, hyvinvoinnille ja palveluille – kestävän kehityksen kannalta.

Koulu kylässä – kylä koulussa

Ihastjärvellä, pienessä 370 asukkaan kylässä Mikkelin kupeessa, kyläläisten sinnikkyys palkittiin. Koulu oli lakkauttamisuhan alla pienten oppilasmäärien ja rakennuksen huonokuntoisuuden vuoksi. Koulun olemassaolo ja arvo koettiin kuitenkin koko kylän elinvoimaisuuden kannalta niin tärkeäksi, että päätettiin taistella – sekä koulun lakkauttamista vastaan että upouuden rakennuksen puolesta.

Samalla kun uutta koulurakennusta lähdettiin suunnittelemaan ja asiaa viemään eteenpäin päätöksentekijöille, koulun seinien sisälle alettiin tietoisesti rakentaa paikallista yhteisöllisyyttä, koko kylän hyvinvointia ja elinvoimaa – kyläläisten elämäniloa. Syntyi Koulu kylässä – kylä koulussa -hanke.

Tämä tiesi monen vuoden sinnikästä työtä. Suunnittelussa olivat mukana maaseudunkehittäjätiimi, koulun neuvottelukunta ja kyläläiset. Myös muita tahoja kytkettiin yhteistyöhön kuten Itä-Suomen aluehallintoviraston sivistysosasto, Ruralia-instituutti, Jyväskylän yliopisto sekä Mikkelin kaupungin virkamiehiä.

Asukkaille annettiin monella tavalla mahdollisuus vaikuttaa kyläkoulun ja samalla koko kylän tulevaisuuteen jo suunnitteluvaiheessa. Kyläilloissa oli runsaasti väkeä, mikä kertoi kiinnostuksesta osallistua ja vaikuttaa. Hanke koettiin "meidän" jutuksi ja sitä oli helppo viedä eteenpäin.

Aluksi oli tärkeä käydä arvokeskustelua sekä oppilaiden että kyläläisten kanssa. Kaikki halukkaat pääsivät osallistumaan arvokeskusteluun omalla tavallaan – keskustelemalla, kirjoittamalla tai lapset piirtämällä kuvia. Yhdessä ideoitiin uuden koulun fyysistä rakennetta ja vaihtoehtoista sijaintia sekä myös tulevia toimintoja. Kaikki ideat kirjattiin ylös ja pitkä lista toiveista ja ajatuksista laitettiin mm. nettiin. Asukkaille tehtiin myös paperikysely. Työn tueksi ja perusteluihin päättäjille käytettiin Mikkelin kaupungin strategiaa. Arvokeskustelusta kuoriutui työn pohjaksi kylän keskeiset yhteiset arvot: osallisuus, yhteisöllisyys, elämän ilo ja vauvasta vaariin.

Vanhan koulun tyhjentämisessä ja purkamisessa sekä uuden rakentamisessa tarvittiin paljon apukäsiä kaikenlaisiin talkootöihin. Tämä näkyy tänä päivänä koulun arjessa ja erityisesti oppilaissa, jotka vuosien varrella kasvoivat osallistuvaan toimintatapaan. Myöhemmin uudessa koulussa on ollut helppo järjestää erilaisia tapahtumia yhdessä kyläläisten ja muiden toimijoiden kanssa.

Vauvasta vaariin – uusi tapa käydä koulua

Uuden koulun ovet ovat aina auki kaikille niin kyläläisille kuin ohikulkijoille. Milloin vain voi tulla koulun aulan pieneen "lukusaliin" lukemaan päivän lehdet, ostamaan paikallisia tuotteita, nauttimaan lounasta ravintolaan, maksamaan laskuja jne. Mummonkamarissa, joka on yksi koulun monikäyttötiloista, viihtyvät niin lapset kuin aikuisetkin. Puutöitä voi tehdä vaikka vaarin kanssa huipputasoisessa työpajassa. Koululla on hyvät tietoliikenneyhteydet ja laitteet opetuskäyttöön ja kyläläiset ovat tervetulleita tekemään etätöitä tai päivittämään atk-osaamista. Apua ja neuvoja voi pyydä esimerkiksi oppilailta.

Ihastjärven koulun tilat on suunniteltu oppilaiden kanssa ja luovat hyvän oppimisympäristön. Koululla järjestetään monipuolista toimintaa ja tapahtumia koko kylälle myös koulupäivän ulkopuolella ja tiloja voi vuokrata myös omaan käyttöön.

Rehtori Jaana Strandmanin mukaan henkilökunnan välisten hyvien suhteiden lisäksi ehkä tärkein asia on se, että koulun toimintakulttuuri sallii kaikenlaiset osallistumismuodot tai jopa kannustaa siihen, että koulussa kuka tahansa voi olla ja istuskella, osallistua vaikka opetukseen tai toimia ja auttaa – koulun arjessa ovat matalat kynnykset tai niitä ei ole oikeastaan ollenkaan.

Vapaaehtoiset ovat avuksi koulun arjessa, mikä on pienelle koululle korvaamaton ja tärkeä voimavara. Palautteen anto, aito kohtaaminen ja kiitos ovat heille äärimmäisen tärkeitä ja saavat heidät tulemaan aina uudelleen.

Luottamus, vastuu ja avoimuus

Strandman uskoo vahvasti siihen, että kun koulun toimintakulttuuri on yhdessä pohdittu, mietitty ja luotu, se koetaan omaksi ja isoja ongelmia ei synny.

Uusi koulu ollut auki puolitoista vuotta, eikä mitään ole viety: paikalliset myyntituotteet, rahakipot, kalliit opetusvälineet, taide ja lasten tavarat eivät ole hävinneet mihinkään. Joskus illallakin ovi on jäänyt auki. Käyttäjiin luotetaan ja heidän on annettu hyvin vapaasti kulkea koulussa; kyläläisten käytössä on 15 koulun avainta. Näin on tehty tietoisesti. Etukäteen on käyty keskusteluja siitä, mitä se kaikille tarkoittaa, jos jotain hajotetaan. Lapset ovat oppineen käsittelemään koulun tavaroita kuin ne olisivat omia eikä kukaan ole tahallaan rikkonut mitään.

Johtajan tai rehtorin rooli ja asenne ovat avainasemassa kuinka paljon lapsille ja kyläläisille annetaan luottamusta ja vastuuta. Luottamus ei ole tärkeä vain koulumaailmassa vaan koko yhteiskunnassa.

Kun aktiivinen vetäjä lähtee

Hyvillä hankkeilla on usein innokkaat ja aktiiviset kehittäjät ja vetäjät. Onko menestyksen selittäjä joku tietty henkilö ja miten käy jos joku avainhenkilö lähtee?

Ihastjärvellä tämä tapahtuu jo syksyllä. Kylälle Strandmanin lähtö oli aluksi suuri surun aihe, mutta rehtori uskoo siihen, että seuraaja löytyy ja yhdessä rakennetusta maaperästä on helppo jatkaa. Hän on jo alkanut valmentaa työhön kyläyhdistyksen uutta aktiivista puheenjohtajaa. Kyläläiset varmasti ottavat vastuun toimintatavasta myös jatkossa, mutta tärkeintä on, että uusi rehtori pystyy omaksumaan koulun ja kylän yhteiset arvot ja uuden koulunkäynnin mallin. Hankkeen kehityksen kannalta voi olla hyväkin, että vetäjä vaihtuu eikä hankkeesta muutenkaan saisi koskaan tulla liikaa yhden ihmisen "tuote"

Malli muiden käyttöön

Ihastjärven kokemuksen ja Kyläkoulu-hankkeen pohjalta tehdään ns. Uusi koulunkäynnin malli. Tavoitteena on, että koko paikallisyhteisölle perustuvaa toimintamallia pystyisi käyttämään myös esimerkiksi kaupunginosissa. Toiminnan edellytyksenä on yhteisön olemassaolo, ja sen muodostumisen kannalta on äärimmäisen tärkeä, että ihmiset tuntevat naapureitaan. Kaupungeissa on yksi isompia haasteita, miten saadaan ihmiset riittävän lähelle toisiaan ja tutustumaan. Koulu on luonnollinen tila ihmisten kohtaamiselle. Koulun ympärille voi rakentaa harkitusti monenlaisia toimintoja edistämään kohtaamista. Jos kylällä tai kaupunginosalla ei ole koulua, täytyy löytää joku muu kohtaamispaikaksi sopiva tila. Toimiva yhteisö ja yhteistyö ovat pitkän prosessin, työn ja asennekasvatuksen tuloksia.

Elämänilo tulevaisuuden koulun arvoksi

Jaana Strandman on iloinen myös siitä, että Kyläkoulu-hankkeen vetämisen ja mallintamisen lisäksi hänellä on ollut työryhmän jäsenenä mahdollisuus vaikuttaa myös valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan, johon elämänilo hyväksyttiin mukaan yhdeksi tavoitteeksi.

Ihastjärven esimerkki, jossa toimitaan positiivisen asenteen, luottamuksen ja avoimuuden kautta, kertoo vahvasti siitä, mihin rikoksentorjuntaneuvoston asettamassa Naapuriapu-työryhmässä uskotaan: hyvää lisäämällä paha pienenee. Vaikka hankkeella ei ole suoria rikoksentorjuntatavoitteita, tämäntyyppisen toiminnan tuloksilla on myös rikoksentorjunnallisia vaikutuksia. Koulu kylässä – kylä koulussa -hanke ja siitä kehittynyt Kyläkoulu-konsepti on lupaava esimerkki asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksista oman asuinalueen turvallisuuteen ja viihtyvyyteen ja naapuriavusta sen laajassa merkityksessä.

Ihastjärven Kyläkoulu-hankkeesta lisätietoa www.ihastjarvi.fi/koulu/

Kirjoittaja on suunnittelija rikoksentorjuntaneuvostossa/oikeusministeriössä.

 
Julkaistu 14.6.2013