Hallitus tehostaa järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa

Huhtikuussa hyväksytyn strategian tavoitteena on vähentää järjestäytynyttä rikollisuutta ja heikentää sen toimintaedellytyksiä sekä estää rikollisuuden haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan.

Järjestäytyneessä rikollisuudessa on kyse vakavista rikoksista ja toimintaa leimaavat väkivallan käyttö ja rahanpesu. Huumausainerikollisuus on yksi järjestäytyneen rikollisuuden päätoimialoista, mutta viime vuosina painopiste on siirtynyt yhä enemmän talousrikollisuuteen. Suomessa toimii Keskusrikospoliisin arvion mukaan noin 80 järjestäytynyttä rikollisryhmää.

Strategian linjausten mukaan järjestäytynyttä rikollisuutta tulee ensisijaisesti ennalta ehkäistä vaikuttamalla rekrytoitumishalukkuuteen ja tekemällä rikollisryhmän toimintaan osallistuminen kannattamattomaksi. Toimenpiteitä on yhteensä 20.

Viranomaisten osaamista ja tietoa järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta lisätään. Viranomaisyhteistyötä tiivistetään ja tiedonvaihtoa kehitetään myös viranomaisten ja yksityisen sektorin välillä.

Järjestäytyneen rikollisuuden kanssa tekemisiin joutuneita kannustetaan ilmoittamaan rikoksista. Rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden soluttautuminen yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kriittisille toimialoille estetään.

Rikosvastuun toteutumisesta huolehditaan tehokkaalla rikosprosessilla. Laaditaan todistajansuojelua koskeva lainsäädäntö ja luodaan viranomaisten yhteistyöelin todistajansuojeluun. Anonyymin todistelun käyttöönottoa harkitaan.

Mahdollisuuksia hyötyä rikollisesta toiminnasta vähennetään. Rikoshyödyn takaisinsaantiin panostetaan ja menetetyksi tuomittujen saatavien perintää tehostetaan. Selvitetään mahdollisuus ottaa rikoshyödyn tuomitsemisessa käyttöön käännetty todistustaakka.

Rangaistusaikana lisätään rikoksesta tuomittujen valmiuksia rikoksettomaan elämään ja rikollisryhmästä irtautumiseen. Tuomittujen oikealla sijoittelulla estetään rikollisen toiminnan jatkaminen. -RK

 
Julkaistu 14.6.2013