Haaste 2/2013

Teemana koulu ja nuoret

Pääkirjoitus

Artikkelit 2/2013

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana johtaja Georg Henrik Wrede opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksiköstä. Hän näkee etsivän nuorisotyön tärkeäksi keinoksi ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Osa nuorista tarvitsee selvästi etsivän nuorisotyön kaltaista tukea ja kanssakulkemista. Kriminaalipolitiikassa on hänen mukaansa samantyyppistä ajattelua: yritetään ennaltaehkäistä mahdollisimman paljon ja sopeuttaa sopivalla tavalla yhteiskuntaan .

Edelleenkin vain alle viidesosassa koulun tiedossa olleista tapauksista kiusaaminen saadaan loppumaan. Oikeusjärjestelmästä ei nykyisellään ole merkittävää apua kiusatulle oppilalle.

"Eipä sille [rasismille] mitään voi" on sitaatti, joka toistuu tekemissäni maahanmuuttajataustaisten nuorten haastatteluissa koulukokemuksistaan vuodesta toiseen. Rasismi on läsnä oleva, mutta vaiettu aihe suomalaisissa kouluissa. Monet lasten ja nuorten syrjintää ja koulukiusaamista tarkastelevat tutkimukset ovat osoittaneet, että koulu, etenkin yläkoulu, on yksi keskeisin rasismin ilmenemisen ympäristöistä. Tästä huolimatta esimerkiksi peruskoulun opetussuunnitelmassa ei mainita sanaa rasismi lainkaan. Onko siis todellakin niin, että ilmiölle ei voida mitään?

Koulutuksen ja rikollisuuden yhteys tutkimuksen valossa.

Oireilua jo päiväkodissa, osa ilman päättötodistusta

Suomessa syntyi koulu-ampumisten jälkeen uusi ilmiö: kouluihin ja opetusalaan kohdistuneet uhkaukset. Ennen tapahtuneita kouluampumistapauksia oppilaitoksiin kohdistui Suomessa vain yksittäisiä uhkauksia. Näistä lähes kaikki olivat helposti tunnistettavissa ilkivaltaisiksi. Koulu-mpumisten osakseen saama valtava medianäkyvyys vaikutti osaltaan uhkausten määrän kasvuun, kun huomionhakuiset henkilöt käyttivät tapahtumia omiin tarkoitusperiinsä.

Oppilaitosturvallisuudesta on käyty keskustelua julkisuudessa viime vuosien aikana. Vireillä on useampi lakiuudistus, joilla on siihen vaikutusta. Näiden lakiuudistusten välillä ei kuitenkaan ole käyty keskustelua.

Tuore tutkimus henkilöstön ja oppilaiden turvallisuuskokemuksista lukiossa kertoo turvallisuuden syntyvän pääosin elementeistä, joihin nykyinen pelastus- ja kriisivalmiuskeskeinen turvallisuussuunnittelu ei tartu. Myös oppilaiden ja henkilöstön osallistamisessa on puutteita; turvallisuuden ja hyvinvoinnin kehittäminen jää harvojen harteille.

Kyläkouluhanke vahvistaa kylän elinvoimaa ja arjen turvallisuutta.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nuorisorikollisuuskysely mittaa entistä laajemmin nuorten rikoskäyttäytymistä ja uhrikokemuksia. Uudistuneen nuorisorikollisuuskyselyn mukaan 15–16-vuotiaiden nuorten kielletyistä ja rikollisista teoista yleisin on luvaton tiedostojen lataaminen internetistä. Kun nuoret joutuvat rikoksen uhriksi, kyse on useimmiten heidän omaisuuteensa kohdistuneesta vahingonteosta tai varkaudesta.

Nuorten rikosvelat ovat jääneet hankalasti katveeseen, kun lainsäädäntöä on uudistettu.

Tuore tutkimus kertoo nuorten parissa työskentelevien havainnoista. Ero kaupallisen seksin, seksuaalisen hyväksikäytön ja normaalin seksuaalisuuden välillä on häilyvä.

Kriminologia-palstalla käsitellään Yhdysvaltain kriminaalipolitiikkaa. Yhdysvaltain vankiluku ylitti 1980-luvulla päivittäisen yhden miljoonan vangin rajan. Jo tuolloin monet kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat katsoivat, että tien päähän on tultu. Mutta toisin kävi.

Rikoksentorjunta-palstalla esitellään Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston julkaisema ideakirja (BRÅ 2012). Kiinnostavassa julkaisussa esitellään ja arvioidaan kolmea erilaista koulussa toteutettua turvallisuus- tai rikoksentorjuntahanketta.

 
Julkaistu 14.6.2013