Mika Sutela & Jyri Paasonen

Rangaistuskeskustelu sosiaalisessa mediassa

Tuomiot ja rangaistukset herättävät keskustelua kansalaisten keskuudessa. Sosiaalisessa mediassa suomalaiset keskustelevat etenkin sakkorangaistuksista hyvin negatiiviseen sävyyn. Yhdyskuntaseuraamuksista puolestaan ei juuri sosiaalisessa mediassa keskustella. Erityisesti niistä olisikin tuotettava enemmän tietoa kansalaisille.

Rikoksista saatavat tuomiot puhuttavat ihmisiä. Erityisesti eri rikostyypeistä saatavat rangaistukset herättävät keskustelua. Jukka Kemppinen (1990) on todennut, että lähes kaikilla ihmisillä on vaistomainen käsitys rangaistuksesta silloinkin, kun he eivät ole miettineet asiaa eivätkä joutuneet käytännön tekemisiin sen kanssa. Tuo taustakäsitys on vastavuoroisuuden laki, lex talionis, "silmä silmästä, hammas hampaasta".

Viime vuosina on tapahtunut rikoksia, joista tekijöiden saamat ehdolliset vankeusrangaistukset ovat herättäneet keskustelua kansan keskuudessa. Esimerkiksi tuomioistuinten haluttomuus antaa ehdottomia tuomioita muun muassa raiskaus- ja perheväkivaltatapauksissa on jo pitkään ollut keskustelun kohteena (mm. Iltalehti 2.9.2011 "Nämä tuomiot suututtivat kansan").

Useissa valtioissa rikollisuutta ja rangaistuksia koskeva keskustelu on muuttunut entistä ankarammaksi ja rangaistusmielisemmäksi. Brittiläisessä Rethinking Crime and Punishment (RCP) -hankkeessa selvitettiin sitä, mitä ihmiset ajattelevat vankiloista ja vapaudessa toteutettavista rikosseuraamuksista sekä miten mielipiteet syntyvät, muotoutuvat ja säilyvät. Selvitystyön keskeinen tulos oli se, että suuri yleisö ei ole niin rangaistusmielinen kuin usein kuvitellaan. Ihmiset suhtautuvat varsin myönteisesti esimerkiksi rikoksentorjuntaan ja yhdyskuntaseuraamuksiin. (Hankkeesta enemmän Rob Allen, Haaste 2/2004)

Sosiaalisessa mediassa käydään vilkasta keskustelua

Tarkastelimme sosiaalisessa mediassa rangaistuksista käytävää keskustelua. Diskurssianalyysin kohteina olivat foorumit, blogit, sosiaaliset verkostot (esim. Twitter ja Facebook) ja kommentoitavat verkkouutiset. Apuna käytettiin menetelmään erikoistuneen yrityksen ohjelmaa. Analyysissa tarkasteltiin suomalaisia verkkokeskusteluja aikavälillä 11.2.2011-11.8.2011.

Päiväsakkoihin liittyviä keskusteluja löytyi sosiaalisesta mediasta valtava määrä, yli 24 000 kappaletta kuuden kuukauden aikavälillä. Erilaisia sakkoaiheisia keskusteluja sisältäviä sivustojakin oli lähes 700 kappaletta. Rangaistuslajeista käydyistä keskusteluista yli 80 prosenttia käsittelikin päiväsakkoja. Yhdyskuntapalvelu sekä uusi valvontarangaistus herättivät suhteellisen marginaalisesti keskustelua.

Päiväsakot aiheuttavat ihmisissä hyvin negatiivisia reaktioita (kuvio 1). Kaksi kolmesta päiväsakkoa koskevasta keskustelusta oli sävyltään joko negatiivista tai erittäin negatiivista. Yhdyskuntapalvelusta käydyistä keskusteluista jopa 10 prosenttia oli sävyltään erittäin positiivista. Uudesta marraskuun 2011 alussa voimaan astuneesta valvontarangaistuksesta käytiin sen sijaan keskustelua jopa hyvin negatiiviseen sävyyn. Lähes joka neljäs valvontarangaistusta käsittelevä keskustelu sosiaalisessa mediassa oli sävyltään erittäin negatiivinen

Kuvio 1. Eri rangaistuslajeista käytyjen keskustelujen sävyjakauma.

Eri rangaistuslajeista sakot, tarkemmin ottaen päiväsakot, herättivät keskustelua ja aiheuttivat negatiivisia reaktioita. Tulos, että kaksi kolmesta päiväsakkoa koskevasta keskustelusta oli sävyltään joko negatiivista tai erittäin negatiivista, oli jokseenkin yllättävä, sillä sakot ovat kuitenkin monelle se "pienin paha" rikollisesta teosta ja usein myös lievin mahdollinen rangaistus. Yhdyskuntaseuraamukset eivät juuri herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa, mutta jos herättivät, niin kaiken kaikkiaan sekä positiivis- että negatiivissävytteistä keskustelua. Vankeusrangaistuksiin liittyvät keskustelut eivät yllättäen olleet erityisen positiivisia, mutta eivät myöskään negatiivisia.

Kansalaisille olisi tuotettava lisätietoa rangaistuksista

Harvemmin tutkitaan sitä, mitä mieltä kansa on rangaistuksista. Ruotsalaisten Kristina Jerren ja Henrik Thamin tutkimus (2010) osoitti, että ihmiset eivät olekaan lopulta rangaistusmielisiä. Ihmisten rangaistusmielisyys vähenee sitä mukaa, mitä enemmän ja yksityiskohtaisempaa tietoa he saavat rikoksentekijästä tai olosuhteista, jossa rikos tehtiin.

Rangaistusten koventamista koskevat vaatimukset ilmentävät Anja Tulenheimo-Takin (2005) mukaan turvattomuuden tunteen lisääntymistä. Rikollisuuden arvellaan kasvaneen voimakkaasti. Vaatimus rangaistusten ankaroittamisesta tarkoittaa itse asiassa sitä, että kaivataan lisää turvallisuutta. Kovempien rangaistusten kuvitellaan johtavan rikosten vähentymiseen.

Rangaistuksista ja rangaistuskäytännöistä tulisi tuottaa enemmän tietoa kansalaisille. Tämä voisi vaikuttaa positiivisesti niin oikeuslaitokseen kohdistuvaan luottamukseen kuin myös asenteisiin rangaistuksia kohtaan.

Sutela toimii tutkijana Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella ja Paasonen turvallisuusalan yliopettaja Laurea-ammattikorkeakoulussa.

LÄHTEITÄ
Kristina Jerre & Henrik Tham: Svenskarnas syn på straff. Kriminologiska institutionens rapportserie 2010:1. Stockholms universitet.

Jukka Kemppinen: Oikeus kulttuuri-ilmiönä. Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuja 1/1990.

Anja Tulenheimo-Takki: Koveneeko asenneilmasto Suomessa. Puhe asianajajapäivillä 14.1.2005, saatavilla www.kko.fi/29744.htm.

 
Julkaistu 8.6.2012