Painetun lehden 2/2012 sisällysluettelo

8.6.2012

YHTEISKUNNAN KASVAVAT EROT LUOVAT TURVATTOMUUTTA s. 4
Riikka Kostiainen
Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haasteltavana kaupunkisosiologian professori Matti Kortteinen Helsingin yliopistosta. Kaupunkilaisten turvattomuuskokemukset ovat 1990-luvulta alkaen nousseet uudella tavalla huolenaiheeksi. Kortteinen näkee turvattomuuden liittyvän erilaisten yhteiskunnallisten, taloudellisten ja etnisten erojen kasvuun eikä suinkaan rikostilanteeseen.
Maahanmuuttajien asuminen keskittyy pääkaupunkiseudulla
Ruotsissa selvitettiin suurkaupunkien rikollisuutta

TURVALLINEN LÄHIÖ? s. 8
Marjaana Seppänen
Huolimatta siitä, että erityisesti suurimmissa kaupungeissa on ongelmalähiöiksi määriteltyjä asuinalueita, Suomessa asuinalueiden erilaistuminen on ollut ensisijaisesti hyväosaisuuden kasautumista. Nyt suunta näyttää muuttuneen. Kirjoituksessa tarkastellaan Lahden Liipolan tilannetta.

TIETOJA JA TYÖKALUJA TURVALLISEN YMPÄSRISTÖN SUUNNITTELUUN s. 11
Timo Saarinen
www.turvallinenkaupunki.fi -verkkosivuston tarkoituksena on innostaa keskusteluun suunnittelijat, asukkaat, päättäjät ja kaikki muut toimijat, jotka ovat kiinnostuneita, vaikuttamaan ympäristön turvallisuuteen ja turvallisuuden kokemiseen.

HENGAILU KAUPUNKISUUNNITTELUN HAASTEENA s. 12
Sirpa Tani
Nuorten hengailua kauppakeskuksissa on pyritty rajoittamaan muuttamalla suosittuja hengailupaikkoja vähemmän houkutteleviksi. Samalla näistä tiloista on tullut entistä tiukemmin säädeltyjä. Hengailullaan nuoret ottavat kaupunkitilaa haltuunsa. Mikäli tämä sallitaan, tila voi säilyä moniarvoisena ja erilaisia käyttötapoja sallivana.

KATUPARTIO KOHTAA NUORIA VANTAAN MYYRMÄESSÄ s. 14
Suve Pääsukene
Myyrmäessä on viikonloppuisin melko levotonta etenkin asemien tienoilla. Iltoja rauhoitetaan katupartiotoiminnan avulla. Myrtsin Katupartion taustalla on Turvallinen kotilähiö -hanke.

TURVALLISUUSKÄVELYT OSALLISTAVAT ASUKKAITA JA ALUEEN TOIMIJOITA s. 16
Kristiina Alppivuori
Turvallisuuskävelyjen avulla voidaan lisätä keskustelua, tiivistää yhteistyötä sekä selvittää osallistujien kokemuksia alueen turvallisuustilanteesta. Olennaista on paikallisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Toimintaa on kuitenkin tarpeen vielä kehittää.

YHTEISÖLLISYYDEN VIRITTÄMISTÄ MAALLA JA KAUPUNGISSA s. 19
Regina Järg-Tärno
Jos ihmiset toimivat yhdessä viihtyvyyden eteen ja välittävät lähiympäristöstään ja naapureistaan, asuinalueella ei tarvitse edes ajatella rikoksentorjuntaa tai jopa linnoittautumista. Artikkelissa vertaillaan asukasosallistumista Lahdessa, Järvenpäässä ja Kontiolahden Jakokoskella sekä annetaan asukasliikkeille käytännönläheisiä vinkkejä.

KAIKKI LÄHTEE LÄHELTÄ s. 22
Helka Körkkö
Suomen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke haluaa palauttaa osittain jo kadonnutta paikallisuuden merkitystä.
Ruotsin naapurivalvontatoimintaa on arvioitu /RK

ASUMISNEUVONNAN AVULLA TURVALLISEEN ASUMISEEN s. 24
Sari Timonen
Asumisneuvojat, asumisohjaajat ja sosiaali-isännöitsijät kohtaavat työssään asumisen ja ihmisen elämän moninaisen kirjon. Asiakkaita on mielenterveys- ja päihdeongelmaisista lapsiperheisiin ja ikäihmisiin.

NIMBYN TALTUTUS AMMATTIMAISTUU s. 26
Susanna Särkkä
"Ei meidän pihallemme" -ilmiö (nimby, not in my backyard) on tuttu kaikille rikostaustaisten kanssa työskenteleville. Vankilasta vapautuneelle suodaan oma asunto ja mahdollisuus uuteen elämään, mutta omaksi naapuriksi linnakundia ei haluta. Mm. Helsingin Diakonissalaitoksella on nykyisin työntekijöitä, jotka keskittyvät pelkästään naapuruston pitämiseen tyytyväisenä.

ELÄINSUOJELURIKOSTEN TUOMIOITA SELVITETTIIN s. 29
Tarja Koskela-Laine
Tutkimuksessa on tarkasteltu käräjäoikeuksien 2006-2009 antamia lainvoimaisia eläinsuojelurikostuomioita.

RANGAISTUSKESKUSTELU SOSIAALISESSA MEDIASSA s. 30
Mika Sutela & Jyri Paasonen
Sosiaalisessa mediassa suomalaiset keskustelevat etenkin sakkorangaistuksista hyvin negatiiviseen sävyyn. Yhdyskuntaseuraamuksista puolestaan ei siellä juuri keskustella. Erityisesti niistä olisi tuotettava enemmän tietoa kansalaisille.


Kriminologia: KAKSI CESAREA S. 32
Matti Laine
Kirjoitussarjassa käsitellään tällä kertaa rikoksentekijöiden vaarallisuusarvioita.

Rikoksentorjunta: RIKOTTUJEN IKKUNOIDEN TEORIA ELÄÄ s. 34
Jukka-Pekka Takala

AJASSA s. 36
Harmaan talouden torjuntaa oppilaitoskiertueella
Yhdyskuntaseuraamukset yhteen lakiin
Ulkomaalaisten vankien määrä kasvussa
Työryhmä ehdottaa mahdollisuutta syyteneuvotteluun
Suojaa vainolta ja häirintäviestinnältä
Vakavimpien rikosten valmistelu rangaistavaksi
Uusia julkaisuja kouluturvallisuuden parantamisesta
KiVa Koulu -ohjelmasta vientituote

 
Julkaistu 8.6.2012