Riikka Kostiainen

Maahanmuuttajien asuminen keskittyy pääkaupunkiseudulla

Pohjoismaisen etnistä eriytymistä selvittävän NODES-hankkeen puitteissa ilmestyi viime vuonna kaksi suomalaista väitöskirjaa. Katja Vilkama tutki kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden alueellista eriytymistä ja muuttoliikettä pääkaupunkiseudulla. Aineistona oli asuinalueiden muuttovirtoja, väestörakennetta ja asuntokantaa kuvaavia tilastoja sekä asumisen alan asiantuntijoiden haastatteluja.

Tulokset osoittavat, että pääkaupunkiseutu on 2000-luvulla eriytynyt aikaisempaa selkeämmin kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten asukkaiden asuttamiin kaupunginosiin. Eriytyminen on edennyt kansainvälisestä kehityksestä tutulla tavalla. Seudulle muodostuneet maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymät ovat kuitenkin asukasrakenteeltaan kulttuurisesti ja etnisesti sekoittuneita toisin kuin monessa muussa maassa.

Kantaväestö kiertää maahanmuuttajataustaisten asumiskeskittymiä. Muuttoliikkeessä on selvä alueellinen hierarkia, jossa muuttovirrat suuntautuvat kohti alueita, joilla maahanmuuttajataustaisten osuus on lähtöaluetta alhaisempi. Maahanmuuttajataustaisten asukkaiden seudun sisäinen muuttoliike on päinvastaista. Tämä on paikannut kantaväestön muuttoliikkeen aiheuttamaa väestötappiota näillä alueilla.

Hanna Dhalmann puolestaan tutki somalien ja venäläisten asumistoiveita etnisen segregaatiokehityksen valossa. Tulosten mukaan suomensomaleille oman etnisen ryhmän läheisyys on tärkeä osa yhteisöllisen elämäntapansa ylläpitämistä, mutta myös selviytymiskeino turvattomuutta ja syrjintää vastaan. Tämä ei kuitenkaan merkitse halua eristäytyä oman yhteisön piiriin, vaan myös kanssakäymistä kantaväestön kanssa pidetään tärkeänä. Somalien toiveena on monikulttuurinen asuinalue, jolla asuu sekä kantaväestöä että jonkin verran etnisiä vähemmistöjä. Venäläisille sen sijaan oman etnisen yhteisön läheisyys ei ole tärkeää. Tämä ei kuitenkaan tarkoita oman yhteisön tai etnisen taustan merkityksettömyyttä. Enemmän on kyse erilaisesta rasismin uhasta ja suhtautumisesta naapuruston sosiaalisiin verkostoihin kuin somaleilla.

Tulosten perusteella oman ryhmän lähellä asumisen merkitys muuttuu maassa vietetyn ajan myötä sekä suhteessa kanssakäymiseen muiden etnisten ryhmien kanssa. Lisäksi tarve oman ryhmän läsnäololle vaihtelee henkilön elämäntilanteen mukaan.

Laaja tutkimus maahanmuuttajien asumisesta Pohjoismaissa

Parhaillaan käynnissä oleva NODES-tutkimushanke pureutuu ajankohtaisiin ja merkittäviin kysymyksiin yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymisestä, asuinalueiden tasapainoisesta kehityksestä sekä maahanmuutosta. Projektissa selvitetään laaja-alaisesti asumiseen ja väestön etniseen moninaisuuteen liittyviä teemoja pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa. Tutkimus perustuu sekä tilastollisiin analyyseihin että kysely- ja haastatteluaineistoihin. Nelivuotinen hanke alkoi vuonna 2009 ja on jakautunut viiteen alatutkimukseen.

Hanketta johtaa professori Mari Vaattovaara. Siihen osallistuu tutkimusryhmiä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Tutkimusta rahoittaa eurooppalainen tutkimusrahasto NORFACE.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa akateemisesti korkealaatuista tietoa, jota voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa ja viranomaistoiminnassa, kun vastataan tulevaisuuden haasteisiin ja luodaan viihtyisää ja turvallista kaupunkiympäristöä.

Lisätietoa hankkeesta ja mm. julkaisuja löytyy http://blogs.helsinki.fi/nodesproject/.

 
Julkaistu 8.6.2012