Helka Körkkö

Kaikki lähtee läheltä

Suomen Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke haluaa palauttaa osittain jo kadonnutta paikallisuuden merkitystä.

Suomen Setlementtiliitto on tarttunut kansalaistoiminnan kehittämiseen Uusi paikallisuus -hankkeella. Ajatuksena on korostaa sitä, että jokaisella ihmisellä on oikeus hyvään arkeen omassa paikallisyhteisössään.

Tavoitteena on kehittää ja toteuttaa alueellisesti kansalaisjärjestöjen yhteistyötä, kunnan ja paikallisyhteisöjen välistä vuorovaikutusta sekä paikallisyhteisön sisäistä vuorovaikutusta. On siis tarkoitus yksinkertaisesti innostaa ja kannustaa ihmisiä osallistumaan. Viiden vuoden aikana hanke juurruttaa uutta paikallisuutta kolmelle pilottipaikkakunnalle ja synnyttää uusia kansalaisvaikuttamisen malleja, joita voidaan myöhemmin levittää kaikkiin Suomen paikallisyhteisöihin.

Pilottipaikkakunnilla käytännön toimiin

Uusi paikallisuus -hanke käynnistyi syksyllä 2011 kolmella pilottipaikkakunnalla: Tampereen Hervannassa, Vaasan Palosaarella ja Kemijärvellä. Jokaiselle pilottipaikkakunnalle asettui projektipäällikkö etsimään työvälineitä paikallisuuden löytämiseen.

Hankkeella on kolme tärkeää ohjenuoraa: paikallisyhteisön ja kunnan välisen vuorovaikutuksen parantaminen, kansalaisjärjestöjen välisen yhteistyön kehittäminen ja paikallisten asukkaiden innostaminen. Viimeinen on ehkä haasteellisin ja samalla tärkein.

Kuinka herätellä uinuva, entinen teollisuusyhteisö, nykyinen opiskelijakaupunginosa Palosaari? Miten löytää yhteinen tahto erilaisia kulttuureita kuhisevasta Hervannasta? Miksi innostua välittämään omasta paikallisuudesta Kemijärvellä? Tässä on projektipäälliköille pohdittavaa.

Syksyllä kaikki käynnistyi lähtökohtaselvityksestä. Vaasan yliopiston Levon-instituutin avustuksella tehtiin laaja kysely, jonka avulla pyrittiin selvittämään, miten paikalliset ihmiset tällä hetkellä kokevat oman lähiympäristönsä. Lisäksi haastateltiin paikallisia toimijoita. Yksi yhteinen nimittäjä löytyi: ihmiset ovat kiinnostuneita, mutta eivät osaa osallistua, eivät ehdi tai jaksa. Silti oma lähiympäristö ei ole merkityksetön. Kun lähikauppa, koulu tai kirjasto aiotaan lopettaa, herätään vastarintaan.

Pilottipaikkakunnilla työhön tartuttiin paikalliset erityispiirteet huomioiden. Mikä yhdistää paikallisyhteisön jäseniä? Vaasassa se oli kaavoitus. Vuosikymmeniä hiertänyt rakkaan niemenkärjen kaavoitusprosessi oli syksyllä taas ajankohtainen. Päätettiin, että kaupungin keskustassa järjestämä kuulemistilaisuus ei riitä. Järjestetään oma tilaisuus Palosaarella niille ihmisille, joiden arkeen kaavoitus vaikuttaa. Tilaisuus oli menestys.

Muuttuneet asetelmat

Hankkeen haasteena ovat asukkaiden yhteistyön asetelmat, kohtaamisareenat ja kansalaisvaikuttamisen välineet. Kaupunkeja ympäröivän maaseudun paikallisyhteisöt ovat hauraita ja usein yllättävän puolustuskyvyttömiä. Maahanmuuttajat suosivat suuria kaupunkeja. Niissä paikallisyhteisöjen uusi muotoutuminen on vasta käynnissä. Kansalaisjärjestöillä on suuri rooli uusien yhteisöjen luontevassa kytkemisessä osaksi suomalaista yhteiskuntaa. Monikulttuuriset paikallisyhteisöt ovat suomalaisen yhteiskunnan näkökulmasta merkittävä voima. Ne on saatava osaksi suomalaisen yhteiskunnan kehittämistä.

Huono-osaisuuden leimaamat kaupunginosat ovat suurissa kaupungeissa jo näkyviä ja kuuluvia. Uusia kansalaistoiminnan avauksia kaivataan kipeästi. Muuten sosiaalinen huono-osaisuus saa yhä räikeämpiä ja epäoikeudenmukaisempia muotoja.

Ei vain hanke

Uusi paikallisuus tuo takaisin paikallisyhteisöjen merkityksen. Uuden paikallisuuden nimen taakse kätkeytyykin vanhaa ja uutta. Se ei ole vain hanke, se on pysyvä kulttuurin muutos. Omassa paikallisyhteisössä ihminen voi kokea yhteisöllisyyttä ja tuntea kuuluvansa johonkin. Toimiva paikallisyhteisö luo sosiaalista pääomaa ja ehkäisee syrjäytymistä. Uusi paikallisuus on kylä kaupungissa ja kaupunkikulttuuri kylässä.

Edellytyksenä yhteisöllisyys

Yhteisöllisyys on merkittävä voimavara. Se saattaa olla murroksessa olevan suomalaisen yhteiskunnan tärkeimpiä välineitä ihmisten arjen parantamiseksi. Yhteisöllisyys on ennaltaehkäisevää. Se on maaperä, joka kasvattaa hyvää tulevaisuutta. Yhteisöllisyys synnyttää osallisuutta, osallisuus osallistumista ja osallistuminen vaikuttamista. Vaikuttaminen taas vahvistaa ihmisen myönteistä suhtautumista omaan lähiympäristöön. Myönteinen suhtautuminen luo välittämistä ja välittäminen ehkäisee ennakkoluuloja ja turvattomuutta. Tämä kehä on murroksessa olevan paikallisyhteisön vahvistamisen edellytys. Myös kansalaistoiminnan kehittyminen vaatii taakseen yhteisöllisyyden.

Ei kai tarvitse kysyä, miksi Setlettimenttiliiton Uusi paikallisuus -hanke on ajankohtainen ja tulee täsmälleen tämän hauraan ajan tarpeeseen.

Kirjoittaja on Uusi paikallisuus -hankkeen hankejohtaja, joka työskentelee Setlementtiliitossa Helsingissä.

 
Julkaistu 8.6.2012