Riikka Kostiainen

Taiteen tekeminen estää monella tapaa nuorta syrjäytymästä

Myrsky-toiminnan arviointitutkimus osoittaa, että nuorten omista lähtökohdista lähtevä ja taiteilijoiden ohjaama taiteen tekeminen vahvistaa nuorten hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan taide lisää nuorten tyytyväisyyttä, elämäniloa sekä yhteisöllisiä valmiuksia ja taitoja. Taide myös vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallisuutta.

Suomen Kulttuurirahasto käynnisti vuonna 2008 Myrsky-hankkeen, jolla haluttiin vahvistaa nuorten hyvinvointia sekä sosiaalista ja henkistä kasvua tuomalla taide ja kulttuuri heidän elämäänsä. Hankkeella pyrittiin myös juurruttamaan uusia nuorten taidetoiminnan tapoja. Myrsky suunnattiin ensisijaisesti 13–17-vuotiaille nuorille, joita on vaikea tavoittaa perinteisin keinoin. Nuoret osallistuivat ammattitaiteilijoiden ohjauksessa monenlaisiin taidehankkeisiin. Myrskyyn saivat lähteä kaikki nuoret, mutta erityistä huomiota kiinnitettiin syrjäytymisuhan alla oleviin. Osa taidehankkeista suunnattiin mm. maahanmuuttajille, mielenterveyskuntoutujille ja laitoksissa oleville nuorille. Kolmen vuoden aikana yli 14 000 nuorta on päässyt ammattilaisten ohjauksessa tekemään taidetta omista lähtökohdistaan. Monelle heistä Myrsky on ollut aivan uudenlainen tapa ilmaista tunteitaan ja saada äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.

Myrskyä on seurattu alusta lähtien tarkoin Kulttuurirahaston tilaamalla ja Nuorisotutkimusverkoston koordinoimalla tutkimuksella. Päätutkijoina toimivat dosentit Sirkku Kotilainen ja Katriina Siivonen. Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimuksen julkistamistilaisuudessa toukokuussa Helsingissä he kertoivat tutkimuksenteon haastavuudesta: lomakekyselyt osoittautuivat pian toisarvoiseksi menetelmäksi myrskyn silmässä olevien nuorten kanssa. Toisaalta tutkimus tarjosi tutkijoillekin ainutlaatuisia kohtaamisia, kun meni tunteella mukaan nuorten työpajoihin.

Taidehankkeisiin osallistuminen on tutkimuksen mukaan vaikuttanut useimpien nuoren elämään jollain tavoin positiivisesti. Jotakuinkin kolmelle neljästä osallistuminen on lisännyt iloa elämään tai vähentänyt omien ongelmien ajattelua, lisännyt taitoja ja rohkeutta esiintyä tai ilmaista itseään, parantanut yhteistyötaitoja sekä lisännyt sosiaalisia suhteita tai parantanut suhteita vanhempiin. Lisäksi osallistuminen on parantanut käsitystä taiteesta.

– Myrsky-hanke on ollut suuri panostus nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn taiteen keinoin. Sillä on ollut myös rahallista merkitystä, sillä yhden syrjäytyneen nuoren on laskettu maksavan yhteiskunnalle miljoona euroa. Tulokset vahvistavat, että taiteen tekemiseen perustuva nuorilähtöinen toimintamalli vaikuttaa nuorten hyvinvointiin, vahvistaa heidän identiteettiään ja tukee kasvua yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä, ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Pirjo Ståhle totesi.

– Toivottavasti tutkimus havahduttaa päättäjät siihen, ettei taide on jokin piristys tai lisä elämään, vaan sillä on todellista yhteiskunnallista merkitystä.

Ei vain syrjäytymisen uhkaamille nuorille

Nuorisotutkimusverkoston tutkimusjohtaja Leena Suurpää veti yhteen, että tutkimus antaa tietoa siitä, miten nuoren hyvinvointi rakentuu.

– Usein korostetaan koulutuksen ja työn merkitystä, mutta arjen sidosten merkitys on nuorelle monimuotoisempi ja suurempi; nuoret itse kokevat ystävien puutteen suurimmaksi ongelmaksi. Lisäksi taiteen tekeminen antaa mahdollisuuden käsitellä vaikeita asioita, liittyvät ne sitten yksittäisen nuoren syrjään jäämiseen tai yhteiskunnalliseen syrjäytymiseen. Se on myös sukupolvikysymys sekä hedelmällisesti että jännitteisesti, taidetta tekemällä rajat tulevat koetelluksi. Nuoren omaehtoinen toiminta jää aikuisten katseissa usein marginaaliin, mutta Myrsky tarjoaa siihen tilaisuuden.

Lisäksi tutkimuksen julkistamisseminaarissa keskusteltiin erityisesti siitä, onko toiminnan markkinointi syrjäytymisen ehkäisynä nuoria leimaavaa – jotkut toimintaan osallistuneet nuoret olivat kokeneet asian näin. Monet keskustelijat korostivat, että taiteen tekemisestä on suurta hyötyä kaikille nuorille ja sitä pitäisi myös olla kaikille tarjolla. Lisäksi keskusteltiin ohjaajina toimivien taiteilijoiden pätevyydestä ohjata joskus vaikeassakin elämäntilanteessa olevia nuoria. Myönnettiin, että taidekasvattajilta vaaditaan erityisiä ominaisuuksia ja lisäkoulutus on aina tarpeen, toisaalta hankkeissa on yleensä ollut tukena moniammatillinen tiimi.

Myrsky-toiminta jatkuu, ja sen rahoittaminen ja hallinnointi siirtyy Suomen lasten ja nuorten säätiölle. Sen tavoite on sama kuin ohjelman: tukea nuorten hyvinvointia ja elämänhallintaa ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Jatkossa Myrskyn toimenpiteitä pyritään suuntaamaan aiempaa enemmän syrjäytymisen ehkäisyyn ja kiinteämmäksi osaksi nuorisotyötä. Voimavaroja suunnataan myös nuoria ohjaavien aikuisten tukemiseen ja heidän elämäntaito-osaamisensa kehittämiseen. Myös toimintaan osallistuva ikäryhmä laajenee 12–29-vuotiaisiin nuoriin.

Urheilu ja taide Euroopan rikoksentorjuntakilpailun aiheena

Rikoksentorjuntaneuvosto etsii parhaillaan Suomen ehdokasta vuoden 2011 Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun (ECPA). Kilpailun teema on tänä vuonna "Urheilu, tiede ja taide lasten ja nuorten rikosten ehkäisemisessä". Kilpailuhankkeen pitäisi esimerkiksi urheilun tai taiteen keinoin ehkäistä nuorten rikollisuuden pariin ajautumista tai auttaa nuoria irrottautumaan rikollisesta elämäntavasta. Olennaista on, että hanke kehittää nuorten luovuutta ja tarjoaa vaihtoehtoja rikollisuudelle.

Euroopan rikoksentorjuntakilpailussa ehdokkaat arvostellaan viiden kriteerin perusteella: 1) Hankkeen tulee keskittyä arkirikollisuuden tai rikollisuuden pelon torjuntaan nimetyn teeman puitteissa. 2) Lisäksi hankkeen tulee olla dokumentoidusti tuloksellinen, 3) perustua yhteistyöhön ja 4) olla toistettavissa muissa jäsenmaissa. Lisäksi hankkeen 5) menetelmien tulee mielellään olla omaperäisiä. Samoilla perusteilla valitaan myös Suomen ehdokas. ECPAn voittaja saa palkinnoksi 20 000 euroa, ja palkinto luovutetaan joulukuussa Puolassa pidettävässä konferenssissa.

 
Julkaistu 6.6.2011