Lasten ja nuorten kokema syrjintä yleistä

Lapset ja nuoret kokevat syrjintää sekä koulussa että vapaa-ajalla. Asia käy ilmi kahdesta sisäasiainministeriön teettämästä tutkimuksesta, joissa haastateltiin yhteensä noin tuhatta lasta ja opiskelijaa.

Itä-Suomen yliopiston tutkimus kohdistui 10–17-vuotiaisiin lapsiin ja nuoriin Suomessa. Kuka ei kuulu joukkoon? -tutkimuksen mukaan syrjityksi voi joutua kuka tahansa, jota pidetään erilaisena. Erilaisuus voi määrittyä esimerkiksi pitkäaikaissairauden, vaatetuksen, ulkonäön, ihonvärin tai seksuaalisen suuntautuneisuuden perusteella.

Vastaajien mukaan yleisimpiä syrjinnän muotoja olivat nimittely, epäasiallinen käytös, poissulkeminen, fyysinen väkivalta tai sillä uhkaaminen. Fyysisellä väkivallalla tarkoitettiin esimerkiksi kivillä heittämistä, puremista ja seksuaalista väkivaltaa. Noin kolmannes kertoi joutuneensa jonkinlaisen syrjinnän kohteeksi. Yleisimpiä paikkoja, joissa syrjintää koettiin, olivat koulut, kadut ja internet. Muita paikkoja olivat esimerkiksi liikennevälineet ja harrastuskerhot.

Useimmiten syrjintää koettiin tuttujen lasten taholta. Näkyviin vähemmistöihin kuuluvat (esim. ulkomaalaistaustaiset tai vammaiset) kertoivat myös tuntemattomien lasten ja aikuisten toimineen epäasiallisesti tai uhkaavasti heitä kohtaan. Osassa vammaisten vastauksista tuli esille, että syrjintää koetaan myös kotona. Tuttujen aikuisten osuus oli heidän vastauksissaan korkea.

Syrjityksi tulemisen kokemukset nostattavat lapsissa ja nuorissa monenlaisia negatiivisia tunteita, pelkoa mennä kouluun ja jopa itsetuhoajatuksia. Pieni osa vastaajista kertoi kuitenkin vahvistuneensa syrjintäkokemuksien takia ja he määrittelivät itsensä "erilaisuuden esitaistelijoiksi".

Seksuaalivähemmistöt heikoimmassa asemassa

Referenssi Oy:n tekemässä kyselytutkimuksessa kartoitettiin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oppilaiden syrjintäkokemuksia toisen asteen oppilaitoksissa. Joka kolmannella nuorella oli omakohtaisia syrjintäkokemuksia ja kaksi kolmesta oli nähnyt näihin vähemmistöihin kohdistuvaa kiusaamista ja syrjintää kouluissaan. Kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että heidän kouluissaan puhutaan seksuaalivähemmistöistä myönteiseen sävyyn.

Syrjiminen ilmeni mm. nimittelynä, hylkimisenä ja fyysisenä väkivaltana. Tutkimuksen mukaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret ovat erityisen huonossa asemassa, sillä yleensä muilla vähemmistöryhmillä on takanaan oman ryhmänsä ja perheensä sosiaalinen tuki. Nuoret eivät kokeneet syrjintää pelkästään yksittäisten oppilaiden tai opettajien taholta, vaan vaikeaksi koettiin myös yhteiskunnan heteronormatiivinen ajattelu. Sen koettiin piilottavan tai häivyttävän seksuaalisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset.

Syrjintäkokemuksilla merkitystä

Sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljasen mukaan lapsiin kohdistuvan syrjinnän ja kiusaamisen estämisen tulee olla yhteiskunnan prioriteeteissa korkealla. Turvallinen ja onnellinen lapsuus on keskeinen keino estää syrjäytymistä.

– Kaikenlaiset vertailut ja erilaisuuden kokemukset ovat yleisiä lasten ja nuorten maailmassa. KIVA-kouluhanke on osoittautunut hyödylliseksi, mutta myös vapaa-ajalla tapahtuvaan syrjintään tulee kiinnittää huomiota. Suvaitsevaisuus alkaa jo lapsuudesta. Jos lapsuuteen on kuulunut oikeus syrjintään, se jatkuu helposti myös aikuisuuteen.

Suositukset syrjinnän vähentämiseksi

Lapsiasiavaltuutettu ja vähemmistövaltuutettu julkaisivat maaliskuussa yhteiset suositukset lasten ja nuorten kokeman syrjinnän vähentämiseksi. Tässä tarvitaan mm. arvo- ja asennekasvatusta sekä enemmän arkista tietoa erilaisista vähemmistöistä sekä lapsille ja nuorille että aikuisille. -RK

Tutkimukset löytyvät osoitteessa www.intermin.fi - julkaisuja. Suositukset löytyvät lapsiasiavaltuutetun verkkosivuilta www.lapsiasia.fi.

 
Julkaistu 6.6.2011