Haaste 2/2011

Teemana ajankohtainen rikosoikeus

Pääkirjoitus

Artikkelit 2/2011

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana sovittelun kehittäjä ja tutkija Juhani Iivari. Hän arvioi viisi vuotta sitten voimaan tulleen sovittelulain tavoitteiden toteutuneen hyvin mutta kehittämistarpeitakin on. Erityisen pulmallinen kysymys on viranomaisten suhtautuminen lähisuhdeväkivallan sovitteluun, sillä lain erilainen soveltaminen voi aiheuttaa yhdenvertaisuusongelmia.

Edellinen eduskunta hyväksyi viimeisenä istuntopäivänään 15.3.2011 uuden esitutkintalain ja uuden pakkokeinolain lakivaliokunnan ehdottamin muutoksin. Samassa yhteydessä hyväksyttiin uusi poliisilaki, joka salaista tiedonhankintaa koskevilta osiltaan liittyy uuteen pakkokeinolakiin. Lakeja ei ole vielä vahvistettu, mutta niiden arvioidaan tulevan voimaan vuoden 2014 alussa.

Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien uudistus koskettaa poliisitoiminnan kaikkia osa-alueita, erityisesti rikostorjuntaa.

Uutta on, että esitutkintaa ei tehdä enää vain syyttäjän ja tuomioistuimen tarpeisiin. Useilla uudistuksilla pyritään parantamaan kuulusteltava, erityisesti asianomistajan asemaa.

Keskeinen ongelma on määritellä rikoksen valmistelutoimet.

Rikosoikeustieteessä eikä kriminaalipolitiikassakaan juuri keskustella hallinnollisista sanktioista rikosoikeudellisen sääntelyn vaihtoehtona. On tärkeää pohtia, millä tavalla 2010-luvulle tultaessa järkevää ja tarkoituksenmukaista rangaista.

Sakon muuntorangaistusjärjestelmää uudistettiin vuosina 2007 ja 2008. Kohtuullisella varmuudella voidaan arvioida, että uudistuksilla ei ole ollut välittömiä vaikutuksia sakkorikosten tekemiseen. Kauppa ilmoittaa rikoksista herkemmin poliisille, mikä nostaa rikostilastoja.

Poliisit ja lapset kohtaavat kenttätyön, kouluvierailujen, kotihälytystilanteiden, kiinniotto- ja pidätystilanteiden sekä esitutkintatoimien yhteydessä. Poliisityötä lasten parissa on kontrolli, turvaaminen ja rikostutkinta mutta myös huolenpito, vastuullistaminen ja ohjaaminen.

Nuorten rikosasioiden käsittely tarjoaa uusia ammatillisia haasteita sosiaalitoimen viranhaltijoille, sillä lainsäädäntö muuttui tämän vuoden alussa. Kirjoituksessa kuvataan sosiaalitoimen toimintamalleja nuorisoseuraamustyössä ja arvioidaan lainsäädännön muutosten vaikutusta sosiaalitoimen tehtäviin ja viranomaisten väliseen yhteistyöhön.

Oikeuteen viedyissä huoltoriidoissa tulee esiin väitteitä vanhempien tekemästä parisuhdeväkivallasta, väkivallasta lapsia kohtaan ja lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Viranomaisten tapa arvioida väkivaltaväitteitä suhteessa lapsen etuun näyttää asiakirja-aineiston valossa epäjärjestelmälliseltä. Vaikka väkivallasta olisi näyttöä, se ei myöskään välttämättä vaikuta oikeuden päätökseen lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta.

Myrsky-toiminnan arviointitutkimus osoittaa, että nuorten omista lähtökohdista lähtevä ja taiteilijoiden ohjaama taiteen tekeminen vahvistaa nuorten hyvinvointia. Tutkimuksen mukaan taide lisää nuorten tyytyväisyyttä, elämäniloa sekä yhteisöllisiä valmiuksia ja taitoja. Taide myös vahvistaa nuorten yhteiskunnallista osallisuutta.

Kriminologia-palstalla pohditaan tällä kertaa rikollisuuden yksilötason syiden ja laajempien yhteiskunnallisten tekijöiden välisen jakolinjan ylittämistä.

Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan uusiutuvan uhriksi joutumisen ehkäisyn mahdollisuuksia. Jos uudelleen rikoksen uhriksi joutuminen onnistuttaisiin estämään, rikokset vähenisivät olennaisesti. Koeteltuja menetelmiä tähän on vielä vähän, mutta joitakin hyviä hankkeita löytyy.

 
Julkaistu 6.6.2011