Riikka Kostiainen

Yritysten rikoksentorjunta lähtee verkostoitumisesta

Rikollisuus aiheuttaa henkilövahinkoja, heikentää henkilöstön turvallisuutta ja aiheuttaa yrityksille kustannuksia. EK:n yritysturvallisuustoimiston päällikkö Kalevi Tiihonen kertoo, että yritysten rikoksentorjunta perustuu toimialalle tyypillisten ilmiöiden seurantaan ja niihin vastaamiseen.

Kalevi Tiihonen Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) korostaa ajankohtaisen tutkimustiedon saannin merkitystä yritysten rikoksentorjunnan kehittämisessä. Tiedon avulla voidaan myös arvioida, kohdistetaanko toiminta tällä hetkellä oikeisiin asioihin.

– Sisäisen turvallisuuden ohjelman puitteissa kehitetty yritysrikollisuuden tilannekuva on tuonut työhön lisää motivaatiota ja työvälineitä. Tilannekuviin valittujen teemojen analysointi ja ennaltaehkäisyn neuvot ovat olleet merkittävä askel eteenpäin yritysten rikosturvallisuustyössä. Myös Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksen loppuvuonna valmistuvalta yritysuhritutkimukselta odotetaan paljon. Kysely on lähetetty 3000 eri aloja edustavalle yritykselle. Tähän asti yrityksiin kohdistuvan rikollisuuden kokonaisuudesta ei ole ollut tilastotietoa, vaikka esimerkiksi pankki- ja vakuutusalalla sekä kaupalla on hyvää tietoutta toimialaansa kohdistuvasta rikollisuudesta.

Ammattirikolliset mukaan yritysrikollisuuteen

Suuret trendit ovat tulleet hyvin esille jokavuotisten yritysrikollisuuden tilannekuvien kautta, joihin elinkeinoelämä on antanut aktiivisesti tietoa. Tilannekuva sisältää tietoa yrityksiin kohdistuvista rikoksista, rikollisuuskehityksestä ja rikollisuuden kustannuksista ja lisäksi niissä arvioidaan tulevaisuuden uhkia ja rikoksentorjuntatarpeita.

Kalevi Tiihonen pitää viime aikojen ilmiönä yrityksiä hyväksi käyttävässä rikollisuudessa järjestäytynyttä ja ammattimaista otetta sekä talousrikollisuuden, erityisesti harmaan talouden, lisääntymistä osana "normaalia" elinkeinotoimintaa. Kun ennen järjestäytyneen rikollisuuden ajateltiin olevan huumekauppaa, ryöstöjä tai laitonta perintää, nyt normaalinoloista yritystä voidaan pitää yllä vain rahanpesutarkoituksessa. Järjestäytynyt rikollisuus on myös tiettyjen alojen, kuten rakennus-, hotelli- ja ravintola-alan, harmaan talouden takana.

– Kevään yritysrikollisuuden teematilannekuvasta ilmenee hyvin harmaa talouden ongelma rakennusalalla. Rehdin yritystoiminnan ja tasapuolisen kilpailun näkökulmasta on tietenkin väärin, että lakisääteiset velvoitteet maksamatta jättävät toimijat voivat saada kohtuutonta kilpailuetua vetämällä kustannukset alas. Siinä on kuitenkin haastetta, kuinka valvonta hoidetaan järkevästi niin, että siitä saadaan oikeita tuloksia ja toisaalta niin ettei valvonta tule hyötyä kalliimmaksi, Tiihonen arvioi.

– Maksuvälinerikollisuus on myös iso haaste, varsinkin jos ajatellaan suomalaisten yritysten kokoa. Suomessa on yli 300 000 yritystä, joista suurin osa toiminimiä tai 1–20 työntekijän yrityksiä ja isoja on vain parisataa. Tällainen rikollinen toiminta voi helposti keikauttaa pienemmän yrityksen nurin, koska niillä ei ole riittävästi tietoa ja ennaltaehkäisyn keinoja.

Ongelmana aivan omaa suuruusluokkaansa on tietoturvallisuus, Tiihonen jatkaa luetteloa. Se ei tarkoita vain sitä, että luvattomasti tietojärjestelmiä käyttäen viedään luottamuksellista tai tärkeää tietoa, vaan se on nimenomaan tiedon käytettävyyden ja eheyden ongelma ja jossain määrin myös yksityisyydensuojan ongelma. Lisäksi on sellaisia ilmiöitä kuin laiton maahantulo, joka liittyy osittain pimeään talouteen ja työvoiman käyttöön. Pahimmassa tapauksessa siihen voi liittyä ihmiskauppaa ja työsyrjintää. Näihinkin asioihin täytyy saada linjausta, jota tukee järkevä lainsäädäntö ja valvonta, tai tapaukset voivat lisääntyä.

Yritysten yhteistyö tarpeen

Elinkeinoelämän keskusliitossa on tehty yritysturvallisuustyötä jo 50 vuotta. Kalevi Tiihosen vetämän toimiston perusajatuksena on tukea ja ohjata jäsenyritysten turvallisuustyötä. Keskeisin hanke on ollut yritysturvallisuusmallin kehittäminen ja sen vieminen eteenpäin yrityksiin, sidosryhmiin ja alan koulutukseen. Tässä on hänen mielestään onnistuttu hyvin. EK:n yritysturvallismallissa on kymmenen osa-aluetta, joista yksi on rikosturvallisuus. Malli perustuu turvallisuusjohtamiseen.

– Pyrimme siis edistämään yritysten häiriötöntä toimintaa, luomaan turvallisia asiointiympäristöjä ja motivoimaan turvallisuustyötä. Yritysten rikoksentorjuntaa, tai kuten me puhumme rikosturvallisuutta, ei ole aiemmin viety eteenpäin laajana yhteistyöasiana, vaikka ala- ja yrityskohtaista yhteistyötä on ollut. Nykyään ymmärretään jo hyvin, että kun turvallisuustoimintaa tukeva tieto on mahdollisimman monen käytettävissä, se ei ole keneltäkään pois. Luulen, että myös turvallisuusalan integraatiokehitys edistää tätä suuntausta. Esimerkiksi kansallisesti suurimman turvallisuusalan järjestön Finnsecurity ry:n alkuperäinen ajatus oli rikoksentorjunnan toimijoiden saaminen yhteen.

Lisäksi verkostoituminen, liiketoimintamallit, palveluketjut samoin kuin laatuajattelu ovat vieneet asiaa eteenpäin. Yrityskoosta riippumatta turvallisuus on parhainta sellaisissa yrityksissä, jotka ovat mukana erilaisissa palveluketjuissa. Näissä verkostoissa asetetaan usein yhteisiä vaatimuksia myös yritysturvallisuusasioille.

Rikosturvallisuustyössä keskeinen asia on Tiihosen mukaan trendien välittäminen oikeille tahoille, esimerkiksi autovarkauksista merkkikorjaamoille. Nykyään huippuautomerkkien varastamiseksi tarvitaan erityislaitteita, joilla voidaan paitsi selvittää ongelmia autossa myös ohittaa lukituksia ja muita järjestelmiä. Näitä laitteita on jossain tapauksissa viety merkkikorjaamoilta ruokatunnin ajaksi, anastettu muutama auto ja palautettu laite takaisin. Tämä on samalla esimerkki uuden teknologian aiheuttamasta rikollisuudesta; toisaalta teollisuuskin on oma-aloitteisesti ryhtynyt tässä vastatoimiin, hän kiittelee.

EK:n yritysturvallisuustoimintaan keskeisenä elimenä kuuluu yritysturvallisuuden neuvottelukunta, jossa on edustajat tärkeimmistä jäsenliitoista ja yrityksistä. Tätä kautta saadaan tietoa kentältä ongelmista ja kehittämistarpeista. Käytännön työrukkanen on pysyvä asiantuntijatyöryhmä, jonka kautta yritysturvallisuustyön isoja linjauksia viedään eteenpäin. Lisäksi elinkeinoelämä on mukana lainsäädäntö- ja muissa hankkeissa antamassa asiantuntemustaan. Tiihonen katsoo, että ilman sisäisen turvallisuuden ohjelmaa ja poikkihallinnollista viranomaisten, yritysten ja järjestöjen yhteistyötä ei olisi saatu näin paljon aikaiseksi.

Yritysten ja viranomaisten yhteistyö tiivistynyt

Kalevi Tiihonen nostaa esimerkiksi ELVIRA-hankkeen – elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteisen strategian yrityksiin kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten torjumiseksi – jossa on tehty useita rikoksentorjuntatoimia. Yksi on hävikin torjuntaohjelma. Suomessa menee vuosittain 400 miljoonaa euroa kauppojen hävikkiin ja sen torjuntaan noin 80 miljoona euroa. Tämä näkyy osittain tuotteiden hinnoissa. Toinen väline on yrityksen avainhenkilöturvallisuusopas – heihin kohdistuvat uhkaukset ovat lisääntyneet laman myötä. Työtehtävissä kohdatun väkivallan vähentämisestä on valtakunnallinen ohjelma. Lisäksi kauppakeskuksilla on merkittäviä turvallisuushankkeita.

– Yritysrikollisuus on usein piilorikollisuutta. ELVIRA-hankkeessa on pyritty alentamaan rikosilmoitusten teon kynnystä, jotta todellinen rikollisuus tulisi näkyvämmäksi. Monet yrityksiin kohdistuvat rikokset ovat asianomistajarikoksia, jotka edellyttävät prosessin liikkeelle lähtemiseksi rikosilmoitusta. Silloin vahingonkärsijän pitää pystyä näyttämään toteen, mitä on tapahtunut. Se on iso haaste monelle yritykselle. Joskus myös mieluummin nuollaan haavat – tapahtunutta ei haluta avata ja purkaa, koska samalla omat ongelmat tulevat tietoon.

Tiihonen uskoo, että sisäisen turvallisuuden ohjelmassa suunniteltu turvallisuusportali madaltaisi kynnystä yhteistyöhön. Se olisi yhden luukun periaatteella toimiva tietopankki, jossa on linkkejä turvallisuuden kannalta tärkeimpien toimijoiden ohjeisiin, malleihin ja hyviin käytäntöihin. Olennaista olisi mahdollisuus välittää sen kautta tietoa yrityksestä viranomaiselle ja toisin päin. Paikallinen turvallisuussuunnittelu on toinen tärkeä viranomaisyhteistyön asia.

– Olemme nyt selvittämässä toimintamallia, jolla yritykset ja elinkeinoelämä saadaan mukaan alueelliseen ja paikalliseen turvallisuusyhteistyöhön. Ratkaisuna näyttää olevan se, että olisimme aktiivisesti mukana turvallisuussuunnittelussa aina silloin, kun suunnitelmat ja toimenpiteet koskevat elinkeinoelämää tai yrityksiä. On tavallaan erikoista, että harvoin kunnan turvallisuussuunnitelmaa on peilattu elinkeinoelämään. Esimerkiksi kauppakeskuksilla on merkitystä turvallisuuteen monesta näkökulmasta. Tässäkin ollaan menossa hyvään suuntaan, mutta tie on pitkä. Nyt pitäisi panostaa siihen, että parhaimmat mallit saadaan jalkautettua ja osaksi normaalia toimintaa.

Haaste 2/2010

 
Julkaistu 14.6.2010