Syrjintä Euroopassa

EU:n perusoikeusvirasto (FRA) julkaisi vuoden vaihteessa kyselytutkimuksen, johon osallistui yli 23 000 etnisiin vähemmistöihin ja maahanmuuttajaryhmiin kuuluvaa henkilöä. He vastasivat kysymyksiin syrjintäkokemuksista, rasistisista rikoksista ja poliisin toiminnasta EU:ssa. Tulosten mukaan vähemmistöihin kuuluvat kohtaavat runsaasti syrjintää jokapäiväisessä elämässään. Suomen somalit olivat kymmenen syrjityimmän ryhmän joukossa Euroopassa (47 % oli kokenut syrjintää), kärjessä oli Tšekin romanit (64 %).

11 % pohjoisafrikkalaisista vastaajista oli kokenut syrjintää etnisen taustansa vuoksi, kun he olivat olleet kaupassa tai yrittäneet mennä sinne. 17 % romaneista ilmoitti, että he olivat kokeneet syrjintää terveydenhuoltohenkilöstön taholta. Lähes neljäsosa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulevista oli kokenut syrjintää etnisen taustansa vuoksi ainakin kerran etsiessään työtä.

Kaikista vastaajista joka neljäs oli joutunut rikoksen uhriksi ainakin kerran kuluneiden 12 kuukauden aikana. Vähemmistöryhmiin kuuluviin itseensä usein suhtaudutaan stereotyyppisesti rikollisina. Pohjoisafrikkalaisista joka viides oli sitä mieltä, että he olivat joutuneet poliisin pysäyttämiksi erityisesti etnisen vähemmistötaustansa vuoksi. Tämän takia jotkut vastaajista katsoivat, että poliisin taholta tuleva kohtelu on syrjivää.

Tutkimuksesta paljastuu vakavia tiedonpuutteita syrjintälainsäädännöstä. Lähes puolet vastaajista ei tiennyt, että laki kieltää etniseen taustaan perustuvan syrjinnän kaupoissa, ravintoloissa ja baareissa. 82 % syrjintää vuoden aikana kokeneista ei ollut ilmoittanut viimeisimmästä kokemuksestaan viranomaiselle. Yleisin syy ilmoittamatta jättämiseen oli käsitys, että "mitään ei tapahtuisi". -RK

Haaste 2/2010

 
Julkaistu 14.6.2010