Terhi Kankaanranta

Rakennusalan talousrikolliset

Artikkelissa tarkastellaan poliisin rekisteritietojen avulla rakennusalan talousrikoksista epäiltyjen henkilöiden ominaispiirteitä, kansainvälisiä kytkentöjä ja ammattinimikkeitä.

Tutkimuksen aineisto (207 ilmoitusta) poimittiin poliisiasiain tietojärjestelmästä maaliskuussa 2009. Ensimmäisessä vaiheessa mukaan otettiin poliisille vuonna 2007 ilmoitetut rikosepäilyt, jotka järjestelmässä oli luokiteltu talousrikoksiksi ja joiden tutkinta oli päätetty poimintapäivään mennessä. Seuraavaksi poimittiin rakennusalan laskutusepäselvyyksiä sisältävät ilmoitukset sekä hakusanojen että esitutkintapöytäkirjojen selostusosien perusteella.

Epäillyt usein keski-ikäisiä miehiä ja yrittäjiä

Rakennusalan talousrikoksista epäillyistä naisten osuus (9%) on selvästi pienempi kuin talousrikoksissa yleensä (17 %) mutta hieman suurempi kuin rakennusalalla toimivista yleensä (7 %). Epäiltyjen keskimääräinen ikä oli 45 vuotta, mikä on sama kuin talousrikoksissa yleensä. Nuorin epäilty oli 21-vuotias ja vanhin 72-vuotias. Eläkeläiseksi ammattinsa ilmoittaneiden (21) keski-ikä oli 61 vuotta ja mediaani 60 vuotta.

Kaikkiaan 191 rakennusalan talousrikosjuttuun oli kirjattu rikoksesta epäilty henkilö tai henkilöitä. Sama henkilö saattoi olla kokonaismäärässä moneen kertaan, jos tämä oli epäiltynä useassa eri ilmoituksessa. Rikoksesta epäiltyjä oli keskimäärin 3,6 henkilöä juttua kohden, mikä on enemmän kuin talousrikoksissa yleensä (2,2).

Rakennusalan talousrikoksissa yleisin ammattinimike oli yrittäjä. Seuraavaksi yleisimmät ammatit olivat rakennusmies, johtaja ja kirvesmies. Ammattinimikkeiden jakauma poikkeaa jonkin verran rakennusalasta yleensä, jossa yleisin ammattinimike on kirvesmies. Epäillyissä oli sekä käytännön rakennustyötä tekeviä että hallinnollisissa tehtävissä toimivia henkilöitä. Vain osalla tekijöistä oli erityisasiantuntemusta esimerkiksi verotus- tai kirjanpitoasioista. Talousrikollisten on joissakin aiemmissa tutkimuksissa todettu olevan korkeammassa sosio-ekonomisessa asemassa kuin perinteisistä rikoksista epäiltyjen, joskin tulkintaan liittyy monia epävarmuustekijöitä.

Ammattinimikkeet olivat rikoksesta epäiltyjen itsensä ilmoittamia. Näin ollen ei varmasti tiedetä, olivatko he todella toimineet kyseisissä ammateissa. Yrityksen hallituksen jäsenyys ei välttämättä tarkoita korkeaa yhteiskunnallista asemaa. Yritystoiminnan liikevaihdon suuruudesta, yrityksen koosta ja yritysten taloudellisesta tilanteesta yleensä ei myöskään ollut yksilöityä tietoa, joten pidemmälle meneviä johtopäätöksiä ei voida tehdä.

Kansainvälisiä kytkentöjä etenkin Viroon ja Ruotsiin

Kaiken kaikkiaan rakennusalan talousrikostapauksissa oli epäiltynä 78 ulkomaalaistaustaista henkilöä, eli runsas kymmenesosa kaikista epäillyistä (686). Joka seitsemännessä jutussa yhdellä rikoksesta epäillyllä oli ulkomaalaistausta. Ulkomaalaistaustaisten epäiltyjen osuus oli selvästi suurempi kuin heidän osuutensa koko väestöstä, joka on viime vuosina ollut parin prosentin luokkaa.

Ulkomaalaistaustaisella tarkoitetaan aineistossa henkilöä, joka on muun maan kuin Suomen kansalainen (37), Suomen kansalaista jonka syntymämaa ei ole Suomi (30) tai joka asuu tällä hetkellä ulkomailla (11). Eniten epäilyillä oli tällaisia yhteyksiä Ruotsiin (22), Viroon (21) sekä Serbia-Montenegroon (4). Kaikkiaan aineiston epäilyillä oli yhteyksiä 16 eri maahan. Kymmenen ulkomaalaistaustaisen Suomen kansalaisen syntymämaata ei tiedetty tai ei ollut kirjattu esitutkintapöytäkirjaan.

Kuittikauppiaat rakennusalalla

Aineistosta kerättiin lisäksi erikseen tietoa kuittikaupasta. Esitutkintapöytäkirjoissa oli selvä maininta kuittikaupasta 47 tapauksessa. Kuittikaupalla tarkoitetaan pelkillä tositteilla käytävää kauppaa, jossa yhtiön kirjanpitoon kirjataan täysin perusteeton ja vääränsisältöinen tosite, jotta kuitteja ostava yritys välttyisi erilaisilta vero- sosiaaliturva- ja eläkemaksuilta. Kuittikauppaa käydään tavaroilla, laitteilla ja alihankintapalveluilla.

Kuittikauppaa sisältävässä ryhmässä oli selvästi useampia epäiltyjä (8,2) juttua kohden kuin talousrikoksissa ja rakennusalalla yleensä. Kuittikaupasta epäillyt eivät olennaisesti eronneet muista rakennusalan talousrikoksista epäillyistä. Heistä naisia oli 7 prosenttia, yleisin ammattinimike samoin yrittäjä ja keski-ikä sama kuin koko aineistossa eli 45 vuotta. Tosin etenkin kuittikauppiaiden joukossa näyttää olevan runsaasti ennen tavallista eläkeikää eläkkeelle jääneitä henkilöitä.

Kirjoitus perustuu raporttiin Terhi Kankaanranta & Vesa Muttilainen: Kuittikauppa rakennusalan talousrikollisuutena. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja, 86/2010.

Haaste 2/2010

 
Julkaistu 14.6.2010