Pohjoismainen tutkimus uusintarikollisuudesta

Vankeuteen ja yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen uusintarikollisuutta on kartoitettu eri Pohjoismaissa. Tutkimuksessa seurattiin kahden vuoden ajan vuonna 2005 ehdottomasta vankeusrangaistuksesta vapautuneita sekä yhdyskuntaseuraamuksessa aloittaneita. Uusintarikollisuus määriteltiin uudeksi rikokseksi, josta seuraa uusi rikosseuraamuslaitoksen täytäntöön panema tuomio seuranta-aikana.

Yhdyskuntaseuraamusasiakkaiden uusiminen on kaikissa Pohjoismaissa Norjaa lukuun ottamatta matalampaa kuin vankilasta vapautuneiden. Vankilassa vapautuneista uuden rikoksen teki Ruotsissa 43, Suomessa 36, Tanskassa 29, Norjassa 20 ja Islannissa 27 prosenttia. Puolestaan yhdyskuntaseuraamusasiakkaista uusijoita oli Suomessa 25, Tanskassa 22, Norjassa 21, Ruotsissa 20 ja Islannissa 16 prosenttia.

Aikaisemmin vankilassa olleet uusivat rikoksen huomattavasti useammin kuin muut. Rikoksen uusimiseen syyllistyvien määrä laskee iän myötä. Naiset uusivat rikoksensa kaikissa Pohjoismaissa selvästi miehiä vähemmän. Naisten uusintarikollisuus vaihtelee Norjan 10 ja Ruotsin 25 prosentin välillä.

Pohjoismaissa on eroja seuraamuslajeissa ja rangaistusten täytäntöönpanossa. Tämän vuoksi tutkimus on ainoastaan kuvaileva esitys, eikä se mahdollista maiden välistä rangaistusten tehokkuuden vertailua. Yhteistä maille on kuitenkin se, että rikoksen uusiminen tapahtuu suhteellisen nopeasti. Lisäksi tyypillisellä korkean uusimisriskin rikosseuraamusasiakkaalla on usein rasitteena aikaisempi vankeusrangaistus, hänet on tuomittu varkaus- tai liikennerikoksesta, hänet on tuomittu vankilaan alle kahdeksi vuodeksi ja hän on 25-44 vuoden ikäinen.

Raportti on kirjoitettu ruotsiksi, norjaksi ja tanskaksi; myöhemmin siitä on tulossa suomenkielinen versio. Tutkimus luettavissa osoitteessa www.rikosseuraamus.fi . -RK

Haaste 2/2010

 
Julkaistu 14.6.2010