Elina Ruuskanen & Anniina Jokinen

Oikeudenmukainen kohtelu luottamuksen perustana

Suomessa tarvitaan uutta vertailukelpoista tietoa kansalaisten luottamuksesta rikosoikeusjärjestelmään. EUROJUSTIS-projekti ja tänä vuonna toteutettava European Social Survey tuottavat aiheeseen liittyviä mittareita. Näiden tutkimusten taustalla on ajatus siitä, että ihmisten luottamus rikosoikeusjärjestelmään perustuu pikemminkin oikeudenmukaiseen kohteluun kuin järjestelmän tehokkuuteen.

EUROJUSTIS on Euroopan komission rahoittama kolmivuotinen hanke, jossa tutkitaan kansalaisten luottamusta rikosoikeusjärjestelmään. Hankkeeseen osallistuu yhdeksän yliopistoa ja tutkimuslaitosta seitsemästä maasta. Suomesta mukana on YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI. Suomen lisäksi mukana ovat Iso-Britannia, Ranska, Italia, Unkari, Bulgaria ja Liettua. Projekti alkoi vuonna 2008 ja päättyy vuonna 2011.

Projektin tarkoituksena on kehittää indikaattoreita, joilla luottamusta poliisiin ja tuomioistuimiin voidaan mitata ja vertailla kansainvälisesti. Lisäksi kerätään taustatietoja projektiin osallistuvien maiden rikollisuustilanteesta, väestöstä, oikeuslaitokseen käytetyistä julkisista menoista, oikeuslaitoksen rakenteesta sekä muista yhteiskunnan rakenteeseen ja sen toimintaan liittyvistä asioista. Hankkeessa pyritään myös luomaan helppotajuisia tapoja esittää ja tulkita luottamusta koskevia lukuja ja indikaattoreita. Tällä pyritään tuomaan aihepiiriä tunnetuksi ja korostamaan luottamuksen merkitystä kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa.

Oikeudenmukaisuus ja luottamus

EUROJUSTIS-projektin kantavana voimana on ajatus siitä, että rikosoikeusjärjestelmän toimiminen edellyttää ennen kaikkea, että kansalaiset pitävät järjestelmää laillisena ja legitiiminä. Tämä puolestaan edellyttää, että kansalaiset luottavat järjestelmään ja sen yksittäisiin toimijoihin ja pitävät heidän toimiaan oikeutettuina ja hyväksyttävinä.

Ajattelutavan taustalla on anglosaksinen "menettelytapoja korostava oikeusteoria" (procedural justice theory), jonka mukaan paras keino saada ihmiset noudattamaan lakia on yhteisiin arvoihin ja hyväksyntään perustuva järjestelmä – ei suinkaan perinteinen pelotevaikutukseen nojaava järjestelmä, joka perustuu lainrikkojien rankaisemiseen. Aihetta tutkineen amerikkalaisen psykologin Tom Tylerin mukaan tämän kaltainen järjestelmä on kallis ja tehoton ratkaisu rikollisuuden torjumiseksi, kun taas vapaaehtoiseen lainnoudattamiseen kannustava kriminaalipolitiikka herättää kansalaisissa luottamusta myös pidemmällä aikavälillä.

Tyler on osoittanut empiirisissä tutkimuksissa, että rikosoikeusjärjestelmän ja sen menettelytapojen koettu oikeudenmukaisuus on ihmisille tärkeämpää kuin prosessin varsinainen tehokkuus tai lopputulos. Yksinkertaisesti sanottuna henkilö voi siis hyväksyä jopa hänelle itselleen epätyydyttävän lopputuloksen, jos hän kokee tulleensa kohdelluksi asiallisesti ja oikeudenmukaisesti esimerkiksi kohdatessaan poliisin tai ollessaan osallisena oikeudenkäynnissä.

Tyler esittää, että vaikka esimerkiksi poliisipalvelujen laatu on anglosaksisissa maissa parantunut, kansalaisten luottamus poliisia kohtaan on pysynyt alhaisena. Tähän on syynä se, että poliisin legitimiteetti ei ole sidoksissa toiminnan tehokkuuteen, vaan kyse on pikemminkin yhteisistä arvoista ja siitä, kokevatko kansalaiset poliisin edustavan näitä arvoja omassa työssään. Suomessa tilanne on monella tapaa erilainen kuin esimerkiksi Isossa-Britanniassa, mutta tietoa luottamuksen eri ulottuvuuksista on meillä melko vähän.

Luottamuksen tutkimus Suomessa

Luottamus poliisiin ja oikeuslaitokseen on Suomessa tutkimusten mukaan korkealla. Luottamusta poliisiin mittaavan poliisibarometrin mukaan vuonna 2007 94 prosenttia suomalaisista luotti poliisiin joko erittäin tai melko paljon. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Turun yliopiston vuonna 1999 tekemissä luottamusta oikeuslaitokseen mittaavissa tutkimuksissa noin 65 prosenttia vastaajista sanoi luottavansa tuomioistuimiin erittäin tai melko paljon. Näiden tutkimusten lisäksi luottamusta yhteiskunnan eri instituutioihin on mitattu kansainvälisissä kyselyissä, kuten World Values Surveyssa ja Eurobarometri-kyselyissä. Kansainvälisissä vertailuissa suomalaisten luottamus sekä poliisiin että oikeuslaitokseen on korkealla tasolla ja selkeästi keskimääräistä suurempi.

Sekä poliisibarometri että kansainväliset kyselyt on toistettu useana vuonna, joten Suomessa on tietoa siitä, miten luottamus on kehittynyt pidemmällä aikavälillä. Lisäksi meillä on hyvä käsitys siitä, millä tasolla luottamus yhteiskunnan eri instituutioihin on kansainvälisesti. Kaiken kaikkiaan luottamustutkimus on kuitenkin ollut Suomessa melko yksipuolista, ja kysymystä on lähestytty yksinkertaisesti kysymällä ihmisiltä, missä määrin he luottavat tiettyihin yhteiskunnan instituutioihin.

Luottamus on ilmiönä monitahoinen, eikä sen kaikkia ulottuvuuksia pystytä tutkimaan pelkästään kysymällä, kuinka paljon ihmiset luottavat esimerkiksi poliisiin tai tuomioistuimiin. Avoimeksi jää tällöin esimerkiksi se, luottavatko ihmiset pikemminkin järjestelmään vai sen yksittäisiin toimijoihin, vai kenties molempiin. Yksittäisen kysymyksen kautta ei myöskään päästä pureutumaan siihen, mistä elementeistä ihmisten luottamus rakentuu, tai miten ihmisten omat kokemukset ja näiden kokemusten laatu vaikuttavat siihen, kuinka paljon he luottavat rikosoikeusjärjestelmän eri toimijoihin.

ESS-kysely tutkimusaineistona

European Social Survey (ESS) on korkeatasoinen ja laaja kyselytutkimus, jonka viidennellä kierroksella yksi kysymysosio käsittelee luottamusta rikosoikeusjärjestelmään. Kysymykset on laadittu osana EUROJUSTIS-hanketta. Näin ollen ESS:n aineisto tuottaa keskeisen osan hankkeen tuloksista.

Vuonna 2010 toteutettavalle ESS:n viidennelle kierrokselle osallistuu yli 30 maata, joista Suomi on yksi. Tilastokeskus toteuttaa aineistonkeruun Suomessa, ja koko aineisto on valmis ja kenen tahansa saatavilla ja käytettävissä lokakuussa 2011. ESS:n kysymykset on laadittu edellä esitellyn menettelytapoja korostavan oikeusteorian oletuksille, ja tutkimuksen aineisto tarjoaa mahdollisuuden tutkia luottamusta poliisiin ja tuomioistuimiin Suomessa aiempaa monipuolisemmin ja hienosyisemmin. Aineistolla voidaan tarkastella luottamuksen eri ulottuvuuksia ja selvittää esimerkiksi, onko poliisin ja tuomioistuinten kohtelu vastaajien mielestä tasapuolista varallisuudesta tai etnisestä taustasta riippumatta. Lisäksi kartoitetaan mm. vastaajien käsityksiä poliisin ja tuomioistuinten arvoista ja toimintatapojen oikeudenmukaisuudesta sekä siitä, miten asiallisesti poliisin koetaan kohtelevan kansalaisia.

Uutta tietoa luottamuksesta

EUROJUSTIS-projektin tuottama uusi tieto on tärkeää monesta syystä. Suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu muutoksia, jotka voivat vaikuttaa myös siihen, miten luotettavina suomalaiset pitävät esimerkiksi poliisia ja tuomioistuimia. Lisääntyvän maahanmuuton seurauksena on mahdollista, että Suomeen syntyy etnisiä vähemmistöjä, joiden luottamus rikosoikeusjärjestelmään ei ole yhtä korkealla kuin valtaväestössä. Tämän välttämiseksi yhdenmukaiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun tulisi kiinnittää erityistä huomiota, ja kaikille tulisi pyrkiä takaamaan yhtä hyvä palvelu ja kohtelu taustasta tai asemasta huolimatta. Yhteiskunnan eriarvoistuminen saattaa johtaa siihen, että osa valtaväestöstä ei koe jakavansa samoja arvoja poliisin kanssa, jolloin luottamus ja halu noudattaa poliisin ohjeita ja käskyjä saattaa vähentyä.

Suomalaisen kriminaalipolitiikan voidaan ajatella pohjautuvan pikemminkin oikeudenmukaiseen kohteluun kuin koviin sanktioihin tai pelotteisiin. Tästä huolimatta poliitikot ja lainsäätäjät saattavat tehokkuuspaineiden alla harkita esimerkiksi sanktioiden koventamista, vaikka niiden rikoksia ennaltaehkäisevästä vaikutuksesta ei ole juurikaan näyttöä. Keskustelua rangaistuksista, niiden kovuudesta ja suhteesta toisiinsa käydään säännöllisesti myös Suomessa.

Suomalaisten korkeaa luottamusta viranomaisiin, joihin myös rikosoikeusjärjestelmän eri toimijat kuuluvat, on pidetty lähes itsestäänselvyytenä. Aiheesta tehty tutkimus on kuitenkin pääasiassa mitannut luottamuksen tasoa eikä sitä, mistä elementeistä luottamus rakentuu. EUROJUSTIS-projektissa tarkastellaan paitsi luottamuksen tasoa ja määrää myös sitä, miten luottamusta kuvaavat eri indikaattorit ovat yhteydessä toisiinsa. European Social Survey -aineisto tarjoaa mahdollisuuden sen tutkimiseen, perustuuko suomalaisten luottamus rikosoikeusjärjestelmän toimijoiden oikeudenmukaiseen kohteluun vai pikemminkin poliisin ja tuomioistuinten toiminnan tehokkuuteen. Tulokset ovat keskeisiä kriminaalipoliittisen päätöksenteon kannalta myös tulevaisuudessa.

Kirjoittajat työskentelevät tutkijoina HEUNIssa.

Haaste 2/2010

 
Julkaistu 14.6.2010