Riikka Kostiainen

Harmaa talous rakennusalan suurin rikosuhka

Tuoreimmassa yritysrikollisuuden tilannekuvassa harmaan talouden arvioidaan aiheuttavan kaikkiaan 400–500 miljoonan euron vuotuiset vahingot rakennusalalla. Talousrikollisuus ja erityisesti rakennusalan harmaa talous on yhä enemmän ammattimaisen tai järjestäytyneen rikollisuuden kontrolloimaa aliurakointitoimintaa, johon liittyy tulojen salausta, pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöä ja pimeiden palkkojen maksua, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.

Rakennusalan teematilannekuvan mukaan harmaata taloutta esiintyy suurten työmaiden aliurakkaketjuissa, korjausrakentamisessa ja pientalojen rakennustyömailla. Merkittävä uhka rakennusalan harmaassa taloudessa ovat tällä hetkellä liiketoimintakiellon alaiset suomalaiset. He hyödyntävät järjestelmällisesti kertakäyttöisiä tai lyhyen elinkaaren yhtiöitä, ohjeistusten ja lainsäädännön heikkouksia sekä organisoivat liiketoimintaansa eri maissa.

Työntekijöitä siirtyy harmaille markkinoille monista syistä. Pimeästi maksettu palkka yhdessä työttömyyskorvauksen kanssa on usein suurempi kuin avoimesti tehdystä työstä saatava nettopalkka. Rakennusalalla toimii myös henkilöitä, jotka eivät maksuhäiriöiden takia halua näkyvää palkkatuloa. Monien aliurakointi- ja korjausrakentamismarkkinoiden järjestäytymättömien yritysten on havaittu tarjoavan vain pimeää työtä.

Verotarkastuksissa on tullut esille yritysrakenteita, joissa saman intressipiirin käytössä on esimerkiksi rakennusalan ja työvoiman vuokrausalan yhtiöitä. Mukana on myös toimintaa, jonka tarkoituksena on välttää lakisääteisiä velvoitteita samaan piiriin kuuluvissa yhtiöissä. Järjestelyihin liittyy usein ulkomaisia yrityksiä lähinnä Virosta. Rakennusalan tilaajavastuutarkastuksissa vuonna 2009 tehtiin entistä enemmän havaintoja "palomuuriyrityksistä", joita perustetaan ulkomaisen työvoiman todellisten työnantajien häivyttämiseksi.

Suomeen lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdoissa ovat usein puutteita palkkauksen, työterveyshuollon ja sosiaalivakuuttamisen osalta. Joissakin tapauksissa on epäilty myös kiskonnan tapaista työsyrjintää. Etenkin kolmansista maista tulevien työntekijöiden kohdalla vallitsee Suomessakin ihmiskaupan ja sen kaltaisten ilmiöiden yleistymisen uhka.

Yritysrikollisuuden tilannekuvan mukaan poliisin tietoon tulleiden törkeiden varkauksien lukumäärä kasvoi viidenneksen vuonna 2009. Selvitysten perusteella näistä rikoksista noin viisi prosenttia on kohdistunut rakennustyömaihin. Ongelmana on mm. arvokkaiden työkalujen ja -koneiden varastaminen tilauksesta. Merkittävä osa rakennustyömaihin kohdistuvasta omaisuusrikollisuudesta liittyy alalla vaikuttaviin harmaan talouden verkostoihin; niihin liittyy myös alaan kohdistuva petosrikollisuus. Petosrikollisuuden keinot ja tekotavat kehittyvät ja monipuolistuvat nopeasti.

Konkurssien määrä lisääntyi vuonna 2009 lukumääräisesti eniten rakentamisen päätoimialalla. Velallisen epärehellisyyteen liittyvän rikollisuuden ennakoidaan kasvavan samassa suhteessa konkurssien määrän kasvun kanssa.

Torjunnassa omaehtoisuus tärkeää

Tilannekuvassa esitetään lukuisia keinoja, joilla viranomaiset ja yritykset voivat ennalta ehkäistä ja puuttua rakennusalan harmaan talouden haitallisiin ilmiöihin. Erityisen tärkeää on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset rakennusalan omaehtoiselle rikoksentorjunnalle rehellisen kilpailun sekä työn laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi.

Tätä toimintaa voidaan edistää esimerkiksi lisäämällä viranomaisten palautetietoa yrityksille sekä liiketoimintakieltoja koskevien tietojen tehokkaampi hyödyntäminen yritysten käytössä. Käännetty arvonlisäverovelvollisuus ei yksin poista kuittikauppaa ja harmaata taloutta rakennusalalta. Aktiivinen verotarkastus ja viranomaisten välinen yhteistyö ovat keinoja vahvistaa rakennusalan valvontaa. Myös lainsäädäntöä, etenkin tilaajavastuulakia ja kilpailulainsäädäntöä sekä alalla vallitsevaa sopimuskäytäntöä on tilannekuvan mukaan kehitettävä.

Pimeän työvoiman käytön torjuminen on tärkeä osa rakennusalaan liittyvän rikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. Kansainvälisen torjuntayhteistyön kehittämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, samoin kolmansista maista tulevien työntekijöiden olojen valvonnan vahvistamiseen.

Rakennusalan yrityksiin kohdistuvan ja niitä hyödyntävän rikollisuuden teematilannekuva on valmisteltu keskusrikospoliisin johdolla laajassa asiantuntijaverkostossa, johon kuuluu sekä viranomaisten, järjestöjen että yritysten edustajia. Tilannekuvia on julkaistu kaksi kertaa vuodessa vuodesta 2006 alkaen; syksyllä julkaistaan yleinen ja keväällä teematilannekuva. Esimerkiksi edelliskevään teemana oli maksuvälinerikollisuus ja ensi keväänä perehdytään ravintola-alan rikollisuuteen.

Tilannekuvia saatavilla verkossa www.intermin.fi/sisainenturvallisuus .

Taloustaantuma lisännyt yritysrikollisuutta

Helsingin seudun kauppakamarin selvityksen mukaan taloustaantuma on lisännyt yrityksiin kohdistuvaa rikollisuutta ja muita väärinkäytöksiä. Yrityksen omaisuuteen kohdistuva rikollisuus kuten varkaudet, murrot ja hävikki ovat kasvaneet kahden viime vuoden aikana.

Taloudellinen laskusuhdanne on lisännyt myös sisäisiä väärinkäytöksiä yrityksissä. Yleisimpiä tekoja ovat näpistykset ja omaisuuden anastaminen sekä luvaton käyttö sekä väärien tietojen anto liittyen erilaisiin työnantajan maksamiin korvauksiin tai työaikaan. Yritykset pitävät suurimpana syynä sisäisiin väärinkäytöksiin työntekijöiden henkilökohtaisia taloudellisia ongelmia. Myös kosto ja katkeruus työnantajaa kohtaan koetaan syyksi tähän.

Huolestuttavana ilmiönä kauppakamari pitää myös yritysten luottamukselliseen tietoon kohdistuvien rikosten lisääntymistä. Lähes kolmasosa yrityksistä ilmoitti tietoon kohdistuvien rikosten lisääntyneen viimeisen kahden vuoden aikana. Tietoa joko vuodetaan yrityksestä niiden kilpailijoille tai ulkopuoliset yrittävät urkkia taloudellisesti hyödynnettävää tietoa.

Yksittäisenä ilmiönä nostetaan se, että jopa kolmannesta yrityksistä oli erehdytetty maksulliseen ilmoitukseen www-hakemistossa. Muita tyypillisiä yritysrikollisuuden tekomuotoja ovat huijauslaskut ja niiden yritykset sekä laskujen tarkoituksellinen maksamatta jättäminen.

Yritysturvallisuustutkimus toteutettiin maaliskuussa 2010 ja siihen vastasi 309 kauppakamarin jäsenyritystä. Kyselyn toteutti Risk Control Services Oy.

Haaste 2/2010

 
Julkaistu 14.6.2010