Marjatta Hiekka

Eurooppalaista perheväkivallan vastaista sopimusta valmistellaan

Euroopan neuvostossa (EN) aloitettiin keväällä 2009 naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja niiden vastaista toimintaa koskevat yleissopimusneuvottelut. Sopimus valmistunee ensi vuoden alussa.

Jo vuonna 1997 laadittiin Euroopan neuvostossa ensimmäinen toimintasuunnitelma naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamiseksi. Tavoitteena oli saada kansalliset hallintoelimet laatimaan vastaava toimintasuunnitelma. Vuonna 2002 EN:n ministerikomitea, eli ylin päätöselin, antoi 47 jäsenmaalleen suosituksen suojella naisia väkivallalta.

Varsovan EN:n huippukokouksessa 2005 hyväksyttiin uusi toimintasuunnitelma. Siihen sisältyi mm. päätös naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisesta kampanjasta sekä työryhmän perustamisesta. Kampanjan tarkoituksena oli edistää yleistä käsitystä, että naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus sekä kannustaa jäsenmaita sitoutumaan tarpeellisiin toimenpiteisiin ja turvaamaan riittävät resurssit konkreettisten tulosten aikaansaamiseksi. Lisäksi kampanjalla pyrittiin osaltaan monitoroimaan kansallisia kehityssuuntia naisin kohdistuvan väkivallan kitkemisessä. Kampanja toteutettiin kolmella tasolla: hallitusten välisenä, parlamentaarisena sekä alueellisina aloitteina perheväkivallan vastustamiseksi.

Kampanja avattiin lokakuussa 2006 Madridissa. Siihen sisältyi seitsemän alueellista seminaaria, joista yksi järjestettiin Suomessa. Konferenssisarjan päätti kevään 2008 Wienin seminaari, jossa EN:a kehotettiin laatimaan naisiin kohdistuvan väkivallan, mukaan lukien perheväkivallan vastainen yleissopimus. Valmistelutyöhön tuli ottaa mukaan sekä parlamentaarikot että kansalaisjärjestöt.

Ennaltaehkäisy, uhrin suojelu ja tekijän rankaiseminen ytimenä

Varsinaiset sopimusneuvottelut aloitettiin keväällä 2009. EN:n sihteeristön laatimista vaihtoehdoista neuvottelujen pohjaksi valittiin laajapohjainen sukupuolisyrjintään perustuva sopimusluonnos. Se perustuu tasavahvasti ns. kolmen P:n malliin (prevention, protection, prosecution) eli naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ennaltaehkäisyyn, uhrin suojelemiseen ja tekijän rankaisemiseen. Pelkän rikosoikeudellisen tarkastelun lisäksi sopimuksella pyritään takaamaan väkivallan uhreille riittävä suojelu sekä toimimaan siten, että ennakolta voitaisiin ehkäistä mahdollisimman paljon väkivaltaa. Sopimusluonnokseen sisältyy myös kunnianhimoinen tavoite sen kolmen peruselementin keskinäisestä korreloinnista. Kyseessä on EN:n ensimmäinen naisiin kohdistuva ihmisoikeussopimus.

Naisiin kohdistuvan väkivallan ennalta ehkäisemisessä koulutus, asenteisiin vaikuttaminen sekä yleisen tietoisuuden lisääminen ovat tärkeitä. Sopimusluonnokseen sisältyy määräyksiä väkivallan ehkäisemisen keinoista ja niitä tukevien toimien toteuttamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on turvata riittävät taloudelliset ja henkiset voimavarat sekä viranomaisten että kansalaisjärjestöjen toiminnassa.

Sopimuksella pyritään parantamaan väkivallan uhrien suojelua erilaisin keinoin ja eri tilanteissa. Turvakotien lisääminen, ammattihenkilöstön kouluttaminen, uhreille tarjottava tieto, tukeminen ja suojelutoimenpiteet sekä tekijän kuntouttaminen ovat keinoja, joilla pyritään uhrin aseman parantamiseen ja väkivallasta poispääsemiseen. Sopimukseen sisältyy myös määräykset perheväkivaltaa todistaneiden lasten suojelu- ja tukitoimenpiteistä.

Sopimusluonnoksessa on määräyksiä siviilioikeudellisista suojakeinoista sekä väkivallan tekijän saattamisesta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Väkivallan erityisinä muotoina on kirjattu määräykset fyysisestä, henkisestä ja seksuaalisesta väkivallasta, raiskauksesta, seksuaalisesta häirinnästä, vainoamisesta, kunniaväkivallasta, pakkoavioliitoista sekä sukuelinten silpomisesta. Sopimukseen sisältyy myös määräyksiä väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten asemaan liittyvistä kysymyksistä. Sopimusluonnoksen ihmisoikeusluonnetta korostaa siihen sisältyvä valvontamekanismi.

EN:n sihteeristö laati tarkistetun sopimusluonnoksen. Seuraava neuvottelukierros on kesä-heinäkuun vaiheessa. Sopimus oli tarkoitus saada valmiiksi vuoden loppuun mennessä, mutta todennäköisesti työtä joudutaan jatkamaan vielä ensi vuoden puolella.

Suomi saanut kritiikkiä eri tahoilta

Kaksi YK:n valvontaelintä on viime aikoina kritisoinut Suomen tilannetta. CEDAW eli naisten syrjinnän poistamista käsittelevä komitea pitää tilannetta niin huolestuttavana, että se edellytti 2008 loppupäätelmissään Suomelta selvitystä määräaikaisraportoinnin välissä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisista toimenpiteistä. Pyyntö on ainutlaatuinen Suomen 30-vuotisen CEDAW-sopimuksen voimassaoloaikana. Selvitys on tarkoitus antaa komitealle kesällä. Myös TSS-komitea, joka valvoo taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista, on esittänyt huolensa naisiin kohdistuvasta väkivallasta Suomessa. Lisäksi Amnesty International julkaisi keväällä selvityksensä naisiin kohdistuvista väkivaltateoista Pohjoismaissa, ja siinä Suomi oli monelta osin Pohjoismaiden peränpitäjä.

Suomessa EN:n yleissopimusluonnoksen valmistelusta vastaa ulkoasiainministeriö. Lisäksi kiinteämpään valmistelutyöhön ovat osallistuneet oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajat. Ulkoasianministeriö pyysi sopimusluonnoksesta lausuntoja kaikkiaan 76 eri taholta. Suurin osa lausunnonantajista piti sopimusta erittäin tervetulleena ja myös tarpeellisena. Osa kritisoi sitä, että sopimusluonnoksessa ei oteta naisten lisäksi muita ryhmiä, kuten lapsia, riittävästi huomioon.

On hyvä, että myös EN on lähtenyt aktiivisesti mukaan naisiin kohdistuvan ja perheväkivallan poistamiseen. Kaikkinaisen väkivallan poistaminen on tärkeä asia, johon tarvitaan kaikki alueelliset toimijat, viranomaiset ja kansalaiskentän edustajat laajalti mukaan. Tavoitteenamme on jatkaa Suomen aktiivista linjaa näissäkin sopimusneuvotteluissa väkivallan poiskitkemiseksi ja yhteisen hyvinvointimme edistämiseksi.

Kirjoittaja on lainsäädäntöneuvos ulkoasianministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikössä.

Haaste 2/2010

 
Julkaistu 14.6.2010