Riikka Kostiainen

Vapaan liikkuvuuden lieveilmiöitä pohdittiin Helsingissä

Maaliskuussa Helsingissä järjestetyssä eurooppalaisessa seminaarissa käsiteltiin vapaan liikkuvuuden lieveilmiöitä monesta näkökulmasta. Luentoja ja työryhmäalustuksia kuultiin mm. kerjäläisyydestä, ihmiskaupasta, prostituutiosta, rajat ylittävästä rikollisuudesta sekä kaupunkien turvallisuudesta. Seminaarin järjesti Helsingin kaupunki yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen, Suomen Kuntaliiton ja oikeusministeriön kanssa.

Seminaarissa oli noin sata osanottajaa useista Euroopan maista. Osallistujat edustivat mm. kaupunkien keskushallintoa, kaupunkisuunnittelua ja peruspalveluja sekä poliisihallintoa. Keskustelu oli hyvin vilkasta ja kietoutui kaupunkien turvallisuuden ja ihmisoikeuksien näkökulmien ympärille.

Kriminalisointi ei ratkaise kerjäläisongelmaa

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors korosti puheessaan, että vapaa liikkuvuus on EU:n keskeinen tavoite ja kokonaisuudessaan Euroopan laajentumista voidaan pitää menestystarinana, vaikka se on tuonut Suomeen uusia ilmiöitä, kuten kerjäläiset.

Thors kertoi sisäasiainministeriön kerjäläisiin liittyviä viranomaistoimia ja niiden yhdenmukaistamista selvittäneen työryhmän ehdotuksista. Valtakunnallinen yhdenmukainen ohjeistus viranomaisille olisi tarpeen, erityisesti sosiaali- ja terveysviranomaisille, poliisille ja maahanmuuttoviranomaisille, samoin viranomaisten yhteistyö ja tietojenvaihto.

Erityistä huomiota täytyy Thorsin mukaan kiinnittää alaikäisten kerjäläisten asemaan. - Lastensuojelu koskee kaikkia maassa olevia lapsia ja on oleskelukunnan vastuulla. Sosiaaliviranomaisten toimivaltuudet rajoittuvat kuitenkin vain välittömän avun tarjoamiseen. Jos suojeluntarve jatkuu, viranomaisten pitää kääntyä asiakkaan kotimaan edustuston puoleen. Turvapaikan hakijoille tarkoitettuja vastaanottokeskuksia ei saisi käyttää näiden lasten tilapäiseen majoittamiseen.

Työryhmän selvityksen mukaan poliisi ei ole havainnut merkkejä siitä, että kerjäläiset olisivat ihmiskaupan, järjestäytyneen rikollisuuden tai pakottamisen uhreja. Thors painottaa, että ihmiskaupan merkkejä on kuitenkin koko ajan tarkkailtava.

Thorsin mukaan muutoksia järjestyslakiin ei tarvita, sillä poliisi voi nykyisen järjestyslain perusteella puuttua aggressiiviseen ja häiritsevään kerjäämiseen. Kerjäämisen kriminalisointi ei toisi toivottua tulosta, sillä se ei estäisi köyhien EU-kansalaisten tuloa Suomeen ja voisi ohjata kerjäläiset hankkimaan elantonsa rikollisin keinoin. Tärkeintä on jatkaa vuoropuhelua Romanian kanssa ja vaikuttaa EU-tasolla romanien syrjinnän vähentämiseksi ja köyhyyden aiheuttamiin ongelmiin. Lisäksi Suomen lähetystöjen eri maissa pitäisi välittää aktiivisesti tietoa Suomen olosuhteista ja heikkenevistä työmahdollisuuksista.

Romanian tilanne ajaa ihmisiä maailmalle

Tietoa kerjäämisen taustoista on saatu Helsingin Diakonissalaitoksen Rom po drom -projektissa, jossa kartoitettiin vaeltelevien ihmisten tilannetta sekä tarjottiin heille apua akuuteissa tilanteissa. Projektipäällikkö Tuomo Leinonen kertoi, että projektin puitteissa viime kesänä kohdattiin pari sataa ihmistä. Noin 90 % oli Romanian romaneja ja toiseksi suurin ryhmä olivat bulgarialaiset. Ihmiset asuivat leirintäalueella tai maastossa, autoissa tai matkailuvaunuissa, auttajan luona tai tuttavalla vuokralla. Ravitsemus oli säästösyistä yleensä yksipuolista ja niukkaa. Suurin osa ihmisistä halusi parantaa olojaan kotimaassaan. Jotkut tulivat Suomeen yhä uudelleen. Muutamille Suomi oli vain välietappi.

– Olosuhteet Romaniassa koetaan huonoiksi. Työttömyys ja alhainen tulotaso nimettiin suurimmiksi ongelmiksi. Matka Suomeen on kallis ja usein lainataan rahaa koronkiskureilta. Osa ihmisistä vaikuttaa tehneen lähtöpäätöksensä kuulopuheiden tai huhujen nojalla. Suurin osa Suomeen tulleista jää ilman työtä ja joutuu palaamaan kotimaahansa tyhjin käsin. Osa ansaitsee paluumatkarahat kerjäämällä, Leinonen kertoi.

– Laajemmin johdetusta kerjäämisestä emme nähneet viitteitä. Sen sijaan kukin ryhmä toimi itsenäisesti. Myöskään kerjäämiseen pakottamisesta ei saatu varmoja viitteitä, mutta naiset olivat tiukasti miestensä käskyvallan alaisia. Lasten ja iäkkäiden tilanne näytti huolestuttavalta. Kotimaassa olevat lapset jäävät sukulaisten huolehdittaviksi. Mukana olevat lapset taas jäävät vaille mahdollisuutta koulunkäyntiin ja oppivat kiertolaiselämän jo varhain. Vanhusten eläkkeet ovat riittämättömät eivätkä voimat enää riitä työntekoon.

Leinonen korosti, että keskeistä projektissa on ollut luottamuksen saavuttaminen, minkä ansiosta on saatu hieman erilaista tietoa kuin muilla keinoin. Hankkeen väliraportti on saatavilla netissä (www.hdl.fi/julkaisut ).

Oslossa romanialaiset kerjäläiset ovat näkyneet kadulla hieman kauemmin kuin Helsingissä. Björn Hansen Oslon poliisista kertoi, että ilmiö alkoi passiivisena kerjäämisenä heti kun Norjassa dekriminalisoitiin kerjääminen 2006. Nykyisin tilanne on monisyisempi. Pari vuotta sitten Oslon poliisi kehotti ihmisiä mediassa pidättäytymään rahan antamisesta kerjäläisille. Kun rahan saanti väheni, kerjääminen muuttui aggressiivisemmaksi ja myös omaisuusrikollisuus, lähinnä taskuvarkaudet ja näpistykset, alkoi lisääntyä; väkivaltarikoksia sen sijaan ei ole juuri esiintynyt. Koska kerjääminen ei ole laitonta, poliisi ei yleensä reagoi siihen, joskin aggressiivisesta kerjäämistä voidaan sakottaa.

Rasismin torjunta osaksi kuntien turvallisuussuunnittelua

Oikeusministeri Tuija Brax painotti esityksessään rasismin ehkäisyn tärkeyttä ja oli huolestunut asenteiden kovenemisesta maahanmuuttajia kohtaan. Vähemmistövaltuutetulle ilmoitetut syrjintätapaukset ovat vuosi vuodelta lisääntyneet, samoin poliisin tietoon tulleet rasistiset rikokset.

– Rasismin ehkäisyllä voidaan olennaisesti vähentää sekä maahanmuuttajien rikollisuutta että maahanmuuttajiin kohdistuvia rikoksia. Rasismin torjunta pitäisikin sisällyttää kaikkiin kunnallisiin turvallisuussuunnitelmiin. Lisäksi maahanmuuttajajärjestöt olisi tärkeä saada mukaan paikalliseen turvallisuussuunnitteluun.

Brax totesi maahanmuuttajien rikosten olevan yhteydessä työttömyyteen ja alhaiseen tulotasoon. Kun maahanmuuttajia on 2,5 prosenttia väestöstä, poliisin vuoden 2007 tilastojen mukaan heitä oli 3,3 prosenttia kaikista rikoksista epäillyistä. Jos ulkomaalaiset turistit lasketaan mukaan, osuus nousee 5,8 prosenttiin.

Myös Brax kommentoi romanialaisten kerjäläisten tuloa Suomeen. Kerjääminen on hänen mukaansa laaja sosiaalinen ongelma, ei rikos, ja niin asiaan pitäisi myös suhtautua.

Hyvänä turvallisuussuunnittelun esimerkkinä seminaarissa esiteltiin Englannin Birminghamin kaupungin kumppanuuteen perustuva ohjelma. Se keskittyy rikoksenpelkoon, prostituutioon, kotiväkivaltaan ja viharikoksiin.

 
Julkaistu 1.6.2009