Päivi Rintala & Heidi Sutinen

Valvonnan vaikutus riippuu nuoren sitoutumisesta

Tutkimme opinnäytetyössämme ehdolliseen rangaistukseen liittyvän valvonnan vaikutuksia. Yhteistyökumppanina oli Kriminaalihuoltolaitoksen Jyväskylän aluetoimisto. Selvitimme, mikä saa nuoret sitoutumaan valvontaan ja sen tavoitteisiin, miten valvonta on vaikuttanut nuorten elämään ja miksi osa haastatelluista on tehnyt uusia rikoksia valvonnastaan huolimatta.

Perhetaustoilla ja -muodoilla tai perhesiteiden vahvuudella ei näyttänyt olevan merkitystä rikosten teon aloittamisessa, vaan kaveripiiri oli vahvin käyttäytymistä suuntaava tekijä. Kaikilla nuorilla oli ongelmia myös alhaisen itsekontrollin kanssa, mikä oli useimmiten seurausta runsaasta päihteiden käytöstä.

Sitoutuneilla muutoksia elämässään

Nuorten valvontaan sitoutumisen taso korreloi rangaistukseen asennoitumisen kanssa. Sellaiset nuoret, jotka suhtautuivat valvontaansa vakavasti, laativat yhdessä valvojansa kanssa haasteellisia tavoitteita ja pyrkivät saavuttamaan ne. Nuoret, jotka suhtautuivat valvontaan vähättelevästi, kokivat ajoittaisen paikalle saapumisen riittäväksi sitoutuneisuudeksi. Tällaisesta näennäisestä sitoutumisesta kertoi myös nuorten tietoisuus siitä, ettei valvonnan laiminlyönnistä seuraa sanktioita. Sitoutumisen puute näkyi myös valvonnan tavoitteiden keveytenä tai täydellisenä puuttumisena.

Valvonnan vaikutukset ilmenivät kahdella eri tavalla riippuen sitoutumisen tasosta: Valvontaan aidosti sitoutuneilla nuorilla tavoitteiden saavuttaminen johti suuriinkin elämänmuutoksiin, kuten rikosten tekemisen tai päihteiden käytön lopettamiseen. Sitoutumattomat nuoret taas kokivat saaneensa valvonnasta apua lähinnä yksittäisiin asioihin, kuten velkojen kokonaissumman selvittämiseen tai virastoasiointiin. Näiden nuorten elämässä tapahtuneet suuremmat muutokset olivat täysin valvonnasta riippumattomia.

Osa sortui uusiin rikoksiin

Nuorten mukaan rikosten tekeminen on helppo ja luonnollinen ratkaisu mm. taloudellisiin ongelmiin, eivätkä he pitäneet sitä moraalisesti tuomittavana. Vastauksista näkyi myös eräänlainen itsensä ulkoistaminen rikoksen tekijän roolista. Nuorten mukaan rikoksia "ikään kuin vain tulee", eivätkä he kokeneet pystyvänsä vaikuttamaan itse siihen juuri lainkaan. Rikoksia uusineiden nuorten alhainen itsekontrolli näkyi vahvasti ja he saattoivat tehdä rikoksia myös ilman havaittavaa syytä tai tarvetta. Alhainen itsekontrolli ei ollut päihteiden käytöstä riippuvaista – toisin kuin rikosten teon lopettaneilla nuorilla – ja rikoksia tehtiin yhtälailla selvin päin.

Havaitsimme alhaisen itsekontrollin, kaveripiireistä nousevan negatiivisen sosiaalisen pääoman ja päihteiden käytön vaikuttavan suuresti rikollisen käyttäytymisen aloittamiseen. Asennoituminen rangaistukseen puolestaan määritteli pitkälti valvontaan sitoutumisen tasoa. Tulostemme mukaan valvonnalla on vaikutusta nuoren elämään ainoastaan, jos nuori on valvontaan aidosti sitoutunut. Uusintarikollisuuteen syyllistyneillä rikollisen käyttäytymisen syyt eivät valvonnan myötä muuttuneet eivätkä kadonneet. Avain valvonnan vaikutusten lisäämiseen voikin olla asenteen muutoksen välttämättömyyden korostaminen.

Sanktiointi tehostaisi valvonnan merkitystä tukimuotona

Katsomme, että valvonnan laiminlyömisen sanktiointia tulisi lisätä. Tämä nostaisi myös valvonnan statusta rangaistuksena. Tällä hetkellä on vireillä hallituksen esitys ehdollisen vankeuden valvontaa koskevaksi uudeksi lainsäädännöksi. Oikeusministeriöstä saamamme tiedon mukaan esityksessä sanktioihin velvollisuuksiaan rikkovia nuoria kohtaan kuuluvat suulliset ja kirjalliset huomautukset, poliisin suorittama nouto valvontatapaamiseen ja valvonta-ajan pidentäminen. Esitys on oikeilla linjoilla, mutta mielestämme sanktioita voisi vieläkin tehostaa.

Ehdollisen vankeusrangaistuksen mahdollista muuttamista ehdottomaksi tulisi korostaa nuorille pelotevaikutuksen lisäämiseksi. Koska myös päihteiden ongelmakäyttö on varsin yleistä, Kriminaalihuoltolaitoksen työntekijöille tulisi tarjota lisää konkreettisia keinoja puuttua tähänkin ongelmaan. Esimerkiksi huumeseulojen pakollisuuden voisi sisällyttää lakiehdotuksen päihtymystilan toteamiskeinojen joukkoon.

Valvonnan yksi päätavoite on nuoren sosiaalisen selviytymisen tukeminen. Ehdollisesti rangaistuilla nuorilla on yleisesti monia erilaisia ongelmia useilla elämänalueilla. Valvonnan sanktiointi tehostaisi mielestämme valvonnan merkitystä myös tukimuotona, sillä näitä nuoria on vaikea saada avun piiriin vapaaehtoisesti. Opinnäytetyömme osoittaa, että huomiota tulisi kiinnittää yhä enemmän nuorten sosiaalisen selviytymisen tukemiseen ja ennalta ehkäisevän työn tärkeyteen.

Artikkeli pohjautuu Rintalan ja Sutisen opinnäytetyöhön "Kai se johonki vähä motivoi jotenki. Mut en nyt tiiä miten." Tutkimus nuorten ehdolliseen rangaistukseen liittyvän valvonnan vaikutuksista. Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö, sosiaalialan koulutusohjelma.

 
Julkaistu 1.6.2009