Saija Järvinen & Erika Uotila

Tunnista, tunnusta ja toimiTunnista, tunnusta ja toimi

Järvenpään väkivallan vähentämisen pilottihanke päättyi, mutta työ väkivallan vähentämiseksi jatkuu.

Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemaa kansallista väkivallan vähentämisen ohjelmaa toteutettiin Suomessa vuosina 2007–2008. Ohjelma sisälsi laajan joukon toimenpidesuosituksia, joilla pyrittiin vaikuttamaan sekä väkivaltaisuuden että väkivaltatapahtumien ja niiden vaikutusten vähentämiseen. Kansalliseen ohjelmaan liittyi myös paikallinen pilottihanke, jonka tavoitteena oli testata ohjelman suosituksia ja niiden toteutettavuutta paikallistasolla. Lisäksi tarkoituksena oli etsiä hyviä käytäntöjä, joita voitaisiin myöhemmin toteuttaa muillakin paikkakunnilla.

Pilotti päätettiin toteuttaa Järvenpäässä. Järvenpäätä pidettiin sopivana pilottikaupunkina siksi, että siellä oli ensiksikin väkilukuunsa nähden runsaasti tai ainakin "riittävästi" väkivaltaa, jotta rikoksentorjuntahankkeen käynnistämiselle oli perusteluja. Kaupungin oma kiinnostus osallistua hankkeeseen oli kuitenkin ratkaiseva tekijä. Väkivallan vähentämishanke kytkeytyi luontevasti Järvenpään Turvallinen kaupunki -ajatukseen ja strategian ongelmien ehkäisyn painotukseen.

Väkivaltatilanteen analyysi lähtökohtana

Koko hankkeen kulmakivenä oli huolellisesti tehty väkivaltatilanteen alkukartoitus. Jo valmisteluvaiheessa hankkeeseen päätettiin liittää myös arviointi, jota tehtiinkin koko hankkeen ajan.

Hanke käynnistyi Järvenpään väkivaltatilanteen analyysilla, jonka perusteella hankkeelle nimetty ohjausryhmä valitsi Järvenpään painopisteet ja kokosi viisi alatyöryhmää toteuttamaan käytännön toimia. Ohjelmaa ja sen suosituksia ei siis lähdetty toteuttamaan sellaisinaan, vaan painopisteiksi ohjausryhmä valitsi ne, jotka alkukartoituksen perusteella olivat keskeisimpiä Järvenpäässä. Kumppanuuteen perustuva, paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioiva lähestymistapa arvioitiin hedelmällisimmäksi.

Järvenpään kipupisteet

Arvioinnissa todetaan, että Järvenpäässä poliisin tietoon tulee vuosittain huomattavasti enemmän väkivaltarikoksia sen naapurikuntiin verrattuna. Analysoiduista rikosilmoituksista nousi esille kaksi väkivallan keskittymää. Suurin osa väkivallasta tapahtui viikonloppuisin keskustan alueella ja lähes kaikissa tapauksissa alkoholilla oli osuutta asiaan. Alkoholin kulutus Järvenpäässä onkin naapurikuntia suurempi. Järvenpään suuret väkivaltarikostilastot voidaan selittää suurimmilta osin suurella ravintolatarjonnalla, joka tarjoaa puitteet alkoholiehtoiselle väkivallalle. Epäiltyjen ja uhrien kotipaikat sekä heidän suhteensa kielivät siitä, että Järvenpää kerää paljon ulkopaikkakuntalaisia juhlijoita sekä vahvistaa suuren ravintolatarjonnan merkitystä väkivaltarikoksien määrässä.

Ongelmallisiksi alueiksi nousivat myös kerrostalolähiöt, joissa on paljon häiriöitä, työttömyyttä ja alkoholiongelmia. Näille alueille keskittyi myös suuri osa kotihälytyksistä. Alueellisten ja sosiaalisten erojen kasvu ja ns. epätoivotun väestön eriytyminen on ongelma myös Järvenpäässä. Nämä ns. köyhyystaskut tulisi ottaa jatkossa täsmätoimien kohteeksi.

Hankkeen haasteita

Arvioinnissa nousivat esille hankkeen vaikeudet vastuuttaa toimijoita sekä konkretisoida toivottuja toimenpiteitä. Ohjausryhmän roolia tuleekin vastaavissa projekteissa vahvistaa. Alatyöryhmien ohjeistaminen ja ohjeistuksesta tiedottaminen on projekteissa välttämätöntä. Selkeän viestinnän ja tiedotusväylän suunnittelu helpottaa hankkeissa toimivien henkilöiden työskentelyä. Lisäksi projekteja aloitettaessa tulisi työryhmien saada riittävästi tietoa jo toteutetuista hankkeista ja tutkimuksista. Tällainen tietoisku voitaisiin järjestää esimerkiksi asiantuntijaseminaarin muodossa projektia aloittaessa.

Tulevaisuudessa olisi hyvä, että hankkeiden aloite tulisi kaupungeilta itseltään. Näin sitoutuminen ja kiinnostus hankkeeseen vahvistuu. Hankkeeseen osallistumisen mahdollisuutta olisikin tässä tapauksessa tullut tarjota yhtäläisesti kaikille niille kuudelle kunnalle, joissa tutkimuksen mukaan oli keskimääräistä enemmän väkivaltaa (Heiskanen ym. 2003). Tuleville hankkeille olisi eduksi, jos koko kaupunki sitoutuisi siihen ja jos hankkeella olisi myös kunnanvaltuuston tuki takanaan.

Hankkeen loppuseminaarissa tammikuussa 2009 Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen totesi, että toteutetuista toimenpiteistä huolimatta jää haasteita vielä jäljelle. Turvallisemman Järvenpään tavoitteen mukaisesti kaupunki sitoutui seuraaviin toimenpiteisiin: keskustan alkoholiehtoiseen väkivaltaan puututaan, syrjäytymisvaarassa olevat pyritään kiinnittämään yhteiskuntaan, väkivaltaa kokeneita tuetaan ja pyritään näin puuttumaan uusiutuvaan uhriksi joutumiseen. Lisäksi kaupungin toimijoita tuetaan, koulutusta järjestetään ja ylläpidetään tiivistä yhteistyötä toimijoiden välillä. Haasteelliseksi jää projektin aikana aloitettujen toimien jatkaminen ja vakiinnuttaminen sekä tarpeellisten resurssien varmistaminen niin, että toiminta voi jatkua. Loppuseminaarissa nostettiinkin esille tarve perustaa turvallisuustyöryhmä vähentämään erityisesti ravintoloissa tapahtuvaa väkivaltaa.

Painopiste väkivallan ehkäisyssä

Kansallisen väkivallan vähentämishankkeen mukaisesti Järvenpäässä tapahtuvaan väkivaltaan puututtiin ensisijaisesti ehkäisevillä toimilla ja tehostamalla viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyötä.

Hankkeen aikana viranomaisten koulutusta väkivallan ja sen riskiä nostavien tekijöiden tunnistamiseen lisättiin ja eri toimipisteissä otettiin käyttöön erilaisia väkivallan tunnistamiseen luotuja välineitä. Järvenpäässä painotettiin myös nykyistä varhaisempaa puuttumista väkivaltaan. Lastensuojelutyötä ja ongelmien varhaista havaitsemista mm. kouluissa ja päiväkodeissa tehostettiin. Myös ikäihmisten turvallisuuteen kiinnitettiin enenevässä määrin huomiota. Väkivallan uusiutumista pyrittiin vähentämään myös viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistyöllä. Alkoholin käyttöön yleisillä paikoilla alettiin puuttua viranomaisten tehostetun yhteistyön avulla tehokkaammin ja ravintoloita kannustettiin vastuulliseen tarjoiluun mm. lukuisten koulutustilaisuuksien avulla.

Hanke on onnistunut tuottamaan tietoa Järvenpään väkivaltatilanteesta, syventänyt moniammatillista yhteistyötä ja ammattitaitoa sekä kehittänyt konkreettisia työvälineitä väkivallan tunnistamiseksi ja siihen puuttumiseksi.

Hankkeen opetukset

Hankkeen aikana on onnistuttu tunnistamaan Järvenpään väkivaltaongelmat ja etsitty erilaisia keinoja niihin puuttumiseksi. Lähtökohtana ei ollut kansallisen ohjelman suora toimeenpano, vaan paikallisten tarpeiden ja olosuhteiden ottaminen huomioon. Tästä huolimatta ongelmien tunnustaminen, niiden esille nostaminen ja niistä tiedottaminen voi osoittautua hankalaksi. Ilman ongelmien tunnustamista ja korjaaviin toimiin sitoutumista eivät hankkeiden aikana käynnistetyt toimet voi jatkua. Yksi keskeinen tämän hankkeen opetus on myös siinä, että koko maan väkivaltatilanteeseen vaikuttaminen ja väkivallan vähentäminen edellyttää toimia juuri siellä, missä väkivalta on runsasta. Paikallistasolla saattaa kuitenkin olla vaikea hyväksyä, että juuri tässä kunnassa tarvittaisiin toimia.

Poliisin tietoon tullutta rikollisuutta ei hankkeen aikana Järvenpäässä vielä onnistuttu vähentämään. Huomattava on, että kuten rikollisuuden vähentämiseen tähtäävissä toimenpiteissä yleensä, huomion kiinnittäminen väkivaltaan lisää väkivaltaan puuttumista ja poliisin tietoon tullutta rikollisuutta. Koska asennemuutokset ovat hitaita, voidaan olettaa, että paikkakunnalla toteutetut erityisesti nuoriin kohdistetut interventiot sekä humalahakuisen juomatavan muuttamiseen tähtäävät toimet näkyvät vasta myöhemmin. Vasta tulevaisuudessa voidaan odottaa väkivaltatapaustenkin vähenevän, kun tilanteen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta päästään toimimaan väkivallan vähentämiseksi. Arviointiraportissa esitetäänkin useita jatkosuosituksia, joiden avulla voitaisiin vähentää väkivaltaa ja joita tulisi jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen. Näin hyvä ja tärkeä työ väkivallan vähentämiseksi jatkuu.

Järvenpään pilottihankkeen arviointiraportti Saija Järvinen & Erika Uotila (2009) "Tunnista, tunnusta ja toimi" on pian saatavilla rikoksentorjuntaneuvoston verkkosivuilla www.rikoksentorjuntaneuvosto.fi .

Kirjoittajat työskentelevät rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä.

 
Julkaistu 1.6.2009