Talousrikokset etenevät rikosprosessissa hitaasti

Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa seurattiin talousrikosilmoituksia, joiden esitutkinta päättyi vuonna 2004. Tapauksia oli yhteensä 1 589. Syyttäjän tietojärjestelmästä poimittiin tietoja niistä syyttäjän asioista, joihin kyseiset rikosilmoitukset liittyivät. Lopuksi tuomiolauselmajärjestelmästä kerättiin tietoja tapauksiin liittyvistä alioikeuksien ratkaisuista vuosilta 2004–2006.

Tutkimuksen mukaan talousrikosten keskimääräiset käsittelyajat rikosprosessissa ovat huomattavan pitkiä. Tutkituissa tapauksissa esitutkinta oli prosessin pisin vaihe ja se kesti keskimäärin vuoden ja neljä kuukautta (473 vuorokautta). Poliisin tilastojen perusteella esitutkinnan pituudet ovat kuitenkin olleet vuoden 2004 jälkeen laskussa. Myös rikoksen tekoajankohdan ja rikoksen ilmoittamisajankohdan välinen viive oli pitkä (343 vuorokautta). Syyteharkinta kesti keskimäärin seitsemän kuukautta (219 vuorokautta) ja käräjäoikeuden käsittely puolestaan keskimäärin reilun puoli vuotta (198 vuorokautta). Lisäksi yksittäisten tapausten välinen vaihtelu oli suurta. Pisimmillään esimerkiksi käräjäoikeuden käsittely kesti 1 104 vuorokautta ja lyhimmillään 12 vuorokautta.

Talousrikosten käsittelyn hitaus johtuu osittain siitä, että tapaukset ovat yleensä laajoja. Mitä enemmän rikosnimikkeitä juttukokonaisuuteen liittyi, sitä pidempi keskimääräinen käsittelyaika oli. Tutkimuksen tapaukset vaihtelivat laajuudeltaan paljon, ja siksi käsittelyajoissa oli suuria eroja.

Tutkimuksen mukaan talousrikoksista tuomitaan suhteellisen harvoin ehdotonta vankeutta. Tyypillisin rangaistus tutkimuksessa tarkastelluissa tapauksissa oli joko ehdollinen vankeus tai sakko. Rangaistuksista noin puolet (51 %) oli ehdollista vankeutta ja sakkorangaistuksia oli reilu neljännes (28 %). Silloin kun talousrikoksesta oli tuomittu ehdotonta vankeutta, rangaistuksen keskipituus oli tutkimuksen aineistossa 18 kuukautta. Ehdollisten vankeusrangaistusten keskipituus puolestaan oli seitsemän kuukautta.

Poliisin, syyttäjän ja käräjäoikeuksien tietojen kerääminen ja yhdistäminen on tutkimuksen mukaan haasteellista. Juttukokonaisuudet voivat poiketa toisistaan rikosprosessin eri vaiheissa eivätkä nykyiset tietojärjestelmät anna välineitä talousrikosten seuraamiseen yksittäisten rikosten ja syytekohtien tasolla. Tutkijoiden mukaan talousrikoskäsitteen käyttöönotto syyttäjien ja käräjäoikeuksien tietojärjestelmissä antaisi tarpeellista lisätietoa talousrikoksista rikosprosessissa. -RK

Terhi Hakamo, Kirsi Jauhiainen, Anne Alvesalo ja Erja Virta: Talousrikokset rikosprosessissa. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 33/2009.

 
Julkaistu 1.6.2009