Painetun lehden sisällysluettelo 2/2009

1.6.2009

PÄÄKIRJOITUS s. 3
Kauko Aromaa: Rasismi Euroopassa ja meillä


VÄKIVALLAN VÄHENTÄMISEEN OSAAMISTA MUTTEI RESURSSEJA s. 4
Riikka Kostiainen
Haasteltavana on Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen. Hän pitää hyvänä, että väkivaltatyöhön on jo kehitetty paljon hyviä toimintatapoja. Silti hyvien mallien vakiinnuttaminen projekteista kunnan pysyväksi toiminnaksi tahtoo olla vaikeaa, samoin niiden levittäminen muualle maahan.

OHJELMA PÄÄTTYI – HENKIRIKOSTEN MÄÄRÄ EI PUOLITTUNUT s. 7
Minna Piispa
Väkivallan määrä ei ole Suomessa vähentynyt tavoitteen mukaisesti. Rikoksentorjuntaneuvosto suosittaa, että kansallisen väkivallan vähentämisohjelman mukaisia toimia jatketaan ja väkivallan vähentämistä tehostetaan uusilla toimilla. Paikallisella tasolla on tehty paljonkin erityisesti lähisuhde- ja perheväkivaltaan puuttumiseksi ja uhrin auttamiseksi, mutta paikkakunnittaiset erot palveluiden saatavuudessa ovat suuret. Tämä ilmenee väkivallan vähentämisohjelman toteutumista arvioivasta raportista.

TUNNISTA, TUNNUSTA JA TOIMI s. 10
Saija Järvinen & Erika Uotila
Kansalliseen väkivallan vähentämisohjelmaan liittyi paikallinen pilottihanke, joka toteutettiin Järvenpäässä. Hankkeen aikana on onnistuttu tunnistamaan Järvenpään väkivaltaongelmat ja etsitty erilaisia keinoja niihin puuttumiseksi.

POHJOISMAISESSA HANKKEESSA PUREUDUTTIIN VÄKIVALTAAN s. 12
Regina Järg-Tärno
Pohjoismaisen hankkeen tavoitteena oli syventää yhteistyötä väkivallan vähentämisessä ja edistää tietoon perustuvaa kriminalipolitiikkaa. Kullakin maalla oli vastuullaan oma teemansa.

NAISIIN KOHDISTUVAN HENKIRIKOLLISUUDEN PIIRTEITÄ s. 15
Martti Lehti
Peruspiirteiltään naisiin kohdistuva henkirikollisuus osin eroaa huomattavasti miehiin kohdistuvasta ja osin on hyvin samankaltaista. Perustavin ero on lähisuhde- ja erityisesti parisuhdeväkivallan keskeinen asema. Yhteistä on puolestaan kytkös alkoholin käyttöön ja sosiaaliseen huono-osaisuuteen.

KOTOUTTAMINEN EHKÄISEE ENNALTA PERHEVÄKIVALTAA s. 18
Mia Hemming
Maahanmuuttajataustainen lapsi oireilee kuten muutkin perheväkivaltaa kohtaavat lapset. Mutta heillä saattaa olla suurempi kynnys puhua ongelmasta, kertoo lastensuojelutyön esimies Rina Reini-Laaksonen Tampereen ensi- ja turvakodista.

SUOMALAISTEN VANKILOIDEN TURVALLISUUS VAIHTELEE s.20
Mika Junninen
Haastattelututkimuksen yksi merkittävimmistä havainnoista oli vankilaturvallisuuden kirjavuus eri vankiloissa. Turvallisuuskäytäntöjen ohjeistus ja ilmenneisiin ongelmien reagoiminen vaihtelee suuresti vankiloittain. Eritasoisia turvallisuusongelmia ilmenee kaikissa vankiloissa, joissakin enemmän ja joissakin vähemmän, mutta niihin varautuminen ja niistä selviäminen on satunnaista ja vaihtelevaa. Artikkelissa nostetaan esiin muutamia vankilaturvallisuuden epäkohtia.

PELKÄÄJÄVANGIT – ONGELMAN SYITÄ JA RATKAISUKEINOJA s. 23
Samuli Laulumaa & Marika Ylä-Mäihäniemi
Vuonna 2008 Suomen vankiloissa oli päivittäin keskimäärin 201 omasta pyynnöstään erillään asuvaa vankia. Viiden vuoden aikana ns. pelkääjävankien määrä on kaksinkertaistunut. Nämä vangit työllistävät ja aiheuttavat kustannuksia vankiloissa.

TILASTOLLISELLE ENNUSTAMISELLE TARVETTA RIKOSSEURAAMUSALALLA s.26
Anssi Keinänen
Kriminaalipoliittisessa päätöksenteossa joudutaan usein tukeutumaan ennusteisiin. Niiden taso vaihtelee rikollisuuden määrän ennustamisesta yksittäistä henkilöä koskeviin ennusteisiin. Esimerkiksi yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksessä joudutaan ennustamaan sitä, suorittaisiko tuomittu kyseisen rangaistuksen. Myös sitä arvioidaan, tarvitseeko alle 21-vuotiaana ehdolliseen vankeuteen tuomittu tehosteeksi valvontaa. Vankeinhoidossa tarvitaan ennusteita päätettäessä mm. vangin sijoittelussa laitoksessa, vangin osallistumisesta kurssille ja kuntoutukseen, poistumisluvista, koevapaudesta ja siitä, vapautetaanko vanki ehdonalaiseen vapauteen valvonnassa. Yleensä ennusteet perustuvat päätöksentekijän omiin kokemuksiin. Tähän liittyy monia ongelmia.

LAPSEN SEKSUAALISEN HYVÄKSIKÄYTÖN RANGAISTUSKÄYTÄNTÖ EPÄYHTENÄINEN s. 28
Ville Hinkkanen
Rikosten törkeys vaihtelee huomattavasti tuomioistuimissa käsiteltävissä lapsen seksuaalisissa hyväksikäytöissä. Lievimmillään kysymys on seksuaalissävytteisistä vihjauksista tai tekstiviesteistä, törkeimmillään lapsi on voitu pakottaa väkivallalla sukupuoliyhteyteen useiden vuosien ajan.

SEKSUAALIRIKOLLISTEN HOITO s. 30
Marika Ylä-Mäihäniemi
Seksuaalirikollisille on kehitetty monia erilaisia hoito- ja toimintamuotoja, joiden tarkoituksena on ehkäistä rikosten uusimista. Sekä ehdolliseen että ehdottomaan vankeusrangaistukseen sekä muihin rangaistuksiin liittyvää tukea pitäisi edelleen kehittää Suomessa.

Kriminologia: YKSINÄISSELLIN PALUU s. 32
Matti Laine
Kirjoitussarjassa käsitellään tällä kertaa vankien eristämistä yksinäisyyteen ja tästä aiheutuvia haittavaikutuksia.

AJASSA s. 34
Vapaan liikkuvuuden lieveilmiöitä pohdittiin Helsingissä
Rikosoikeuden ja uskonnon suhde koetuksella
Valvonnan vaikutus riippuu nuoren sitoutumisesta
Talousrikokset etenevät rikosprosessissa hitaasti
Maksukorttirikollisuuden riskejä voidaan pienentää
Poliisitutkimuksen seminaarin aiheina etiikka ja sovittelu
Valvottu koevapaus lisääntynyt huomattavasti

Historiaa: ENEBERG JA "MUSTA KIRJA" s. 39
Markku Tyynilä

 
Julkaistu 1.6.2009