Venla Salmi

Nuorten miesten rikollisuus yhtä yleistä 1962 ja 2006

Nuorten miesten itse ilmoitetun rikollisuuden määrä on nykyään suunnilleen samalla tasolla kuin 1960-luvun alussa. Varkaudet ja vahingonteot ovat yhtä yleisiä 2000-luvun nuorilla miehillä kuin heidän ikätovereilleen lähes puoli vuosisataa aikaisemmin. Näin on siitä huolimatta, että useiden rikosten tilaisuusrakenteessa on tapahtunut suuria muutoksia.

Vuonna 1962 Helsingin ja Rovaniemen kutsunnoissa toteutettiin kyselytutkimus, jossa kartoitettiin nuorten suomalaismiesten rikollisuuden tasoa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomessa tehty itse ilmoitetun rikollisuuden tutkimus. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos toisti mittauksen vuoden 2006 Helsingin kutsunnoissa. Vuonna 1962 kyselyyn osallistui 1767 ja vuonna 2006 vastaavasti 2190 kutsuntaikäistä (18–19-vuotiasta) helsinkiläismiestä.

Omaisuusrikokset pysyneet samalla tasolla

Kaiken kaikkiaan nuorten miesten rikoskäyttäytymisen yleisyys näyttää olevan verrattain samalla tasolla vuonna 2006 kuin vuonna 1962. Havainto koskee ainakin omaisuusrikoksia, joiden vertailuun kyselyaineistot antavat parhaat mahdollisuudet. Esimerkiksi kaupasta varastamisen yleisyys näyttää olevan hyvin samalla tasolla huolimatta vähittäiskaupan rakennemuutoksesta (valintamyymälöiden yleistyminen) ja toisaalta liiketilojen valvonnan tehostumisesta. Myös vahingonteot näyttävät olevan lähes yhtä yleisiä kumpanakin mittausajankohtana.

Taulukko 1. Vähintään kerran elämänsä aikana teon tehneiden osuus vuoden 1962 ja 2006 kutsuntaikäisistä miehistä. %

1962 2006
Varkaus 64,2 58,4
Työpaikalta varastaminen 46,3 16,6
Kaupasta varastaminen 40,8 38,0
Varastetun tavaran vastaanotto/ ostaminen/ myynti 39,4 20,4
Vahingonteko 31,1 34,2
Ravintolasta/kahvilasta varastaminen 23,2 26,2
Humalassa häiriköinti 18,0 57,5
Rattijuopumus 17,5 23,2
Autosta varastaminen 16,5 8,3
Moottoriajoneuvon varastaminen 6,2 4,3
Polkupyörän varastaminen 5,0 16,6
Ravintola-/ hotellilaskun maksamatta jättäminen 3,8 3,1
N 1767 2190

Jotkut teot harvinaistuneet, jotkut taas yleistyneet

Tutkimuksessa havaittiin myös eräitä muutoksia rikollisuuteen osallistumisessa. 1960-luvun alussa työpaikalta varastaneiden osuus oli kolminkertainen nykyiseen verrattuna. Ero selittynee pitkälti sillä, että tuolloin selvästi suurempi osa ikäryhmästä oli töissä, kun taas tänä päivänä huomattava osa alle 20-vuotiasta nuorista vielä opiskelee. Muita tekoja, jotka ovat harvinaistuneet nuorten miesten parissa, ovat ajoneuvon osien tai varusteiden varastaminen ja varastetun tavaran välittämiseen ja kauppaan liittyvät teot. Näiden tekojen suhteellinen yleisyys 1960-luvun alun nuorilla miehillä voi heijastaa sodan jälkeisen pula-ajan ja säännöstelyn vaikutusta.

Oman aikamme nuoret miehet syyllistyvät puolestaan useammin polkupyörän varastamiseen, humalassa häiriköintiin ja rattijuopumukseen kuin samanikäiset 1960-luvun alussa. Se, että 2000-luvulla suurempi osa nuorista miehistä on varastanut pyörän, voi heijastaa pyörävalikoiman laajentumista ja kalliiden erikoispyörien lisääntymistä. Rattijuopumus on yleistynyt varsin maltillisesti siihen nähden, että verrattuna 1960-lukuun alkoholiin liittyvä lainsäädäntö ja alkoholipolitiikka ovat muuttuneet sallivammiksi ja toisaalta esimerkiksi henkilöautojen määrä on moninkertaistunut.

Humalassa häiritsevästi käyttäytymisen lisääntymiseen ovat vaikuttaneet sekä lainsäädännön että alkoholipolitiikan ja juomatapojen muutokset. Sen lisäksi, että päihtyneenä julkisella paikalla esiintyminen oli rangaistavaa vuonna 1962, oli alkoholikulttuuri ylipäätään vähemmän salliva kuin nykyään. Niin alkoholin anniskelun kuin ostamisenkin vapautuminen sekä sallivampi suhtautuminen päihtyneenä esiintymiseen heijastunevat myös nuorten käyttäytymiseen.

Rikoksista pidättyneiden määrä lisääntynyt

Yksittäisten tekojen tarkastelun lisäksi tutkimuksessa verrattiin myös rikoskäyttäytymisen laaja-alaisuutta. Sitä tutkittiin mittaamalla, kuinka moneen eri rikostyyppiin nuoret miehet olivat osallistuneet. Niiden nuorten miesten osuus, joiden rikoskäyttäytyminen on kaikkein laaja-alaisinta, näyttäisi hieman lisääntyneen. Ilmeisin muutos on kuitenkin, että kokonaan kysytyistä rikoksista pidättyneiden miesten osuus oli vuonna 2006 lähes kaksinkertainen verrattuna tilanteeseen 44 vuotta aikaisemmin. Samanlainen kehitys on havaittu myös vuonna 1995 aloitetuissa Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nuorisorikollisuuskyselyissä. Nyt tehty tutkimus viittaa siihen, että kyse voi olla pitkän aikavälin kehitystrendistä. Rikoksista pidättyvien nuorten osuuden kasvua tulkittaessa on huomattava, että taustalla voi olla nuorten siirtyminen uusiin rikoslajeihin.

Kuvio 1. Rikoskäyttäytymisen laajuus %, vuosien 1962 ja 2006 Helsingin kutsuntaikäisistä.

Uusia rikoslajeja syntynyt

Pitkän aikavälin vertailussa eräs keskeinen kysymys on kokonaan uusien rikoslajien syntyminen. Nykyiset nuoret miehet syyllistyvät esimerkiksi internetissä tekoihin, joihin samanikäiset eivät voineet syyllistyä 1960-luvulla. Vuoden 2006 kyselyyn osallistuneista miehistä 14 prosenttia ilmoitti uhanneensa tai loukanneensa toista henkilöä sähköpostilla, tekstiviestillä tai internetin keskustelupalstoilla. Myös tekijänoikeuden loukkaaminen eli tiedostojen luvaton kopiointi ja jakaminen on nykyään yleistä; 69 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti joskus ladanneensa ja jakaneensa musiikki- tai elokuvatiedosta verkossa.

Ryöstön kohteeksi joutuminen nykyään yleisempää

Vuosien 1962 ja 2006 kutsuntoihin osallistuneilta miehiltä kysyttiin oman rikollisuuden lisäksi myös sitä, oliko heiltä varastettu jotakin tai olivatko he joutuneet ryöstön kohteeksi. Varkauden kohteeksi joutuneiden osuus oli 2006 hieman alhaisempi kuin 1960-luvun alussa. Molempina ajankohtina kokemus oli kuitenkin yleinen: lähes kaksi kolmesta nuoresta miehestä oli joutunut varkauden uhriksi.

Vuoden 1962 kutsuntoihin osallistuneista miehistä kuusi prosenttia oli joutunut elämänsä aikana ryöstetyksi. Vuonna 2006 vastaava osuus oli kaksinkertaistunut 12 prosenttiin. Nuorten miesten joutuminen varkauden uhriksi on siis yhtä yleistä tänä päivänä kuin 44 vuotta aikaisemmin, mutta ryöstön uhriksi joutuminen on yleisempää 2000-luvun nuorilla miehillä.

Kuvio 2. Vähintään kerran elämänsä aika varkauden ja ryöstön uhriksi joutuneiden osuus %, vuosien 1962 ja 2006 Helsingin kutsuntaikäisistä.

Rikosten ilmitulo lisääntynyt

Tässä esitellyt kutsuntatutkimukset perustuvat kyselyihin, joissa vastaajat kertovat nimettömästi omista rikoksistaan. Menetelmällä saadaan tietoa myös siitä rikollisuuden osasta, joka ei tule viranomaisten tietoon ja jää siksi rikostilastojen ulkopuolelle. Vuosien 1960 ja 2006 välillä tilastoitu rikollisuus lisääntyi merkittävästi, mikä näkyy myös nuorten helsinkiläismiesten ilmi tullutta rikollisuutta kuvaavissa tilastoissa. Samalla kuitenkin ikäryhmän kokonaisrikollisuus on pysynyt useiden keskeisten rikoslajien osalta verraten vakaana. Tämä viittaa siihen, että tilastoidun rikollisuuden kasvu johtuu keskeisesti rikosten ilmi tulemisen lisääntymisestä. Rikokset tulevat tänä päivänä todennäköisemmin ilmi kuin puoli vuosisataa sitten. Syyt kontrollin tehostumiseen ovat moninaiset. Keskeisiä selittäviä tekijöitä lienevät ainakin poliisin toiminnan tehostuminen sekä ihmisten lisääntyvä alttius ilmoittaa tapahtuneista rikoksista poliisille.

Venla Salmi: Nuorten miesten rikoskäyttäytyminen 1962 ja 2006. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen julkaisuja 235. Helsinki 2008.

 
Julkaistu 2.6.2008