Heimo Kangaspunta

Nuorten valvonta vaatii uudistamista

Heini Ekholm ja Sanna Lahtinen kirjoittivat Haasteessa 1/2007 opinnäytetyöstään, jossa selvitettiin kahdeksan nuoren valvontakokemuksia. Kirjoituksessa tehtiin myös ehdotuksia eräiden valvonnan toimintatapojen parantamiseksi. Nuorten valvonta kaipaa kuitenkin perusteellisempaa remonttia. Mistä on kysymys? Mitä valvonnalle pitäisi tehdä?

Nuorille ehdollisen vankeuden ohessa tuomittava valvonta on ollut pitkään sivussa seuraamuskeskusteluista. Nuorten kohdalla huomio ja odotukset ovat kohdistuneet vuonna 2005 pysyvän lain saaneeseen nuorisorangaistukseen, jonka käyttö on kuitenkin jäänyt vähäiseksi. Vuonna 2006 sitä tuomittiin 34 kertaa.

Valvontaan tuomitseminen

Rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden tehosteeksi valvontaan. Lain mukaan valvonnan on oltava perusteltua nuoren sosiaalisen selviytymisen edistämiseksi ja uusien rikosten ehkäisemiseksi. Tuomioistuinkäsittelyä varten sosiaaliviranomainen tai Kriminaalihuoltolaitos (Khl) laatii nuoren tilannetta valottavan henkilötutkinnan, johon sisältyy myös kannanotto valvonnan tarpeellisuudesta.

Rikosseuraamusvirasto voi lakkauttaa valvojan esityksestä tarpeettomaksi käyneen valvonnan 6 kuukauden valvonta-ajan jälkeen. Viime vuosina valvonnoista on lakkautettu noin joka kymmenes.

Valvonnan sisältö

Valvonnan keskeisin sisältö koostuu nuoren ja valvojan tapaamisista, joita on 1–2 kertaa kuukaudessa. Tapaamispaikkana on yleensä Khl:n toimisto, joskus muu tilanteeseen soveltuva paikka. Verkostotyö, jossa valvottava ja valvoja tapaavat eri viranomaisia, on olennainen osa valvontatyötä.

Viime vuosina valvonnassa on käytetty yhä enemmän manuaaleihin perustuvia keskusteluohjelmia. Niissä käsitellään mm. rikosten tekemistä, liikennekäyttäytymistä ja suuttumuksen hallintaa. Valvonnan sisältöä on muutenkin kehitetty osana Khl:n asiakastyön menetelmien tehostamista.

Surkea säädöstilanne

Nuorten valvontaa koskevat säädökset ovat pääosin peräisin sota-ajalta. Vanhentuneiden säädösten puutteena on se, ettei valvonnan tarkempaa sisältöä eikä valvojan tehtävää ole määritelty. Säännöksiä ei myöskään ole valvottavan olennaisista velvollisuuksista eikä niiden rikkomisesta aiheutuvista seuraamuksista.

Kohtuuttoman kauan jatkuneessa epäselvässä tilanteessa Kriminaalihuoltolaitos ja jo sen edeltäjä Kriminaalihuoltoyhdistys ovat joutuneet toimimaan ikään kuin korvakuulolta ja luomaan valvonnan sisältöjä ja pelisääntöjä muita yhdyskuntaseuraamuksia mukaillen. Luovuuden raja on tullut vastaan viimeistään valvonnan laiminlyöntitapauksissa, joihin ei ole ollut käytettävissä mitään lakiin kirjattua menettelyä.

Mitä on tehtävä?

Oikeusministeriön asettama nuorisorikostyöryhmä teki vuonna 2004 esityksen mm. uudeksi laiksi ehdollisen vankeuden valvonnasta. Ehdotus ei ole juurikaan liikahtanut eteenpäin.

Nuorten valvontaa koskeva uusi laki on saatava kiireellisesti vakavan työn alle. Valvontatyölle on saatava nykyaikainen säädöspohja ja valvojalle työkaluja, joita tarvitaan heikosti motivoituneiden valvottavien kanssa työskenneltäessä. Tällaisia välineitä ovat lakiin perustuvan huomautuksen tai varoituksen antaminen ja poliisin tekemä valvottavan nouto. Myös tuomioistuin tulisi saada mukaan käsittelemään vakavia laiminlyöntitapauksia. Nämä keinot ovat käytössä nuorisorangaistuksessa.

Koeaikaan sidottu valvonta on usein kohtuuttoman pitkä. Ruotsissa koeaika ja valvonta käsitellään erillisinä ja valvonnan pituus on aina yksi vuosi. Suomenkin nuorille riittäisi nykyistä lyhyempi valvonta, joka motivoisi sekä valvottavaa että valvojaa tiiviimpään työskentelyyn.

Kirjoittaja on ylitarkastaja Rikosseuraamusvirastossa.

Nuorten valvonta

  • Rikoslain 6 luvun 10 §:n mukaan rikoksen alle 21-vuotiaana tehnyt voidaan tuomita ehdollisen vankeuden oheisseuraamuksena valvontaan.
  • Valvonnan täytäntöönpanoa koskevat säännökset ovat nuorista rikostekijöistä annetussa laissa ja asetuksessa. Laki on vuodelta 1940 ja asetus vuodelta 1942.
  • Ehdollisen vankeuden koeaika on vähintään yksi vuosi ja enintään kolme vuotta. Valvonta-aika on koeajan pituinen. Vuonna 2006 valvonnan keskipituus oli yksi vuosi 9 kuukautta.
  • Viime vuosina valvontaan on tuomittu runsas kolmasosa ehdollisen vankeusrangaistuksen saaneista nuorista. Heidän päärikoksensa ovat olleet omaisuusrikoksia, liikennejuopumuksia ja pahoinpitelyjä.
  • Vuonna 2006 valvonnassa oli keskimäärin runsaat 1400 nuorta. Heidän keski-ikänsä oli 19,5 vuotta. Nuorimmat olivat 15-vuotiaita ja vanhimmat 24-vuotiaita.
  • Valvojana toimii yleensä Kriminaalihuoltolaitoksen työntekijä. Noin viidesosan valvonnoista hoitavat Khl:n nimeämät yksityishenkilöt.
 
Julkaistu 11.6.2007