Hertta Keisala

Espoon Lyömättömän Linjan yhteistyöverkostoa arvioitu

Espoossa vuonna 2001 aloitetun viranomais- ja järjestöyhteistyön tavoitteena on aiempaa tehokkaammin vastuuttaa parisuhdeväkivallan tekijää, torjua väkivaltaista käyttäytymistä ja kehittää eri viranomaisten ja muiden väkivaltatyötä tekevien tahojen yhteistyötä.

Yhteistyömalli rakentui alun perin Espoon poliisin, syyttäjän ja Lyömätön Linja Espoossa -ohjelman välille. Sittemmin se on laajentunut yli kahdenkymmenen yhteistyötahon verkostoksi. Tavoitteena on luoda yhtenäisempi käsitys väkivaltailmiöstä, saada aikaan toimintamalleja ja ohjeistuksia väkivallan tekijöiden ja uhrien kanssa työskenteleville sekä tutustuttaa eri toimijat toisiinsa.

Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli kuvata Espoon yhteistyöverkostoa, arvioida yhteistyötä ja selvittää väkivaltarikosten etenemistä rikosprosessissa poliisilta ja syyttäjältä kerätyn materiaalin sekä yhteistyötahojen haastattelujen pohjalta. Viranomaisyhteistyön ohella selvityksessä on tarkasteltu Lyömätön Linja Espoossa -ohjelman toimintaa, asiakaskunnan piirteitä ja asiakkaiden valikoitumista ohjelmaan. Asiakkaiden kanssa tehtävää työtä kuvaava osio perustuu Lyömättömästä Linjasta kerättyihin asiakasmateriaaleihin sekä kolmen ohjelman loppuun suorittaneen miehen ja puolisonsa pahoinpitelemäksi joutuneen naisen haastatteluihin. Vapaaehtoiseen väkivallan katkaisuohjelmaan osallistumiseen ja valikoitumiseen liittyvät kysymykset nostettiin esiin tutkimuksessa, koska arvioiden mukaan vain pieni osa väkivaltaa parisuhteessaan käyttäneistä miehistä hakeutuu väkivallan katkaisuohjelmaan, ja lisäksi vain osa ohjelmaan hakeutuneista miehistä suorittaa ohjelman loppuun saakka.

Tutkimus on prosessievaluaatio, eikä siinä ei ole arvioitu Lyömättömän Linjan tarjoaman väkivallan katkaisuohjelman vaikuttavuutta siihen osallistuneiden miesten käyttäytymiseen ohjelman läpikäymisen jälkeen.

Tekijän vastuuttaminen olennaista

Espoon yhteistyöverkoston ja Lyömättömän Linjan väkivaltatyön taustalla vaikuttaa ajattelutapa, jossa väkivalta nähdään yhden ihmisen toiseen kohdistamana vallankäyttönä. Tämän näkemyksen myötä väkivaltatyön merkittäväksi päämääräksi on muodostunut väkivaltaisen miehen vastuuttaminen omasta käyttäytymisestään. Tavoitteena on saada väkivallan tekijä tiedostamaan, että väkivallan käyttäminen on aina valinta, josta hän itse on vastuussa. Samalla painotetaan sitä, että parisuhdeväkivallasta tai sen lopettamisesta ei ole vastuussa sen uhriksi joutunut tai siitä selviytynyt puoliso.

Nimenomaan miesten kanssa työskentelevä Lyömätön Linja Espoossa on ollut erityisen huomion kohteena tässä tutkimuksessa, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että yhteistyöverkostossa keskityttäisiin ainoastaan väkivaltaisten miesten auttamiseen. Väkivallan uhrien, eli yleensä naisten (ja lasten), turvallisuuden varmistaminen nähdään väkivaltatyön ensisijaisena tavoitteena myös miesten kanssa työskentelemiseen keskittyneessä Lyömättömässä Linjassa. Tästä huolimatta merkittävä osa väkivallan uhreista näyttää jäävän avun piirin ulkopuolelle. Vielä aiempaa enemmän huomiota olisikin syytä kiinnittää siihen, että väkivallan uhrit ohjataan johonkin auttamistahoon.

Verkoston tiivis yhteydenpito tärkeää

Yhteistyöverkoston jäsenet arvostivat yhteistyössä eniten ajatustenvaihtoa ja muiden väkivaltatyötä tekevien tahojen tapaamista. He kokivat, että muiden toimijoiden työtapojen tuntemus ja eri tahojen pääosin yhteneväiset näkemykset väkivaltatyöstä ovat ensisijaisen tärkeitä tehokkaan ja toimivan yhteistyön ylläpitämiseksi.

Espoon yhteistyöverkostossa tapaamisia on ollut viime aikoina aiempaa vähemmän, mitä jotkut tahoista kritisoivat. Verkoston kokoontumisten ja yhteydenpidon järjestäminen vaikuttaa olevan ensisijaisesti järjestöjen vastuulla. Tiiviin yhteyden ylläpitäminen eri toimijoiden välillä on olennaista myös sen varmistamiseksi, että mahdollisimmat monet väkivallan tekijöistä tulevat ohjatuiksi Lyömättömään Linjaan ja väkivallan uhrit muihin auttamistahoihin.

Väkivallan katkaisuohjelmaan ohjaamisen kannalta tärkeimmäksi koettiin yhteistyö Espoon poliisin väkivaltarikosyksikön ja Lyömättömän Linjan välillä. Poliisin suorittaman rikostutkinnan yhteydessä parisuhdeväkivallasta epäillyltä mieheltä pyydetään suostumusta hänen yhteystietojensa luovuttamiseen Lyömättömälle Linjalle yhteydenottoa varten, ja - jos miehen suostumus yhteystietojen luovuttamiseen saadaan - mies voidaan kutsua Lyömättömään Linjaan henkilökohtaisesti. Tehokkaan ohjauksen kannalta pidettiin tärkeänä, että mahdollisimman monet poliiseista ottavat Lyömättömän Linjan puheeksi epäillyn kanssa rikostutkinnan aikana. Lisäksi tärkeäksi nähtiin, että myös muut yhteistyötahot ohjaavat parisuhdeväkivaltaan syyllistyneitä miehiä väkivallan katkaisuohjelmaan, koska vain osa väkivallasta tulee poliisin tietoon.

Motivointi ohjelmaan osallistumiseen vaikeaa

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena oli pohtia vapaaehtoiseen väkivallan katkaisuohjelmaan osallistumiseen ja valikoitumiseen liittyviä kysymyksiä. Väkivaltaa perheessään tai parisuhteessaan käyttäneistä miehistä vain osa hakeutuu omasta aloitteestaan tai ohjattuna väkivallan katkaisuohjelmaan, ja heistäkin vain osa suorittaa ohjelman loppuun saakka.

Yhteistyötahot kokivat miesten motivoimisen osallistumaan ohjelmaan hyvin haasteellisena, koska Suomessa väkivaltarikoksista tuomittuja ei voida velvoittaa osallistumaan väkivallan katkaisuohjelmaan, eikä ohjelmaan osallistuminen voi olla vaihtoehto rikoksesta seuraavalle rangaistukselle. Näin ollen ainoiksi keinoiksi motivoida miestä sitoutumaan väkivallan katkaisuohjelmaan jäivät ohjaus, neuvonta ja suosittelu.

Tutkimuksessa havaittiin, että Lyömättömään Linjaan tulleet miehet olivat pääsääntöisesti hakeutuneet ohjelmaan puolisonsa (tai jonkun muun) kehotuksesta havahduttuaan huomaamaan oma väkivaltainen käyttäytymisensä. Monet miehistä olivat hakeutuneet Lyömättömään Linjaan jonkin "herättävän" kokemuksen jälkeen. Tällaisia kokemuksia olivat esimerkiksi puolison hakeutuminen avun piiriin, eron uhka, poliisin väliintulo tai aiempia vakavampi väkivaltatilanne. Tutkimuksessa haastatellut kolme väkivallan katkaisuohjelman läpikäynyttä miestä kokivat ohjelman hyödylliseksi itselleen.

Vaikuttavuudesta tarvitaan tietoa

Suomalaisen väkivaltatyön kentällä on viime vuosina näkynyt yhä useampia väkivaltaisille miehille suunnattuja auttamisohjelmia, joiden tarkoituksena on tavalla tai toisella lopettaa miesten tekemä väkivalta. Väkivaltaisuuden ehkäisemisen ja resurssien oikean suuntaamisen varmistamiseksi olisi kuitenkin syytä tarkastella erilaisia ohjelmia ja viranomaisten toimintatapoja myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Millä tavalla väkivaltaisuutta pystytään ehkäisemään? Mikä toimii ja mikä ei?

Espoon yhteistyöverkostoa koskevan selvityksen tavoitteena ei ollut vastata väkivallan katkaisuohjelman vaikutuksia koskeviin kysymyksiin, eikä tutkimuksen tarkoituksiin kerätyn aineiston pohjalta voida tehdä johtopäätöksiä Lyömätön Linja Espoossa -ohjelman vaikuttavuudesta. Toivottavaa kuitenkin olisi, että mahdollisessa jatkotutkimuksessa tarkastellaan väkivallan katkaisuohjelmien tosiasiallisia vaikutuksia väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja sen ehkäisemiseen. Vaikuttavuusarvioinnissa Lyömätön Linja Espoossa -ohjelma voisi osoittautua hyvinkin hyödylliseksi parisuhdeväkivallan lopettamisessa ja ehkäisemisessä.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa.

Lähde: Parisuhdeväkivalta moniammatillisen työn kohteena. Arviointitutkimus Espoon yhteistyöverkoston ja Lyömättömän Linjan toiminnasta parisuhdeväkivallan lopettamiseksi. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 68. Helsinki 2006.

 
Julkaistu 9.6.2006