Artikkelit

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana Securitas Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Mikkonen. Yksityinen turvallisuusala on kasvanut jatkuvasti viime vuosikymmeninä ja myös sen rooli on muuttunut. Mikkonen näkee yksityisen turvallisuusalan roolin yhteiskunnassa kuitenkin selkeäksi ja viranomaistoimintaa tukevaksi.

Yksityisten turvallisuuspalvelujen yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut. Vartija on muuttunut perinteisestä yöaikaan kiertävästä teollisuusvartijasta näkyväksi yksityisten ja yhteisöjen palvelijaksi. Kauppakeskuksissa ja keskustakortteleissa on huomattavasti todennäköisempää törmätä vartijaan kuin poliisiin.

Artikkelissa esitetään joitakin tuloksia kolmen EU-maan tutkimushankkeesta, joka koskee laitonta maahanmuuttoa. Tähän Euroopan Unionin AGIS-ohjelman rahoittamaan hankkeeseen osallistuvat Viro, Suomi ja Iso-Britannia.

Kolmen maan yhteistutkimuksen Suomen osuudessa kyseltiin PTR-viranomaisten (poliisi, tulli ja rajavartiosto) näkemyksiä Venäjän kautta Suomeen tulevista laittomista maahantulijoista. Laittomat tulijat voidaan jakaa maksettuihin tai pakotettuihin ihmisalakuljetuksen uhreihin, poliittisiin pakolaisiin ja paremman elintason perässä kulkeviin siirtolaisiin.

Poliisin tietoon saamista huumausainerikoksista suurin osa on nykyisin käyttörikoksia. Vuonna 2005 poliisin tietoon tuli noin 14 400 huumausaine-rikosta, joista käyttörikoksia oli noin 9 200 (64 %). Huumeiden käyttäjien sakottaminen rangaistusmääräysmenettelyssä on yleistynyt, samalla kun käräjäoikeuksissa käsiteltävien huumausainerikosten määrä on vähentynyt.

Espoossa vuonna 2001 aloitetun viranomais- ja järjestöyhteistyön tavoitteena on aiempaa tehokkaammin vastuuttaa parisuhdeväkivallan tekijää, torjua väkivaltaista käyttäytymistä ja kehittää eri viranomaisten ja muiden väkivaltatyötä tekevien tahojen yhteistyötä.

Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa valtakunnalliseksi todistajantukiohjelmaksi. Tavoitteena on järjestää todistajalle mahdollisuus keskustella tulevasta oikeudenkäynnistä, vastata todistajaa askarruttaviin kysymyksiin sekä järjestää mahdollisuus tukihenkilöön koko maan kattavaksi. Olennaista todistajan tukemisessa on tiedottamisen parantaminen monin eri tavoin. Lainmuutoksia ehdotukset eivät edellytä.

Ranskan nuoriso-oikeusjärjestelmä luotiin 60 vuotta sitten. Nuoret ja lapset kuuluvat järjestelmän piiriin sekä rikosten ja huonon kohtelun uhreina että rikoksentekijöinä, ja nuorisotuomarit tekevät sekä yksityis- että rikosoikeudellisia päätöksiä. Seuraavassa kerrotaan nuorten tekemien rikosten käsittelystä Ranskassa nuortentuomari Marie-Pierre Hourcaden haastattelun perusteella.

Annele Saikkalan ranskalaisen nuorisotuomarin haastatteluun perustuva kirjoitus on osuva kuvaus niin kutsutussa integroidusta tavasta käsitellä alaikäisten oikeudellisia ongelmia.

Olot venäläisissä vankiloissa ovat parantuneet neuvostoajoista, mutta humaaneja ne eivät ole vielä lähimainkaan. Näin luonnehtii tilannetta pietarilainen ihmisoikeusaktivisti Gennadi Tshernjavski, joka on viime vuosina ajanut useiden vankien asiaa venäläisen vankilahallinnon sokkeloissa – ilman varsinaista juristin koulutusta.

Sosiologiassa on aika ajoin pohdittu sitä ristiriitaa, mikä usein ilmenee kriminaalipoliittisissa järjestelmissä ylätason (poliitikot, ylempi hallinto) retoriikan ja ns. kenttätason todellisuuden välillä. Brittiläis-israelilainen kriminologi Stanley Cohen on käyttänyt tästä retoriikasta nimitystä "kontrollipuhe". Se lupaa useimmiten kehitystä, uudistuksia, tuloksia, järjestelmien oleellisia parannuksia, rikollisuuden vähenemistä ja kaikkea muuta hyvää – silloinkin kun todellisuudessa tapahtuu hyvin vähän tai suunta voi olla jopa päinvastainen. Harvoin esitellään epäonnistumisia.

 
Julkaistu 9.6.2006