Timo Virtanen

Terveystietoa omalla kielellä venäläisille ja virolaisille vangeille

Suomen vankiloissa on toteutettu virolaisille ja venäläisille vangeille suunnattua päihde- ja hiv/aids-ohjelmaa. Lusia päihteittä -hanke osoitti, että ulkopuolisten asiantuntijoiden panos on usein korvaamaton molemminpuolisen luottamuksen takaamiseksi ja innovaatioiden tuottamiseksi vankilan päihde- ja hiv/aids-ehkäisyyn.

Vuosina 2004 ja 2005 Keravan, Mikkelin, Vantaan ja Helsingin vankiloissa toteutettu ohjelma koostui luennoista ja yksilöllisestä ohjauksesta. Hanketta rahoitti Etelä-Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma, ja hankkeen arvioinnin viimeistely tapahtui Viron tiedeakatemian tutkijavaihdossa.

Ohjelman teemat ulottuivat huumeista seksuaaliterveyteen, hiviin/aidsiin ja hepatiitteihin. Kohderyhmän osallistumismotivaatiota lisäsi tiedon tarjoaminen vankien palauttamisesta kotimaahan ja Viron vankilaoloista, mikä on vangeille ajankohtainen asia. Lisäksi jaettiin kondomeja ja materiaalia tartuntataudeista sekä tatuoimisen ja suonensisäisen huumeiden käytön terveysriskeistä.

Vangit täyttivät ohjelman alussa kyselylomakkeen. Kielitaitoon liittyviin kysymyksiin ei vastattu yhtä aktiivisesti kuin päihteiden käyttöä koskeviin. Osallistuminen oli vapaaehtoista, eikä aineisto edusta kaikkia Suomen vankiloiden virolais- ja venäläisvankeja.

Uusilla vangeilla ei tietoa riskeistä

Osallistuneista (n=101) oli enemmistö venäjänkielisiä (63 %), samoin kyselyyn vastanneista (64 %). Enemmistö virolaisista oli 25–34-vuotiaita ja enemmistö venäläisistä yli 34-vuotiaita. Virolaisista useampi kuin venäläisistä oli ollut Suomessa alle kolme kuukautta ennen vankilaan tuloaan (81 vs 46 %). Molemmista ryhmistä oli enemmistö ollut Suomen vankilassa 6–12 kuukautta.

Virolaisten tavallisimmin käyttämät huumeet ennen vankilaan tuloa ja vankilassa olivat ekstaasi, amfetamiini, hasis ja marihuana, ja venäläisten marihuana, ekstaasi, hasis ja amfetamiini. Venäläisistä oli suonensisäisesti huumeita käyttänyt hieman yli kymmenesosa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden virolaisten ja venäläisten päihteiden käyttö oli huomattavasti yleisempää kuin yli 25-vuotiaiden. Alle 25-vuotiaita osallistui ohjelmaan kuitenkin vähemmän kuin vanhempia, mikä antaa aihetta pohtia mahdollisuuksia suunnata päihdeohjelmia iän ja päihteiden käytön mukaisesti.

Tietous hiv/aids-riskeistä kasvoi Suomen vankilassa oloajan myötä ja hyvä kielitaito oli yhteydessä korkeaan hiv/aids-riskitietouden tasoon. Erityisesti uusien vankien tietous huumeiden käytön terveysriskeistä ja suojaamattoman seksin, hivin ja hepatiitin vaikutuksista oli kuitenkin usein puutteellista. Niille vangeille, joiden halukkuus osallistua ohjelmiin oli vähäinen, jaettiin tietoa vankilakirjastoihin toimitetun viron-, venäjän- ja englanninkielisen materiaalin avulla.

Huumeiden suonensisäisen käytön hiv-riski koskee erityisesti venäläisiä vankeja. Aikaisempien tutkimusten mukaan hiv-riskikäyttäytymistä ei voi vähentää ilman metadonihoitoa tai steriilejä huumeruiskuja ja neuloja. Ohjelmaan osallistuneista noin puolet ilmoitti, että kondomeja sekä huumeruiskujen ja tatuoimisvälineiden steriloimisvälineitä on vankilassa saatavana ilmaiseksi. Kondomien jakaminen vangeille on yksinkertainen ja tehokas menetelmä vähentää terveyshaittoja.

Alle viidesosa vastaajista oli osallistunut hiv-testiin Suomen vankilassa. Alle 25-vuotiaat vastaajat olivat tehneet HIV-testin useammin kuin vanhemmat vastaajat. Hiv-testin tekeminen ei eronnut etnisen taustan mukaan. Kukaan alle kuusi kuukautta vankilassa ollut ei ollut tehnyt hiv-testiä, mutta yli vuoden vankilassa olleista oli sen tehnyt yli puolet. Testien ja omakielisen terveysneuvonnan puute merkitsee menetettyä mahdollisuutta välittää hiv/aids-tietoutta uusille vangeille.

Kirjoittaja on tutkija Åbo akademin psykologian laitoksella.

 
Julkaistu 10.6.2005