Kauko Aromaa

PISARA VERESSÄ

Tänä vuonna on julkaistu hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2004–2007. Siinä sanotaan mm.: "Naisiin kohdistuvasta väkivallasta vuonna 1997 tehty uhritutkimus uusitaan vuonna 2005. Rikoksentorjuntaneuvosto kokoaa tutkimuksen kehittämisestä ja rahoittamisesta kiinnostuneet tahot." Vastuuministeriöksi on suostumuksensa mukaisesti merkitty oikeusministeriö.

Ohjelma ei ota kantaa kustannuksiin. Rikoksentorjuntaneuvoston järjestämässä asiantuntijatapaamisessa esitettiin, että selvää rahaa olisi löydyttävä noin 40–50 000 euroa pelkän aineiston hankintaan, ja saman verran analyysi- ja raportointityöhön.

Vertailukelpoisuuden vuoksi uusi tutkimus olisi toteutettava samaan vuodenaikaan kuin edellinenkin. Jos ohjelman mukainen aikataulu on tarkoitettu vakavasti otettavaksi, tutkimuksen kenttätyöt olisi siten tehtävä marraskuussa 2005. Tätä kirjoitettaessa, huhtikuussa 2005, rahoituspäätöksiä sen enempää kuin muitakaan asiaa koskevia päätöksiä ei ole olemassa. Valmistelutyöt vaativat niin paljon aikaa, että hyvin pian on myöhäistä.

Suomi uhkaa jäädä naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimuksessa toisellakin tapaa jälkijunaan: kansainvälisen naisiin kohdistuvaa väkivaltaa selvittävän vertailevan uhritutkimuksen kenttätyöt ovat useissa maissa meneillään, ja hankkeen päätösraportti laaditaan vuoden 2006 loppuun mennessä. Ne maat jotka eivät vielä ole käynnistäneet omia tutkimuksiaan, putoavat tältä raportointikierrokselta. Jatkosta ei ole tietoa.

Suomen 1997 uhritutkimus ja monien maiden tutkijoiden yhteistyönä valmistunut kansainvälisen vertailututkimuksen malli ovat siinä määrin erilaisia, että vuoden 1997 kansallisen tutkimuksen toistaminen ei kelpaa vertailutarkoituksiin. Tätä varten tarvitaan toinen, kansainvälisesti sovittua kaavaa noudattava tutkimus. Sen kokonaiskustannus on samaa suuruusluokkaa kuin edellä viitatun kansallisenkin tutkimuksen.

Kun naisiin kohdistuvan väkivallan tutkimukseen on viime vuosina sentään jonkin verran panostettu, on miehiin kohdistuvan väkivallan vastaava tutkimus vasta ideointiasteella. Haasteen viime vuoden viimeisessä numerossa selostettiin tämän aiheen uutta tutkimusta Saksasta (linkki juttuun). Myös Suomessa olisi aika toteuttaa vastaavanlainen tutkimus miesten kokemasta väkivallasta. Tällainen hanke vaatisi suunnilleen samansuuruisen rahoituksen kuin yllä käsitellyt tutkimukset.

Pelkästään näiden kolmen hankkeen aineistoihin tarvittava rahoitus jää noin 150 000 euroon, kokonaiskustannus työ mukaan luettuna runsaaseen 300 000 euroon. Aiheesta kiinnostuneet asiantuntijatahot ovat ilmaisseet selkeästi voivansa tarpeen vaatiessa osallistua analyysi- ja raportointityöhön ns. luonnossa, ellei tämän työn osuutta kyetä sisällyttämään hankkeiden rahoitukseen. Naisiin kohdistuvasta väkivallasta eri tavoin vastaavat keskeiset ministeriöt ovat oikeus-, sisäasiain- sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Niiden yhteenlaskettu vuosibudjetti 2005 on runsaat 12 miljardia euroa (OM 5,5 %, SM 12,5 %, STM 82,8 %). Tarvittu vähimmäisrahoitus on suunnilleen yksi sadastuhannesosa tästä määrästä.

 
Julkaistu 10.6.2005