Pääkirjoitus

Artikkelit

Kriminaalipolitiikan vaikuttajia -sarjassa on haastateltavana kansanedustaja Ilkka Taipale (sd.). Hän on seurannut kriminaalipolitiikkaa pitkään. Viimeaikaista kehitystä – vankiluvun kääntymistä kasvuun 2000-luvun vaihteessa ja jatkuvasti hieman kovenevia tuomioita – hän on katsellut murheellisena. Vankiluvun alentamisen tärkeimpiä keinoja olisivat köyhyyden ja asunnottomuuden puolittaminen sekä eläkkeen myöntäminen työkyvyttömille.

Vakuutusyhtiöihin kohdistuvat petosrikokset Suomessa aiheuttavat vuosittain jopa 200 miljoonan euron menetykset vakuutusyhtiöille ja sitä kautta menetyksiä myös vakuutuksenottajille. Sekä Suomessa että useissa muissa maissa on arvioitu, että 5–10 prosenttia vahinkovakuutuksen korvausmenosta on perusteetonta.

Pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyö osana kunnan peruspalvelua.

Nuorten 15–17-vuotiaiden rikosasiat käsitellään 1,5 kuukautta aikuisten rikosasioita nopeammin. Erityisen myönteisiä tulokset olivat niillä paikkakunnilla, jotka olivat mukana nuorten rikoskäsittelyä nopeuttamaan pyrkineessä kokeilussa. Ensivaiheeseen osallistuneista käräjäoikeuksista Helsinki, Tampere, Turku ja Joensuu käsittelevät nuorten rikosasiasiat edelleen aikuisia nopeammin, vaikka kokeilu on loppunut jo kolme vuotta sitten. Kokeilun vaikutusten voidaankin sanoa jääneen pysyviksi.

Olisi selvitettävä, kuinka laajaa Suomeen suuntautuva ihmiskauppa todellisuudessa on.

Kriminaalihuollon yksityisvalvojat ovat selvityksen mukaan naisvaltainen, keski-ikäinen ja hyvin koulutettu ryhmä, joka hoitaa valvontatyötä paljolti oman työnsä ohella korvauksetta.

Suomessa ja Yhdysvalloissa on erilainen vankeinhoitofilosofia, joka heijastuu myös mielenterveysongelmaisten vankien valvontaan ja hoitoon. Suomessa vallitsee humaani, kuntouttava ote verrattuna Yhdysvaltain rankaisevampaan malliin. Artikkelissa kuvaillaan hoitokäytäntöjä Vantaan vankilan psykiatrisessa sairaalassa ja Northern State -vankilassa New Jerseyssä.

Empiiristen tulosten mukaan aikaisempien vankeuskertojen määrän lisääntyminen lisää yksilön vankilaan palaamisen todennäköisyyttä, mutta edellisen vankeuden kestolla ei ole vaikutusta palaamisalttiuteen.

Suomen vankiloissa on toteutettu virolaisille ja venäläisille vangeille suunnattua päihde- ja hiv/aids-ohjelmaa. Lusia päihteittä -hanke osoitti, että ulkopuolisten asiantuntijoiden panos on usein korvaamaton molemminpuolisen luottamuksen takaamiseksi ja innovaatioiden tuottamiseksi vankilan päihde- ja hiv/aids-ehkäisyyn.

Median piirissä halutaan usein löytää rikollisuusilmiöille yksi ja yksinkertainen syyselitys. Usein asiantuntijoidenkin piirissä syytä etsitään sellaisista seikoista, jotka esiintyvät lähellä ja samaan aikaan kuin tuo rikollinen ilmiö. Mutta löytyykö syy aina tällä keinolla?

 
Julkaistu 10.6.2005