Minna Piispa, Saija Järvinen & Konsta Korhonen

Väkivallan keskittymät kartalle

Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa väkivallan vähentämisen ohjelmassa (2006–2008) haluttiin ottaa väkivallan torjunta osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, missä ja milloin väkivaltaa ilmenee. Siksi ohjelmassa ehdotettiin, että poliisin RIKI-järjestelmästä tulostetaan maanlaajuisesti väkivallan keskittymät. Väkivallan keskittymien kartoitusta on nyt kokeiltu Oulun läänissä.

Rikosten keskittymien tutkimisella, ns. crimemapping-menetelmällä, on pitkät perinteet mm. Yhdysvalloissa ja Englannissa. Rikokset keskittyvät tietyille alueille ja toisaalta löytyy alueita, joissa rikoksia ei tapahdu lainkaan. Tavallisen ihmisen valintoja hallitsee osittain ymmärrys siitä, että uhriksi joutumisen riski on isompi toisissa paikoissa kuin toisissa. Esimerkiksi tietyillä keskustan kaduilla ja asuinalueilla vastaantulijoita varotaan enemmän kuin toisilla.

Ihmisillä saattaa olla väärääkin tietoa riskeistä, mutta poliisin tietojärjestelmän avulla voidaan kerätä täsmällistä tietoa siitä, missä ja mihin vuoden tai vuorokauden aikaan rikoksia tapahtuu eniten. Nämä tiedot auttavat kaupunkilaisia välttämään tiettyjä paikkoja, mutta myös poliisia jakamaan niukkoja resursseja ja suunnittelemaan rikoksentorjunnan keinoja. Tieto hyödyttää myös kunnan turvallisuussuunnittelua.

Kuinka väkivallan keskittymät etsittiin?

Rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö halusi kokeilla, kuinka crimemapping-menetelmää voidaan käyttää Suomessa väkivallan keskittymien etsimiseen. Oulun lääni oli halukas lähtemään pilottialueeksi. Selvitystä varten kerättiin tietoja pahoinpitelyrikoksista Oulun läänistä poliisiasiain tietojärjestelmästä RikiTrip-hakusovelluksen avulla. Tarkempaan analyysiin valitsimme Oulun, koska väkivalta keskittyi selvästi läänin suurimpaan kaupunkiin. Vertailun vuoksi halusimme ottaa mukaan pienemmän kaupungin. Tällaiseksi valittiin Kajaani, koska se on saman kokoinen kuin Järvenpää, jossa toteutetaan väkivallan vähentämisen ohjelman pilottihanketta. Jatkossa näitä kahta kaupunkia on tarkoitus verrata toisiinsa.

Aineistoa koskevat samat puutteet kuin poliisille ilmoitettua rikollisuutta yleisesti: pahoinpitelyrikollisuudessa piilorikollisuuden eli poliisille ilmoittamatta jääneen rikollisuuden osuus on varsin suuri. Haku rajattiin koskemaan vuotta 2007 ja seuraavia rikosnimikkeitä: törkeä pahoinpitely, törkeän pahoinpitelyn yritys, pahoinpitely, pahoinpitelyn yritys ja lievä pahoinpitely.

Aineisto siirrettiin Exceliin jatkotyöskentelyä varten. Oulussa pahoinpitelyrikoksia oli 884 ja Kajaanissa 290. Karttatyöskentelyssä käytettiin MapInfo Professional -ohjelmistoa. Rikokset paikannettiin tapahtumaosoitteen perusteella. Paikantamisessa jouduttiin tekemään varsin paljon korjauksia, sillä on hyvin tavanomaista, että tapahtumapaikkaa ei merkitä katuosoitteen vaan yleisesti tunnetun paikannimen mukaisesti (esim. Otto Karhin puisto). Kaikista kolmesta kaupungista kokonaan paikantamatta jäi kuitenkin ainoastaan 10 tapausta.

Väkivallan neliökilometritarkastelun edut

Paikannetut tapaukset aggregoitiin ruutuaineistolle, jossa ruudun koko oli yksi neliökilometri. Tämä tapahtui käytännössä siten, että paikantamisessa syntyneitä koordinaatteja verrattiin ruutuaineiston vastaaviin ja ohjelmisto laski ruutuun osuneiden kohteiden lukumäärän. Verrattuna pistemäisten kohteiden esittämiseen ns. hotspot-karttoina karttaruututarkastelu toi ainakin seuraavat edut:

  • Aineisto muuttuu anonyymiksi, kun tarkkaa tapahtumapaikkaa ei esitetä.
  • Ilmiön alueellinen hahmottaminen käy helpommaksi.
  • Samaan kohteeseen sattuneet tapahtumat näkyvät yhtenä "päällekkäisenä" pisteenä, kun ruutuaineisto osoittaa tapahtumien lukumäärän.

Pahoinpitelyrikollisuutta tarkasteltiin paitsi pelkästään ruutuaineistolle summattuna myös yhdistettynä seuraaviin taustamuuttujiin: tapahtuman viikonpäivä, kellonaika ja luokiteltu tapahtumapaikka (esim. ravitsemisliike).

Väkivalta keskittyy suureen kaupunkiin ja keskustaan

Oulun läänissä oli kaikkiaan 2751 pahoinpitelyä vuonna 2007. Pahoinpitelyt keskittyivät Oulun kaupungin alueelle (34 %). Oulu on Pohjois-Suomen suurin kaupunki. Runsaat opiskelumahdollisuudet ja teknologiayritysten luomat työpaikat ovat tuoneet Ouluun uusia asukkaita. Oulussa oli vuoden 2007 lopussa 131 585 asukasta.

Kaikista Oulun pahoinpitelyistä karkeasti yksi kolmasosa on katutappeluita, yksi viidesosa tapahtui ravintoloissa ja neljäsosa yksityisellä paikalla. Väkivallasta lähes puolet tapahtui kello 00–04 välisenä aikana. Päivisin ja aikaiseen ilta-aikaan (klo 06–21) tapahtui huomattavasti vähemmin väkivaltaa (17 %) ja muut tapaukset jakautuivat tasaisesti aamuyön ja illan tunneille. Pahoinpitelyt tapahtuvat Oulussa pääsääntöisesti viikonlopun päivinä (pe–su 69 %).

Kaupungin sisältä oli löydettävissä kolme toisistaan poikkeavaa keskittymää; Oulun keskusta (n=314 rikosta) sekä Tuiran (n=46) ja Meri-Toppilan (n=43) lähiöt. Näiden kolmen keskittymän pahoinpitelyrikosten profiilit poikkesivat toisistaan väkivaltarikoksen tapahtumapaikan, vuorokauden ajan ja viikonpäivän suhteen.

Oulun keskustassa väkivaltarikokset tapahtuivat yleensä muulla yleisellä paikalla tai ravitsemusliikkeessä viikonloppuisin puolenyön ja aamuviiden välillä. Keskustassa sijaitsee useita huvittelupaikkoja ja nuorten kokoontumispaikkoja, joten väkivaltaa voidaan luonnehtia tyypilliseksi ravintola- ja katuväkivallaksi. Pahoinpitelyt tapahtuvat joko ravintoloissa tai niiden edustoilla, kun juopuneet ihmiset odottelevat kyytejä kotiin ravintoloiden sulkemisen ajankohtaan. Tällaisten tilanteiden ehkäisemiseksi ravintoloiden sulkemisaikoja voidaan porrastaa ja järjestää hyvät julkiset liikenneyhteydet ja riittävä määrä takseja. Vaihtoehtoja tilanteiden ratkaisemiseksi on muitakin ja niitä tulisi pohtia turvallisuussuunnitelmassa.

Oulun kaupungin alueella vuonna 2007 tapahtuneita pahoinpitelyitä kellonajan mukaan kartalle sijoitettuna ja väkivalta neliökilometreittäin.

Lähiöissä väkivalta erilaista kuin keskustassa

Tuira on yksi Oulun suurimmista kaupunginosista. Asukkaita oli vuoden 2007 lopussa noin 6000. Lapsia alueella asuu keskimääräistä vähemmän. Tuira on lähes yksinomaan korkeiden kerrostalojen aluetta. Tapahtumat näyttävät keskittyvän viikonloppuun yleisille paikoille, eikä ravintoloissa tapahtuvaa väkivaltaa tule ainakaan poliisin tietoon. Tämä saattaa kertoa siitä, että lähiöravintolasta ei hevin tehdä ilmoituksia poliisille, vaan kanta-asiakkaat laitetaan ulos ravintolasta ja he päätyvät tappelemaan kadulle. Toinen mahdollinen selitys on, että Tuirasta lähdetään keskustan baareihin ja paluumatkalla voimakkaassa humalatilassa erimielisyydet voivat kärjistyä tappeluksi. Keskustan läheisyydestä johtuen moni liikkuu jalkaisin.

Meri-Toppila on yksi Oulun uusista lähiöistä. Se sijaitsee noin kolme kilometriä ydinkeskustasta pohjoiseen. Asukkaita on noin 3700, näistä alle 30-vuotiaita yli 2000 ja yli 65-vuotiaita noin 200. Asunnoista suurin osa on vuokra-asuntoja 2–6–kerroksisissa taloissa, työttömyysaste on varsin korkea ja monet sosiaaliset ongelmat ovat kasautuneet lähiöön. Meri-Toppilassa väkivalta on yleisempää yksityisillä paikoilla ja tapahtuu siis esimerkiksi kodeissa. Väkivalta jakautuu tasaisemmin eri vuorokaudenajoille ja viikonpäiville. Nämä ovat tyypillisiä lähisuhdeväkivaltatapauksia tai ryyppyporukoiden äänekkäitä riitoja ja juhlia, joissa osapuolet päätyvät tappelemaan keskenään.

Lähisuhdeväkivaltatapauksia voidaan ehkäistä poliisin ja sosiaalitoimen tiiviimmällä yhteistyöllä ja puuttumisella niihinkin perheisiin, joissa ei ole lapsia paikalla ja lastensuojelun tarvetta. Poliisin analyysijärjestelmästä pystytään poimimaan osoitteet, joihin tulee toistuvia kotihälytystehtäviä ja tiedon pohjalta voitaisiin kirjata turvallisuussuunnitelmiin tehostettuja toimia tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi sekä uhrin auttamiseksi.

Suomalaisten alkoholinkäyttö on surullisen kuuluisa humalahakuisuudestaan. Kulttuurin muuttaminen ei kuitenkaan ole mahdotonta. Väkivallan vähentämisen ohjelmassa ehdotetaan, että vastuullinen juhlien isäntä ei tarjoile vierailleen liikaa alkoholia. Pohdittavaksi jää, voidaanko tällaisia kysymyksiä ottaa esille turvallisuussuunnittelussa ja mitkä ovat paikalliset keinot puuttua ja vaikuttaa.

Yleisötapahtumien turvallisuudesta huolehdittu

Usein oletetaan, että yleisissä tilaisuuksissa, kuten rock-konserteissa, tapahtuu yleensä enemmän väkivaltarikoksia. Nämä olisivat periaatteessa otollisia tapahtumia runsaan alkoholinkäytön vuoksi. Kun Oulun läänin eri vuodenaikoina järjestettyjä yleisötapahtumia tarkasteltiin, ei rikosilmoitusten määrissä löytynyt piikkejä tapahtumapaikan tai ajan suhteen, edes kesätapahtumien paikkakunnilla.

Rikosilmoituspiikkien puuttuminen saattaa kertoa siitä, että yleisten tilaisuuksien järjestäjät pitävät huolta velvollisuuksistaan. Paikallisessa turvallisuussuunnittelussa yleiset tapahtumat tulee ottaa huomioon ja niihin tulee järjestäjien ja poliisin varautua riittävin resurssein ja asianmukaiset luvat tulee hoitaa. Tapahtumat, joissa viihdytään, eivät isoista ihmismääristä huolimatta edistä väkivaltaa.

Suuresta kaupungista pienempään

Kajaani on luonteeltaan hyvin erilainen kaupunki kuin Oulu. Kajaanissa asukkaita oli 38 089 vuoden 2007 lopussa. Kajaani on tyypillinen maakuntakeskus, johon muutetaan ympäristökunnista ja toisaalta Kajaanista eteenpäin. Kajaanin asukasluku on ollut hienoisessa laskussa 2000-luvulla. Kuntaliitoksessa Vuolijoen kanssa 1.1.2007 "uusia" kajaanilaisia tuli noin 2500.

Kajaanissa tapahtui 290 pahoinpitelyä tai niiden yritystä vuonna 2007, niistä yli kolmasosa (38 %) keskustassa. Lohtajan ja Huuhkajavaaran lähiöissä tapahtui seuraavaksi eniten, viidesosa Kajaanin väkivallasta. Kajaanissa esiintyi väkivaltaa eri viikonpäivinä samaan tapaan kuin Oulussa; perjantai-illan ja sunnuntaiaamun väliin ajoittui 68 % kaikista poliisille ilmoitetuista väkivaltarikoksista. Vaikka väkivaltarikokset ajoittuivat yleisemmin (45 %) kello 00 ja 04 välille, myös päiväsaikaan (klo 6–21) tapeltiin Kajaanissa (24 %) useammin kuin Oulussa (17 %). Pienemmän kaupungin väkivalta profiloituu keskustan ja lähiön kesken samalla tavoin kuin suurenkin kaupungin; keskustan väkivalta ajoittuu viikonlopun päiville aamuyöhön, kun taas lähiössä väkivaltaa tapahtuu tasaisemmin kaikkina viikon ja vuorokauden aikoina. Väkivallan tapahtumapaikat poikkesivat hieman Oulusta: kadulla väkivalta (40 %) oli samalla tavoin yleisintä, mutta yksityisellä paikalla väkivaltaa oli Kajaanissa enemmän (32 %) ja ravitsemusliikkeissä vähemmän (11 %).

Kajaanin kaupungin alueella vuonna 2007 tapahtuneita pahoinpitelyitä kellonajan mukaan kartalle sijoitettuna ja väkivalta neliökilometreittäin.

Tehokkaat toimet edellyttävät täsmällistä tietoa

Oulun läänissäkään väkivalta ei jakaudu maantieteellisesti tasaisesti, vaan on löydettävissä selviä paikallisesti rajoittuneita väkivallan keskittymiä. Suuri osa poliisin tietoon tulleesta väkivallasta keskittyy yleensä alueille, joissa on tiheästi ravintoloita. Kotihälytykset väkivallan vuoksi puolestaan keskittyivät joidenkin asuinalueiden joihinkin taloihin. Yleissääntö on, että väkivaltaa voidaan tehokkaimmin vähentää siellä, missä se on runsainta. Tämän vuoksi on tärkeää analysoida, missä ja milloin väkivaltarikokset tapahtuvat.

Poliisin tietojärjestelmistä saadaan täsmällistä tietoa poliisille ilmoitettujen väkivaltarikosten sijoittumisesta kartalle sekä rikosten tapahtuma-ajoista ja rikosten luonteesta. Paikkatietojärjestelmään perustuvan analyysin pohjalta on mahdollista keskittyä täsmäkohteisiin, joihin puuttumalla paikallista väkivaltaa voidaan vähentää tuntuvasti. Paikkatietojärjestelmä mahdollistaa myös tietojen analysoinnin katuosoitteittain. Tarvittaessa voidaan miettiä, millaisia erityispiirteitä kyseiseen paikkaan liittyy, jotka voivat edistää väkivaltarikosten ilmenemistä. Paikallistuntemus auttaa väkivallan keskittymien analysoinnissa. Ravintola- ja katuväkivalta saattaa keskittyä vain muutamaan ravintolaan ja näiden ympäristöön. Tällöin ratkaisu voi olla yksinkertaisesti näiden ravintoloiden anniskelukäytännön muutos. Lääninhallituksen ja alkoholitarkastajien sekä poliisin yhteistyön lisääminen todennäköisesti vähentää tämäntyyppistä väkivaltaa.

Sekä kuntien että valtion hallinnossa tarvitaan entistä täsmällisempää tietoa taloudellisen päätöksenteon tueksi ja niukkojen resurssien ohjaamiseksi oikein. Paikallisten väkivaltaongelmien tunnistaminen edellyttää riskien analyysia. Siinä tulee käyttää monipuolisesti hyväksi eri viranomaisten ja muiden toimijoiden tuottamaa tilastotietoa sekä asukaskyselyjen tuloksia. Poliisin paikkatietojärjestelmä on yksi tärkeä tietolähde, mutta siinä tulee esiin vain pieni (joskin yleensä vakavin) osa väkivallasta. Poliisin tietolähteiden lisäksi on syytä käyttää muita lähteitä. Esimerkiksi nuorten kokemasta väkivallasta saadaan kuntakohtaista tietoa kouluterveyskyselyistä. Poliklinikoilta voidaan koota tietoa terveyskeskuskäyntiä vaativasta väkivallasta.

Jatkossa on tärkeää katsoa koko maan tasolla väkivallan keskittymiä. Turvallisuussuunnittelussa on tärkeää verrata kunnan väkivaltarikoksia samantyyppisen ja kokoisen kunnan tai kaupungin rikostilastoihin, jotta väkivaltaongelma osataan suhteuttaa oikein ja mitoittaa tarvittavat toimenpiteet sen mukaan. Kuntien välillä on väkivaltarikollisuudessa huomattavia eroja. Näiden erojen vertaaminen voi antaa viitteitä seikoista, joihin väkivallan vähentämiseksi kannattaa puuttua.

Kirjoittajista Piispa ja Järvinen työskentelevät rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristössä ja Korhonen Oulun läänin poliisijohdossa.Haaste 4/2008

 
Julkaistu 8.12.2008