Rasistisen motiivin tutkiminen osoittautunut vaikeaksi

Rasistinen motiivi on ollut yksi rangaistuksen koventamisperuste vuodesta 2004 lähtien. Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa tarkasteltiin poliisin tietoon tulleiden rasistisia piirteitä sisältävien rikosepäilyjen etenemistä esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Lähtökohtana ovat rasistisia piirteitä sisältävät rikosepäilyt (107) Helsingissä vuonna 2006. Rikosilmoitusten ja esitutkintamateriaalin lisäksi aineistona ovat syyttäjien ja tuomioistuimen asiakirjat sekä yksittäisiä poliisien, syyttäjien ja tuomareiden haastatteluja.

Tutkimuksen mukaan rasistisia piirteitä sisältävät rikosepäilyt näyttävät etenevän poliisilta syyttäjälle yhtä hyvin kuin muutkin rikokset. Ongelmia sen sijaan on teon rasistisen motiivin tunnistamisessa ja tutkimisessa, ja rasistinen motiivi jää helposti ottamatta huomioon rangaistusta koventavana tekijänä.

Poliisin tietoon tulleista rasistisia piirteitä sisältävistä rikosepäilyistä vähän vajaa puolet oli edennyt syyttäjälle syyteharkintaan. Yleisimmin epäily ei edennyt sen vuoksi, että rikoksesta epäillyt tekijät olivat jääneet tuntemattomiksi tai asianomistajalla ei ollut vaatimuksia asiassa.

Tutkija Laura Peutereen mukaan joissakin tapauksissa teon rasistiset piirteet tulivat selvästi esiin poliisin esitutkintamateriaalissa, mutta yhdessäkään jutuista syyttäjät eivät kuitenkaan vaatineet rangaistuksen koventamista rasistisen motiivin perusteella. Tuomioistuin ei myöskään ollut oma-aloitteisesti ottanut esille teon rasistista motiivia istunnossa eikä huomioinut sitä rangaistuksen mittaamisessa.

Tutkimuksessa ilmeni, että teon rasistisen motiivin tutkiminen on vaikeaa eikä sille ole mitään systemaattista tapaa. Valtaosassa tutkituista rikosilmoituksista rikosnimikkeenä oli lievä tai tavallinen pahoinpitely. Muita yleisiä rikosnimikkeitä olivat kunnianloukkaus, laiton uhkaus ja vahingonteko. Tyypillisimmin teon rasistiset piirteet tulivat jutuissa esille tilanteessa sanottuina herjauksina. Teon rasistiset piirteet jäivät helposti ottamatta huomioon, ellei uhri asianomistajana vaatinut herjauksista rangaistusta.

Peutereen mukaan poliisin tulee saattaa entistä huolellisemmin syyttäjien tietoon rikoksen rasistiset motiivit ja syyttäjien ottaa rikoksen mahdollinen rasistinen motiivi huomioon haastehakemuksessa ja vaatia kovennettua rangaistusta. -RK

Laura Peutere: Rasistisia piirteitä sisältävät rikosepäilyt rikosprosessissa. Tapaustutkimus Helsingistä 2006. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 73/2008.

 
Julkaistu 8.12.2009