Painetun lehden sisällysluettelo 4/2008

8.12.2008

PÄÄKIRJOITUS s. 3
Kauko Aromaa: Mihin rikollisuutta koskevaa tietoa tarvitaan

RIKOSOIKEUSJÄRJELMÄN TIETOPOHJAA PARANNETTAVA. 4
Riikka Kostiainen
Haasteltavana on korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo. Hänen mukaansa tarvitaan parempia tiedollisia välineitä havaita, tunnistaa ja paikantaa rikosoikeusjärjestelmän ongelmia. Kunnon tietopohja antaisi eväitä ottaa kantaa esimerkiksi siihen, missä seuraamustason kunkin tyyppisen teon suhteen pitäisi olla ja tuottaisi paremmin ohjaavia ratkaisuja muutoksenhakuprosessissa.

VÄKIVALTA ON LÄSNÄ LAPSEN ARKIPÄIVÄSSÄ s. 7
Juha Kääriäinen, Noora Ellonen & Venla Salmi
Uuden kyselytutkimuksen mukaan lapset ja nuoret kokevat väkivaltaa useammin kuin aikuiset. Pojista runsaat 20 ja tytöistä noin 15 prosenttia ilmoitti joutuneensa pahoinpitelyn kohteeksi kuluneen vuoden aikana. Tyypillisesti väkivallan tekijänä on ikätoveri kotona tai koulussa; noin joka kymmenennessä tapauksessa on kyse aikuisen lapseen kohdistamasta väkivallasta.

LAPSIIN KOHDISTUVAN VÄKIVALLAN EHKÄISY VALOKEILASSA s. 11
Riikka Kostiainen
Lapsiin kohdistuvan väkivallan torjunnasta ja nuorisoväkivallan torjunnasta järjestettiin seminaareja marraskuussa Helsingissä.

NUORTEN RIKOSKÄYTTÄYTYMINEN VAKAALLA TASOLLA 2000-LUVULLA s. 12
Venla Salmi
Nuoret käyttävät marihuanaa ja hasista sekä varastavat autoja vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Koulukiusaaminen, kotoa varastaminen ja lääkkeiden käyttö päihteenä ovat sen sijaan lisääntyneet. Selvästi yleisin kielletty teko 15–16-vuotiailla on luvattomien tiedostojen lataaminen internetissä.

VÄKIVALLAN KESKITTYMÄT KARTALLE s. 14
Minna Piispa, Saija Järvinen & Konsta Korhonen
Rikoksentorjuntaneuvoston valmistelemassa kansallisessa väkivallan vähentämisen ohjelmassa (2006–2008) haluttiin ottaa väkivallan torjunta osaksi paikallista turvallisuussuunnittelua. Suunnittelussa tarvitaan täsmällistä tietoa siitä, missä ja milloin väkivaltaa ilmenee. Siksi ohjelmassa ehdotettiin, että poliisin RIKI-järjestelmästä tulostetaan maanlaajuisesti väkivallan keskittymät. Niiden kartoitusta on nyt kokeiltu Oulun läänissä.

MUOTIALA EDUSTI SUOMEA EUROOPAN RIKOKSENTORJUNTAKILPAILUSSA s. 18
Riikka Kostiainen
Rikoksentorjuntaneuvosto valitsi tamperelaisen Muotialan turvallisuustavoitteinen asemakaava -hankkeen Suomen ehdokkaaksi Euroopan rikoksentorjuntakilpailuun 2008. Vuosittaisen kilpailun teemana oli tänä vuonna rikoksentorjunta julkisissa tiloissa, erityisesti kaupungeissa ja lähiöissä. Alateemoja on kolme: julkisten tilojen suunnittelu, videovalvonta sekä julkisten tilojen päivittäinen huolto ja ylläpito. Kilpailun voitti englantilaisen Prestonin kaupungin hanke.

JÄRJESTYSLAKI JA JULKINEN PAIKKA s.21
Elina Ruuskanen & Outi Roivainen
Järjestyslain vaikutuksia on selvitetty Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksessa. Poliiseilta ja kaupunkilaisilta kysyttiin näkemyksiä mm. ympäristön viihtyisyyden lisääntymisestä ja katuturvallisuuden parantumisesta. Kaupunkilaiset pitävät yleisten paikkojen kontrollia tärkeänä, vaikka niillä ei koetakaan yleisesti turvattomuutta. He liittävät yleisten paikkojen häiriöt lähinnä alkoholin käyttöön, jonka valvonta ja kontrollointi halutaan pitää poliisilla.

PERSOONALLISUUSPIIRTEET ENNUSTAVAT VÄKIVALTARIKOLLISTEN UUSIMISTA s. 24
Taija Stoat
Uusi tutkimus osoittaa persoonallisuuspiirteiden yhteyden väkivaltarikollisten riskiin syyllistyä uusiin rikoksiin. Se tuotti myös uusia työkaluja rikostentekijöiden yksilötason arviointityöhön.

EUROJUSTIA KEHITETÄÄN EDELLEEN s.26
Annika Suominen
Eurojustia koskevaa päätöstä ollaan tällä hetkellä uudistamassa. Uusi päätös selventää tilannetta ja yksikön roolia rikosoikeudellisessa yhteistyössä. Samalla se tehostaa Eurojustin kautta tapahtuvaa rikosoikeudellista yhteistyötä.

MAASTA KARKOTTAMINEN RIKOSTEN SEURAAMUKSENA s. 28
Anne Hyvönen
Maasta karkottaminen on rikosten seuraamusjärjestelmässä luokiteltu rikokseen liittyväksi muuksi oikeudelliseksi seuraamukseksi, koska se ei täytä rangaistuksen yleisiä tunnusmerkistöjä. Artikkelissa tarkastellaan Ulkomaalaisviraston (UVI) rikosperusteista karkotuskäytäntöä vuosina 2003 ja 2005. Tutkimusaineisto käsitti yhteensä 80 rikosperusteista karkotusratkaisua.

NUORALLAKÄVELYÄ – TERRORISMIN VASTAISEN TOIMINNAN IHMISOIKEUSONGELMAT s. 30
Reetta Toivanen
Terrorismin vastaisia toimia on vaikea arvostella. Tämä johtuu siitä, että terrorismi on eräänlainen inhimillisen pahan äärimuoto. Jokaisen kriittisen terrorismitutkijan on aloitettava esitelmänsä ja artikkelinsa vakuuttamalla, ettei hänen sanomaansa saa tulkita missään määrin terrorismin puolustamiseksi.

Kriminologia: MURHA JA ELINKAUTINEN s. 32
Matti Laine
Kirjoitussarjassa aiheena pohditaan, onko elinkautinen ragaistus Suomessa vielä perusteltu.

Kirjallisuutta: HYVINVOINTIPOLITIIKASTA KOHTI UUTTA RISKIPOLITIIKKAA s. 34
Riikka Kostiainen
Esittelyssä on Timo Harrikarin tuore kirja Riskillä merkityt.

AJASSA s. 36
Rasistisen motiivin tutkiminen osoittautunut vaikeaksi
Suomen ja Venäjän viranomaisyhteistyössä kehitettävää talousrikostorjunnassa
Työryhmä on saanut valmiiksi Jokela-tutkinnan pohjatyön
Lisää valvontaa ja moniammatillista nuorisotyötä nettiin
Vankien terveydentila muuta väestöä huonompi
Rikosseuraamusalalle uusi aluejako
Putkalakia täsmennetty asetuksella

Historiaa: AMIRAALISENAATIN OIKEUSOSASTO s. 39
Markku Tyynilä

 
Julkaistu 8.12.2009