Venla Salmi

Nuorten rikoskäyttäytyminen vakaalla tasolla 2000-luvulla

Nuoret käyttävät marihuanaa ja hasista sekä varastavat autoja vähemmän kuin neljä vuotta sitten. Koulukiusaaminen, kotoa varastaminen ja lääkkeiden käyttö päihteenä ovat sen sijaan lisääntyneet. Selvästi yleisin kielletty teko 15–16-vuotiailla on luvattomien tiedostojen lataaminen internetissä.

Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen nuorisorikollisuuskyselyt ovat säännöllisin väliajoin kerättävä kokonaisrikollisuuden osoitin suomalaisten yhdeksäsluokkalaisten eli 15–16-vuotiaiden rikoskäyttäytymisestä. Nuoret vastaavat kyselyssä nimettömästi omaa rikoskäyttäytymistään koskeviin kysymyksiin. Menetelmällä saadaan tietoa myös niistä teoista, jotka eivät ole tulleet poliisin tietoon ja tätä kautta viranomaistilastoihin. Itse ilmoitetun rikollisuuden kyselyitä on tehty tähän mennessä kuusi vuosina 1995, 1996, 1998, 2001, 2004 ja viimeisin keväällä 2008. Siihen vastasi 5826 nuorta 70 koulusta. Perusjoukkona ovat koko maan suomenkielisten yläasteiden yhdeksännen luokan oppilaat.

Rikoskäyttäytymisen pääkehityssuunnat

Yhdeksäsluokkalaisten rikoskäyttäytymisessä voidaan havaita selkeitä pääkehityssuuntia nuorisorikollisuuskyselyjen kattamalla ajanjaksolla 1995–2008. Nuorten tekemät omaisuusrikokset ovat vähentyneet. Sekä varastaminen että vahingonteot vähenivät voimakkaasti vuoteen 2001 asti, jonka jälkeen määrä on pysynyt melko tasaisena. Kehitys on ollut samansuuntainen tytöillä ja pojilla, mutta pojilla tekojen harvinaistuminen on ollut jonkin verran voimakkaampaa. Tämän johdosta omaisuusrikokset ovat lähes yhtä yleisiä molemmilla sukupuolilla, kun vielä 1990-luvun puolivälissä varastaminen ja vahingonteot olivat selvästi yleisempiä pojilla.

Väkivallan taso on pysynyt verraten vakaana vuodesta 1995 lähtien. Kahdessa tuoreimmassa kyselyssä poikien väkivaltataso on ollut alempi kuin 1990-luvun loppupuolella. Tyttöjen väkivaltaisuudessa ei ole tapahtunut muutosta. Pojat syyllistyvät kuitenkin edelleen tyttöjä selvästi useammin väkivaltaan. Vuoden 2008 kyselyssä kuluneen vuoden aikana tappeluun osallistuneita tai toisen henkilön hakanneita poikia oli 17 % kun tyttöjen kohdalla vastaava osuus oli 9 %.

Myös huumaavien aineiden ja lääkkeiden päihdekäyttö on pysynyt kokonaisuudessaan hyvin samalla tasolla jaksolla 1995–2008. Huume- ja lääkekokeilut ovat tytöillä jonkin verran poikia yleisempiä.

Luvaton verkkolataaminen yleisin kielletty teko

Selvästi yleisin Nuorisorikollisuuskyselyissä kysytyistä 21 teosta oli erityyppisten tiedostojen luvaton lataaminen internetissä. Kaksi kolmesta nuoresta ilmoitti ladanneensa ainakin kerran kuluneen vuoden aikana musiikkia, elokuvia, TV-ohjelmia, pelejä tai ohjelmia luvattomasti internetissä tai vertaisverkoissa. Ylipäätään teon tehneitä oli 74 %. Yleisimmin ladattiin musiikkia ja seuraavaksi yleisin lataamiskohde olivat elokuvat. Useille nuorille lataaminen oli lähes päivittäistä. Kuluneen vuoden aikana lataamista harrastaneista nuorista hieman alle kolmasosa ilmoitti ladanneensa tiedostoja päivittäin tai lähes päivittäin ja lähes kaksi kolmesta luvatonta verkkolataamista tehneistä ilmoitti, että heillä oli vähintään sata luvattomasti ladattua tiedostoa hallussaan.

Luvattoman verkkolataamisen jälkeen seuraavaksi yleisin teko 15–16-vuotiailla oli luvaton poissaolo koulusta. Kuluneen vuoden aikana vähintään yhden kokonaisen päivän koulusta pinnanneita oli 41 %. Seuraavaksi yleisimmät teot – joita noin viidennes ilmoitti tehneensä vuoden aikana – olivat moottoriajoneuvon ajaminen ilman ajokorttia, koulukiusaaminen ja kotoa varastaminen. Harvinaisimpia tekoja taas ovat pahoinpitely, kovien huumeiden käyttö, uhkaamalla varastaminen sekä auton varastaminen. Pahoinpitelyn oli tehnyt kuusi prosenttia nuorista. Yksi sadasta nuoresta oli uhannut toista henkilöä väkivallalla saadakseen tältä rahaa tai jonkin arvokkaan esineen. Yhtä harva nuori oli varastanut auton.

Koulukiusaaminen lisääntynyt

Kun tarkastellaan koko Nuorisorikollisuuskyselyiden sarjaa, koulukiusaaminen oli vähäisimmillään vuosien 2001 ja 2004 kyselyissä. Vuonna 2008 koulukiusaaminen lisääntyi selvästi. Vuonna 2004 kuluneen vuoden aikana toista nuorta kiusanneita oli 16 % ja vuonna 2008 vastaava osuus on 21 %. Samansuuntaisia tuloksia on saatu mm. Stakesin valtakunnallisessa Kouluterveyskyselyssä, jonka mukaan vähintään kerran viikossa koulukiusaamisen kohteeksi joutuminen on lisääntynyt jonkin verran 2000-luvulla.

Kiusaamisen teonpiirteiden tarkastelu osoittaa, että koulukiusaaminen – ainakin 15–16-vuotiailla nuorilla – on pääasiassa henkistä, usean tekijän harjoittamaa kiusaamista. Edelliseen, vuoden 2004 kyselyyn nähden nämä piirteet kiusaamisessa ovat vahvistuneet. Sekä yksin kiusaamisen että kahden tekijän kiusaamistapaukset ovat harvinaistuneet suhteessa useamman kiusaajan sisältäviin tapauksiin. Henkisen kiusaamisen osuus verrattuna fyysistä kiusaamista sisältäneisiin tapauksiin on kasvanut. Näyttääkin siltä, että koulukiusaamisen lisääntyminen johtuu nimenomaan henkisen, ei fyysisen kiusaamisen lisääntymisestä.

Suurin osa koulukiusaamisesta ei tule aikuisten tietoon. Vuonna 2008 viimeisimmissä kiusaamistapauksissa vain 16 % kiusanneista jäi kiinni teostaan ja 7 % sai rangaistuksen. Kiusaamisesta kiinni jääminen on kuitenkin hiukan yleistynyt kun verrataan tilannetta vuoteen 2004. Se, että kiusaamiseen puututtaisiin aiempaa vähemmän, ei siis selitä kiusaamisen lisääntymistä.

Väkivallan alkoholisidonnaisuus vähentynyt

Nuorten tekemiin pahoinpitelyihin ja tappeluihin liittyy usein alkoholin käyttöä. Yli puolet (55 %) tappeluihin osallistuneista nuorista ilmoitti olleensa viimeksi tapahtuneen tappelun aikana joko hieman alkoholin vaikutuksen alaisena tai humalassa. Tappelemisen alkoholisidonnaisuus näyttää kuitenkin laskeneen vuonna 2008 verrattu edelliseen mittaukseen, sillä vuonna 2004 tappeluun osallistuneista 65 % oli nauttinut alkoholia.

Pahoinpitelyiden alkoholisidonnaisuus näyttää niin ikään vähentyneen viimeisen neljän vuoden aikana. Kun vuonna 2004 pahoinpitelyn tehneistä selvästi yli puolet (57 %) ilmoitti olleensa vähintään hiukan alkoholin vaikutuksen alaisena, vuonna 2008 vastaava luku oli pudonnut 41 prosenttiin.

Kilttien määrä taittunut laskuun

Vuosina 1995–2004 kaikista kysytyistä teoista pidättyneiden nuorten osuus kasvoi tasaisesti. Vuoden 2008 kyselyssä tämä kehitys pysähtyi ensimmäistä kertaa Nuorisorikollisuuskyselyjen aikana. Sekä tyttöjen ja poikien "kiltteytymisen" voidaan havaita taittuneen. Käänteisesti tämä tarkoittaa rikoskäyttäytymiseen osallistuneiden osuuden hienoista lisääntymistä. Tytöillä käänne on poikia jonkin verran selvempi. Muutokset eivät kuitenkaan ole suuria. Pojilla lisääntyminen täsmentyy lähinnä ryhmään, joka on osallistunut satunnaisesti rikostekoihin. Tytöillä taas lisääntyminen keskittyy eniten erityyppisiä rikostekoja tekevien ryhmiin.

Artikkelin tiedot ovat julkaisusta Venla Salmi: Nuorten rikoskäyttäytyminen 1995–2008. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen verkkokatsauksia 9/2008.

 
Julkaistu 8.12.2008