Satu Laukkanen

Turvallisuutta yhteistyöllä

Espoossa etsittiin uudenlaisia malleja asukkaiden kuulemiseen ja turvallisuusohjelman jalkauttamiseen


Laurean opiskelijoiden turvallisuusyhteistyöhankkeessa toteuttamia kuvituksia. Espoon kaupungin strategiaa, Espoo-tarinaa ja turvallisuusohjelmaa jalkautettiin mm. yhdessä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa.


Espoo-tarinan (strategian) mukaan on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut.

Espoon turvallisuusohjelmassa esitetään turvallisuusyhteistyön päätoimintalinjat ja keskeiset valtuustokauden tavoitteet, mittarit, keinot ja seuranta. Tilastojen valossa turvallisuus on yksi Espoon kilpailutekijöistä. Turvallisuus on ihmisten perusoikeus ja yhteinen asia, johon niin eri viranomaiset, yhteisöt, elinkeinoelämä kuin kansalaiset itse voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa. Turvallisuus laaja-alaisena käsitteenä tarkoittaa sekä fyysistä että henkistä turvallisuutta.

Espoon kaupunki toteutti Laurea-ammattikorkeakoulun turvallisuusalan kanssa syksyllä 2018 yhteistyöprojektin, joka jalkautti Espoo-tarinaa ja turvallisuusohjelmaa yhteistyökumppaneille ja asukkaille. Yhteistyöllä Espoo tehdään turvallisemmaksi kaikille.

Turvallisuuskävelyjä kehitettiin palvelumuotoilun avulla

Yhteistyöhankkeen (Feeling of safety in suburban areas in Espoo) tavoitteena oli kehittää nykyistä turvallisuuskävelymallia palvelumuotoilua hyödyntäen. Samalla kuntalaisten kokemaa turvallisuuden tunnetta parannettaisiin tuomalla turvallisuussuunnittelu kuntalaisten arkeen. Turvallisuuskävelyä haluttiin uudistaa entistä asukaslähtöisemmäksi ja esteettömämmäksi nykyaikaisilla toimintamalleilla. Lisäksi tavoitteena oli hyödyntää digitalisaatiota kävelyiden toteuttamisessa. Toimintamallien toteutuksen tavoitteena oli kuntalaisten osallistamisen ja kuulemisen lisääminen paikallisessa turvallisuussuunnittelussa. Uusilla toimintamalleilla haluttiin edistää kaupungin valtuustotavoitetta: Espoo on Suomen turvallisin kaupunki.

Projekti toteutettiin yhdessä Laurean kanssa palvelumuotoilun opintojaksolla. Opiskelijoita oli 38, joista suurin osa opiskeli turvallisuusalan tradenomin koulutusohjelmassa.

Tutkimusalueeksi valittiin asuinalueita Länsimetron varrelta. Lisätietoa haluttiin erityisesti alueista, joissa asuntorakentamisen ennustetaan kasvavan huomattavasti vuoteen 2050 mennessä. Rakenteilla olevien asemien ympäristöstä valittiin Kivenlahti, Espoonlahti sekä Soukka. Jo käytössä olevista asemaseuduista projektiin otettiin mukaan Matinkylä, Tapiola ja Aalto-ylipisto.

Hankkeessa tuotettiin tietoa ja toimintamalleja

Opiskelijat tuottivat pienryhmissä pyydetyiltä alueilta erilaisilla menettelyillä saatua tietoa. Tutkimusta tehtiin sähköisillä kyselyillä esimerkiksi asuinalueen sosiaalisen median ryhmää hyödyntäen, jalkautumalla asuinalueille havainnoimaan ympäristöä sekä haastattelemalla eri asukasryhmiä paikan päällä.

Kaupungilla on jo käytössä sähköinen palautekanava kuntalaisten yhteydenottoihin. Palvelusta löydettiin kehittämiskohteita kuntalaisten haastatteluiden pohjalta. Opiskelijoiden mukaan moni kyselyyn vastanneista ei tiennyt palautekanavasta mitään. Markkinointia tulisi tehostaa hyödyntämällä eri mediakanavia, kaupungin omia tapahtumia sekä asiakaskohtaamistilanteita. Lisäksi kuntalaiset toivovat saavansa palautteen etenemisestä lisätietoa.

Sähköisen palautekanavan lisäksi kaivattiin kohtaamisia asioita hoitavien kaupungin työntekijöiden tai yhteistyötahojen kanssa. Opiskelijat toivat esille, että vaikka digitalisaatio mahdollistaa paljon, on nyt ja aina tulee olemaan paljon asukkaita, jotka tarvitsevat ihmisten välisiä kohtaamisia.

Yhdeksi toimintamalliksi ehdotettiin Espoon koulujen opetussuunnitelmaan lisättäväksi 6.-luokkalaisille turvallisuuskävelyt koulun lähiympäristössä. Kävelyitä voitaisiin toteuttaa yhteistyössä Laurean kanssa. Kävelyissä turvattomiksi tunnettuihin alueisiin tutustuttaisiin yhdessä turvallisesti. Samalla kehitetään koululaisten turvallisuuskulttuuria esimerkiksi kertomalla toisen omaisuuden kunnioittamisesta ja mahdollisista seurauksista kuten korvausvelvollisuudesta.

Ikääntyneiden tai digitaalisen syrjäytymisuhan alla olevien kuntalaisten kuuleminen turvallisuusasioissa tulee opiskelijoiden mukaan huomioida jalkautumalla sinne missä he ovat. Opiskelijoiden tekemien haastattelujen mukaan kaivataan myös koulutusta digitaalisten palveluiden ja alustojen käyttöön. Digitaalinen ympäristö ei kuitenkaan tavoita kaikkia kuntalaisia. Tiedottamisen paikallislehden tai radion kautta toivottiin myös säilyvän. Lisäksi toivottiin tiedottamista info-näytöillä esimerkiksi julkisen liikenteen asemilla.

Yksi ryhmä jalkautui senioreiden palvelutalolle haastattelemaan asukkaita. He veivät asukkaat lähiympäristöönsä turvallisuuskävelylle. Seniorit kaipaavat ihmisten välistä vuorovaikutusta. Suurin osa asiakkaista tiedostaa resurssien niukkuuden. He toivovat vapaaehtoisten käyntejä sekä tämän projektin kaltaisia opiskelijakohtaamisia. Yhteistyöllä oppilaitosten kanssa saadaan ikääntyneiden turvallisuuden tunnetta lisättyä ja tärkeää kuntalaispalautetta kerättyä suoraan asukkailta.

Yhtenä toimintamallina asukkaiden kanssa tehtävään turvallisuussuunnitteluun ehdotettiin pop up -tyyppistä toimintaa. Kaupungin henkilöstöä olisi siellä missä ihmiset liikkuvat, esimerkiksi kauppakeskuksissa, julkisen liikenteen asemilla, erilaisissa yleisötapahtumissa tai kirjastossa. Pop up -toimintamalli on matalan kynnyksen palautteenantotapa ja helpottaa kaupungin tavoitettavuutta asukkaisen arjessa tuomalla kaupungin ihmisten luo sekä antamalla kaupungin turvallisuussuunnittelulle kasvot. Palvelulla tavoitetaan kaikki ikäluokat ja pienennetään digitaalista epätasa-arvoa.

Tuloksia hyödynnetään turvallisuussuunnittelussa

Projektin lopputyöt esiteltiin joulukuussa 2018 kaupungin toimialojen turvallisuuskävelyiden verkoston jäsenille. Paikalle saatiin edustus myös oikeusministeriöstä.

Tärkeimmät havainnot olivat, että tarvitaan entistä enemmän kohdennettuja turvallisuuskävelyitä. Käytössä tulee olla toimintamalleja ja työkaluja eri ryhmille. Nykyisen turvallisuuskävelyn toimintamalleja voidaan hyödyntää soveltuvissa osin uusiin toimintamalleihin. Yhteistyötä oppilaitosten, kuten Laurean kanssa, tulisi vahvistaa edelleen tekemällä siitä suunnitelmallista ja jatkuvaa.

Espoossa lähdetään toteuttamaan kohdennettuja turvallisuuskävelyitä vuoden 2019 aikana yhteistyössä Laurean opiskelijoiden kanssa. Samalla kerätään arvokasta kokemusta siitä, miten toimintaa voidaan kehittää ja miten kuntalaisia saadaan osallistettua turvallisuustyöhön.

Ihmisten turvallisuuden tunne lisääntyy jo pelkästään turvallisuuskävelyillä ja keskustelemalla asioista yhdessä. Dialogin kautta syntyy yhteys, jossa kaikkia kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus vaikuttaa.

Sisäisen turvallisuuden strategiassa, Hyvä elämä – turvallinen arki, todetaan, että turvallisuutta luodaan yhteistyöllä: "Turvallisuus on vakaan ja hyvinvoivan yhteiskunnan kivijalka. Hyvä sisäinen turvallisuus tarkoittaa sitä, että väestö voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuudesta, häiriöistä, onnettomuuksista ja kansallisista tai kansainvälisistä ilmiöistä johtuvaa pelkoa tai turvattomuutta. Se on mahdollista saavuttaa ainoastaan eri toimijoiden yhteistyön tuloksena." Tekemällä yhdessä opitaan toinen toisiltamme ja tehdään Espoota turvallisemmaksi kaupungiksi.

Kirjoittaja työskentelee turvallisuuskoordinaattorina Espoon kaupungin konsernihallinnon turvallisuus ja valmius -vastuualueella.

Espoo-tarina ja Espoon turvallisuusohjelma

 
Julkaistu 22.3.2019
Sivun alkuun |