Saija Sambou

Sovittelun käyttöala laajenee

Ensimmäiset sovittelun ammattilaisille suunnatut Sovittelijapäivät pidettiin Helsingin Kaupungintalolla helmikuussa. Tilaisuuden järjestäjinä oli kymmenkunta tahoa eri hallinnon aloilta, kunnista ja järjestöistä. Tarkoituksena oli luoda mahdollisuus yhteiselle ja kriittiselle keskustelulle. Päiville osallistui lähes 400 sovittelijaa ja tutkijaa tuomioistuimista, valtuutetuista, työyhteisö-, ympäristö-, koulu-, katu-, perheasioiden-, rikos- ja riita-asioiden-, vakavien rikosten jälkisovittelun sekä väestöryhmien välisten riitojen ja naapuruussovittelun piiristä.

Kahden päivän aikana ohjelmassa oli runsas kattaus ajankohtaisia puheenvuoroja niin Suomesta kuin Euroopasta ja lisäksi pidettiin13 työpajaa, joissa perehdyttiin johonkin sovittelumuotoon tai sovittelun haastaviin tilanteisiin. Pääpuhujat käsittelivät mm. sovittelun eettisiä periaatteita, sovittelussa syntyvän yhteyden rakentamista ja sovittelun arvoja. Yhtenä puheenvuoroja yhdistävänä punaisena lankana oli se, mitä kussakin tapauksessa tulee huomioida, kun osapuolet fasilitaattorin tuella etsivät yhteistä ymmärrystä tai sopimusta siitä, miten riita ratkaistaan ja haitta korjataan.

Päivien aikana Helsingin kaupungintalon käytävillä ja verkostoitumistilaisuudessa kuului vilkasta keskustelua esityksistä ja kehittämisestä. Päivien interaktiivisuutta ja keskustelumahdollisuuksia arvostettiin, mutta seuraaville päiville toivottiin mahdollisuutta tutustua vieläkin laajemmin eri sovittelumuotoihin vaikkapa "ständien" muodossa. Tapahtuman aikana huomattiin myös kokonaan puuttuvia sovittelun lajeja kuten kansainväliset rauhansovittelut. Järjestäjät huomioivat päivien jälkeen kerätyn palautteen seuraavaa tilaisuutta varten.

Sovittelulle tarvitaan koordinaatiorakenne

Sovittelun ala on voimakkaasti kehittynyt sitten 1980-luvun puolenvälin ensimmäisistä pilottikokeiluista, jolloin sovittelua hoitivat vapaaehtoiset. Nykyään sovittelu on selkeästi ammatillistunut. Sovittelua ammatikseen tekeviä sovittelijoita on arveltu Suomessa olevan yli 600, mutta kenelläkään ei ole tästä vielä tarkkaa tietoa. Tällä hetkellä mikään taho ei myöskään vastaa sovittelun ja vaihtoehtoisten riidanratkaisumuotojen laajasta koordinaatiosta.

Sekä seuraavien päivien järjestämiselle että valtakunnalliselle koordinaatiorakenteelle esitettiin selvä tarve. Viimeistään seuraavassa tilaisuudessa keskustellaan yhteisesti koordinaatiorakenteen luomisen ja sijoittamisen tarpeesta, sovitteluja koskevan seurannan ja tutkimuksen tarpeista sekä yhtenäisen tai akkreditoidun koulutuksen järjestämisestä. Koulutus on keskeinen elementti ja sitä tarvitaan uskottavuuden ja osapuolten oikeusturva takaamiseksi. Yhtä tärkeää on sekin, että kansalaisilla on tieto vaihtoehtoisten konfliktinratkaisumuotojen mahdollisuudesta ja sovittelu on kaikkien saavutettavissa.

Päivien esitysten tallenteet ja Power point -esitykset ovat saatavilla verkossa http://www.depolarize.fi/2019/02/12/sovittelijapaivien-materiaalit/.

 
Julkaistu 22.3.2019
Sivun alkuun |