Painetun lehden 1/2019 sisällysluettelo

22.3.2019

s 3 Pääkirjoitus: Turvallisempi lähiympäristö – kenelle?
Elsa Saarikkomäki

s. 4 Laadukas elinympäristö koetaan usein turvalliseksi
Riikka Kostiainen
Haastateltavana on maankäytön suunnittelun professori Marketta Kyttä. Hän tutkii elinympäristön laatua. Turvallisuus on tärkeä laatutekijä, muttei välttämättä niin merkittävä kuin on oletettu. Hän haluaa edistää kaupunkisuunnittelussa inhimillisen välittämisen kulttuuria.

s. 7 Lähiympäristön koettu turvallisuus ennallaan
Matti Näsi
Artikkelissa tarkastellaan lähiympäristön koettua turvallisuutta ja arvioidaan turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä. Kansallisen rikosuhritutkimuksen mukaan oman asuinalueen väkivaltakehityksen ei koeta lisääntyneen vuoden 2015 jälkeen ja kodin lähellä olevien alueiden välttely on pysynyt samalla tasolla vuodesta 2012 alkaen.

s. 10 Lähiöt mainettaan rauhallisempia
Teemu Kemppainen
Artikkelissa hahmotellaan tutkimuskirjallisuuden perusteella niitä tekijöitä, jotka voivat tuottaa koettua turvattomuutta naapurustotasolla. Kaupunkikriminologinen turvallisuustutkimus keskittyy pitkälti väkivaltaan, sen pelkoon ja ns. sosiaalisiin häiriöihin.

s. 13 Rikoksentorjunnan näkökulma kaupunkisuunnitteluun
Riikka Kostiainen
Tuore katsaus käsittelee rikoksentorjunnan mahdollisuuksia lähiympäristön turvallisuuden parantamisessa ja antaa suosituksia rikoksenehkäisyn näkökulman ottamisesta huomioon suunnittelussa. Olennaista on myös kuulla asukkaita monin keinoin suunnittelun eri vaiheissa ja tukea asukkaiden omaa toimintaa.

s. 14 Virtuaalinen turvallisuuskävely testissä
Olli Poutanen, Marketta Kyttä & Aija Staffans
Lähiympäristö 2.0 -hankkeen tavoitteena oli tuottaa suunnitteluperusteita ja esimerkkejä ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan lisätä turvallisuutta ympäristön laadun avulla. Osana hanketta kokeiltiin virtuaaliympäristöä turvallisuuskävelyn järjestämisessä.

s. 16 Turvallisuuskävelyllä nuori voi vaikuttaa arkiympäristöön
Iina Juntunen
Nuoret viettävät paljon aikaa ulkona ja heillä on usein hyödyllistä tietoa ja kehitysideoita, joita aikuiset eivät tule ajatelleeksi. Yksi tapa selvittää niitä on nuorten turvallisuuskävelyt, joita Aseman Lapset ry järjestää esimerkiksi kaikilla Walkers-bussin toiminta-alueilla.

s. 18 Kenelle julkinen tila kuuluu?
Sanna Sunikka & Katja Kivipuro
Samanaikaisesti, kun syrjäytyminen ja osallisuuden puute nähdään suureksi riskiksi yleiselle turvallisuudelle, erilaisin toimenpitein kavennetaan oikeutta tai mahdollisuutta käyttää julkista tilaa.

s. 20 Turvattomia vai turvallisuusriskejä?
Sanna Hautala
Artikkelissa tehdään näkyväksi huumekuvioissa olleiden henkilöiden kokemuksia turvattomuudesta elämänkulun eri vaiheissa painottaen huumekuvioissa tapahtuneita haavoittavia kokemuksia.

s. 23 Oman takapihan turvallisuus
Veikko Eranti
Kolumnissa arvioidaan ns. Nimby-ilmiön, eli sinänsä kannatettavien muutosten toivotaan tapahtuvan jossain muualla, ja paikallisen osallistumisen suhdetta kaupunkien kehittämisessä.

s. 24 Turvallisuutta yhteistyöllä
Satu Laukkanen
Espoossa on etsitty uudenlaisia malleja asukkaiden kuulemiseen ja turvallisuusohjelman jalkauttamiseen.

s. 26 Asukkaat ovat alueensa turvallisuuden asiantuntijoita
Jani Voutilainen
Turussa turvallisuuskyselyä hyödynnetään turvallisuussuunnittelussa ja asuinalueiden kehittämisessä.

s. 27 Turussa turvallisuuden kokemukset ennallaan

s. 27 Yleinen turvallisuuden tunne parantunut Helsingissä

s. 28 Järvenpäässä asukkaat mukana kaupungin kehittämisessä
Tuula Alkula
Järvenpään Jampan lähiötä parannetaan asukaslähtöisesti. Hankkeessa kehitettiin uusia työkaluja osallistumiseen.

s. 29 Yritykset rikosten kohteena
Elsa Saarikkomäki & Martti Lehti
Vähittäiskaupan ja majoitus- ja ravintola-alan toimipaikoilla on tuoreen yritysuhritutkimuksen mukaan suuri riski joutua rikoksen kohteeksi. Varkaudet ja työntekijöihin kohdistuva väkivalta tai uhkailu olivat yleisimmät tekomuodot.

s. 32 Kansan oikeustaju ja lain noudattaminen
Kimmo Nuotio
Kolumnissa tarkastellaan erilaisten rangaistusteoreettisten näkemysten vaikutusta oikeusjärjestelmään.

s. 34 Onko parisuhdeväkivalta erityinen väkivallan muoto?
Maiju Tanskanen
Kriminologia-palstan aiheena on se, onko parisuhdeväkivalta osa yleistä väkivalta-alttiutta vai erityinen väkivallan muoto. Erilaisia käsityksiä on koeteltu empiirisesti laajan uhritutkimusaineiston avulla.

s. 36 Rikoksentorjuntaa ympäristösuunnittelun keinoin
Markus Alanko
Rikoksentorjunta-palstalla pohditaan, millaisia ongelmia CPTED-malliin liittyy ja miten ne voi ottaa Suomessa huomioon.

s. 38 Ajassa

Pelkän peruskoulun varaan jääminen lisää rikollisuutta

Liikuntaharrastuksissa esiintyy kiusaamista ja häirintää

Huumeiden käyttö ja kokeilu yleistyvät edelleen

Viharikosten uhrien kokemuksia selvitetty

Kriminologi Kauko Aromaa on kuollut

Sovittelun käyttöala laajenee

Lähityö antaa vankilalle lisää työkaluja

s.42 Netti – ihanteellinen ympäristö groomingille
Mikael Albrecht
Kyberrikokset-palstalle pohditaan groomingin ennaltaehkäisyä.

 
Julkaistu 22.3.2019
Sivun alkuun |