Tuula Alkula

Järvenpäässä otettiin asukkaat mukaan kaupungin kehittämiseen

Järvenpäässä kaupunkilaisten hyvinvointia edistetään asukaslähtöisesti monin tavoin. Hyvää elämää Jampassa -projekti osoitti, että asukkaiden mukaan ottaminen alueensa kehittämiseen kantaa hedelmää.

Järvenpään Jampan lähiötä on kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa.


Hyvää elämää Jampassa -projekti toteutettiin vuonna 2017 kaupungin, asukkaiden, järjestöjen, yhdistysten ja seurakunnan yhteistyönä. Jampan kaupunginosan erityispiirteet tunnistettiin suhteessa muuhun Järvenpäähän ja Jampan mainetta asuinalueena haluttiin parantaa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda kaupungille lisää työkaluja tavoitteelliseen yhteistyöhön asukkaiden kanssa. Kaupungin yhteistyökumppanina hankkeessa oli Demos Helsinki.

– Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat haastattelivat asukkaita, mistä saimme syvällisempää tietoa jamppalaisten ajatuksista ja elämästä. Jamppa-kävelyillä tarkastelimme yhdessä asukkaiden ja kumppaneidemme kanssa Jampan ympäristöä palveluineen. Asukastyöpajoissa jamppalaisilla oli mahdollisuus ideoida alueensa hyvinvointia. Ideoita syntyikin, kuten osallistavaa budjetointia, start-up yrityksiä ja pop up -kauppoja. Olimme kuulleet muiden kuntien hyvistä kokemuksista kuntalaisia osallistavasta alueyhteistyöstä, mikä osaltaan innoitti meitä tähän projektiin, kertoo Järvenpään kaupungin vs. palvelualuejohtaja Kristiina Kariniemi-Örmälä.

Järvenpään kaupunki laati myös "Asukaslähtöisen kehittämisen manuaalin", jossa kuvataan konkreettisia keinoja asukkaiden osallistamiseksi oman asuinalueensa kehittämiseen.

– Asukkaat pääsivät kehittämään omaa kaupunginosaansa ja me kaupungin virkamiehet opimme samalla yhdessä toimimisesta kuntalaisten kanssa. Asioita voidaan kehittää myös pienen muutoksin. Aina ei välttämättä tarvita isoa hanketta isoin määrärahoin. Kuntalaisille tulee antaa aito osallisuuden kokemus ja kaupungin tehtävä on mahdollistaa se, erikoissuunnittelija Tero Seitsonen korostaa osallisuuden merkitystä.

Osallistaen ja rohkeasti kokeillen

Järvenpään kaupunki osallistui WHO:n European Healthy Cities -verkoston konferenssiin lokakuussa Belfastissa. Seminaarissa oli yli 500 osallistujaa yli 60 maasta. Järvenpään edustajat kertoivat konferenssissa hyvistä kokemuksistaan asukaslähtöisessä ja kuntalaisia osallistavassa projektissaan.

– Saimme seminaarissa positiivista palautetta siitä, että suunnittelun lisäksi olemme ryhtyneet toimeen ja tehneet oikeasti asioita asukkaiden kanssa. Osallisuuden vahvistaminen, yksinäisyyden torjuminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy ovat globaaleja aiheita, joiden parissa työskennellään maassa kuin maassa. "Terve kaupunki" ei synny yksin tekemällä, vaan siihen tarvitaan yhteisön voimaa, painottaa erityisasiantuntija Tanja Hiilinen-Häsä.

Seminaarin lentävän lauseen "leaving no one behind (suom. ketään ei jätetä)" mukaisesti hyvinvoivaa kaupunkia tulee kehittää tasapuolisesti eri alueet huomioiden. Lisäksi rohkeaa kokeilukulttuuria ei voi liikaa korostaa.

– Osallisuustyö on aivan jotakin toisenlaista tekemistä, johon nyt ollaan totuttu. Meidän tulee luopua vanhoista malleista ja ottaa rohkeasti käyttöön uusia toimintatapoja kuntalaisten osallistamiseen. Jos joku työkalu ei toimi, otetaan toinen työkalu käyttöön. Muun muassa osallistavaa budjetointia meidän tulee kokeilla laajemmin, komppaa Seitsonen.

Jamppa-hanke on päättynyt, mutta työ jamppalaisten kanssa heidän asuinalueensa kehittämiseksi jatkuu.

 
Julkaistu 22.3.2019
Sivun alkuun |