Jani Vuotilainen

Asukkaat ovat alueensa turvallisuuden asiantuntijoita

Turussa turvallisuuskyselyä hyödynnetään turvallisuussuunnittelussa ja asuinalueiden kehittämisessä. Tulokset täydentävät kaupungin toimialojen ja viranomaisten tietoja sekä auttavat turvallisuustoimien kohdentamisessa asuinalueille.

Turun kaupunki


Turvallisuus syntyy monesta eri tekijästä. Rikostilastot eivät yksinään anna kokonaiskuvaa kaupunkien turvallisuustilanteesta, vaan siihen vaaditaan laajempaa tiedonkeräämistä. Rikostilastoista käy ilmi rikostrendit suhteessa siihen, mihin poliisi on panostanut tehtävissään, esimerkiksi liikenne- tai huumausainerikoksiin. Turvallisuuskyselyllä saadaan puolestaan tietoa kuntalaisten turvallisuuden tunteesta, vaarallisista paikoista, tapaturmista, varautumisesta, yhteisöllisyydestä sekä siitä, ovatko turvattomaksi koetut alueet samoja alueita, joissa rikoksia tapahtuu.

Turvallisuuskyselyn valmisteluun on hyvä käyttää aikaa. Vaikka rikoksentorjuntaneuvosto tarjoaa hyödynnettäväksi valmiin kyselypohjan, päätimme tehdä vuoden 2018 kyselyyn muutamia muutoksia. Lisäsimme siihen esimerkiksi kysymyksen: "Onko sinulle kaupiteltu huumausaineita? – Jos haluat, voit kertoa missä". Vastausten avulla keräsimme tietoa siitä, missä huumeita myydään ja käytetään ja tuleeko viranomaisten toimintaa ohjata johonkin tiettyyn suuntaan. Lisäkysymysten pohdinnassa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että kyselyyn vastaaminen kestää noin 10–15 minuuttia. Kyselyn pidentäminen voi heikentää viimeisten vastausten laatua vastaajien kärsimättömyyden vuoksi.

Aktiivisella markkinoinnilla vastaajamäärä kasvuun

Ennen kyselyn julkistamista on tärkeää miettiä, onko se avoin vai tietylle kohderyhmälle suunnattu. Avoin kysely toimii silloin, kun halutaan saada suuri joukko kuntalaisia vastaamaan. Tällöin ihmiset kokevat, että heillä on mahdollisuus vaikuttaa. Toisaalta tulokset kuitenkin voivat vääristyä. Avoimissa kyselyissä tulokset saattavat olla synkempiä, sillä niihin vastaavat herkemmin ihmiset, joilla on huolia ja turvattomuuskokemuksia. Avoin kysely on kuitenkin ilmainen ja helppo.

Otoskysely puolestaan kohdennetaan ryhmälle, joka kuvaa kaupungin demografista tilannetta. Tällöin ei tarvitse suorittaa markkinointia, vaan riittää että laaditaan muistutuskirje vastaajille.

Valitsimme käytettäväksi avoimen kyselyn, joten panostimme sen aktiiviseen markkinointiin. Suunnittelimme mainoslehtisiä, joita jaoimme pääkirjaston kautta kaikkiin lähikirjastoihin. Lähetimme tiedotteita paikallismedioille kaupungin viestinnän kautta sekä olimme suoraan yhteydessä Turun Sanomiin, jossa saimme näkyvyyttä haastatteluun perustuvan artikkelin muodossa. Kun kysely julkaistiin, tiedottamista jatkettiin blogikirjoitusten ja uusien mediatiedotteiden avulla. Toimivin keino kyselyn markkinoinnissa näkyvyyden saaminen paikallismedian nostamien uutisten kautta. Intensiivisen markkinoinnin ansioista vastaajien määrä vuonna 2018 yli kaksinkertaistui vuoden 2016 tasosta. Vastaajien määrä onkin hyvä pitää mielessä vuosivertailuja tehdessä.

Analysointia usealla tasolla

On pitkälti kiinni tavoitetasosta, mitä kyselystä saadaan irti. Kyselyä ei kannata tehdä, jos se nähdään ainoastaan velvollisuutena kuitata kuntalaisten osallisuus. Tulosten analysoinnissa jäädään helposti prosenttilukujen asteelle, jolloin tuloksia hyödynnetään ehkä kerran tai pari vuodessa. Tarkemman analytiikan, kuten taustamuuttujien luokitellun tiedon, avulla kyselyä voidaan hyödyntää laajemmin ja paremmin. Esimerkiksi asuinalueiden mukaisesti luokiteltua tietoa voidaan hyödyntää, kun kaupunginjohtaja tekee asuinaluevierailuja. Tuloksia esitellään myös kaikille asuinaluekehittäjäryhmille, jotka ovat parhaita asiantuntijoita tunnistamaan asuinalueiden ominaispiirteitä.

Turvallisuuskysely sisältää suhteellisen paljon avoimia kohtia, kuten "tässä voit tarkentaa, miksi tunnet paikat vaarallisiksi". Kun vastaajamäärä kasvaa suureksi (tässä noin 1600 vastaajaa) avointen vastausten analysoiminen alkaa olla haasteellista.

Analyysien valmistuttua saimme avuksemme harjoittelijan Turun yliopiston geologian laitokselta, joka teki vastausten perusteella geo-koodauksen. Siinä kartalle sijoitettiin kohteita, esimerkiksi tieto vaarallisista risteyksistä "risteys x on vaarallinen pusikoiden näkyvyyden vuoksi".

Visuaalinen karttapohja helpottaa tiedon esittämistä erityisesti asuinaluekehittäjille. Turvallisuuden kehittäminen ei tulisi olla pelkästään "turvallisuusalan" toimijoiden tehtävä, vaan turvallisuustutkimus on parhaimmillaan monitieteellistä. Monitieteellinen lähestymistapa auttaa löytämään uusia kulmia ja ratkaisuja haasteisiin.

Jos analyysissa ensimmäinen taso on prosenttilukujen hyödyntäminen, toinen taso analytiikan ja paikkatiedon hyödyntäminen, niin kolmas taso olisi tilastolliset analyysit. Siinä voisimme tarkastella, onko joidenkin kysymysten välillä selkeä korrelaatio. Pelkäävätkö vanhukset enemmän? Liittyvätkö nuorten huolet pikemminkin yhteisöllisyyden heikkenemiseen kuin poliisin näkyvyyteen?

Tällä kertaa emme tehneet mitään selvää tilastollista analyysiä (2016 oli faktorianalyysi) mutta hyödynnämme analytiikkaa niin, että voimme verrata tuloksia eri taustamuuttujin ja tehdä omat päätelmämme. Muiden kyselyä miettivien kannattaisikin miettiä, voisiko tilastotieteen harjoittelijan ottaa mukaan projektiin.

Lopuksi

Kysely toimii erityisen hyvin kuvaamaan kaupunkitasoista turvallisuutta, mutta asuinalueille mentäessä tulosten hyödyntämisessä tulee olla varovainen. Täytyy muistaa, että pieni joukko vastaajia voi helposti mustamaalata kokonaisen asuinalueen.

Kirjoittaja on projektipäällikkö Turun kaupungilla.

 
Julkaistu 22.3.2019
Sivun alkuun |